Kovakantinen kirjastopoisto. - novellit: Jaakko Heinimäki ... et al. ; ... kirjailijaesittelyt: Kaarina Hazard ; kuvitus: Ilona Tanttu. - Helsinki : Altia, 2003. - 83 sivua : kuvitettu ; 21 x 22 cm. - Kannessa myös: Vexi Salmi, Harri Nykänen, Aulikki Oksanen, Jari Tervo, Jaakko Heinimäki, Katja Kallio, Kari Hotakainen.

Takakansi:

Koskenkorva Viina elää tarinoissa, jotka kulkevat sukupolvelta toiselle. Aito kirkas nousi suomalaisten huulille vuonna 1953, kun sotien jälkeen ensimmäisen kerran riitti pelloilta satoa viinan valmistukseen. Viina sai nimensä Etelä-Pohjanmaan Koskenkorvan kylästä, jossa se valmistetaan tänäkin päivänä. Juhlavuoden kunniaksi kerättiin kykynsä näyttäneitä tarinankertojia aiheen ympärille.

Syntyi novellikokoelma Seitsemän tarinaa Koskenkorvasta.

Sisältö:
- Aluksi vähän historiaa
- Kaksi pulloa Koskenkorvaa / Vexi Salmi
- Ohari / Harri Nykänen
- Ilgarin lammashattu / Aulikki Oksanen
- Lesti / Jari Tervo
- Kosher tonic / Jaakko Heinimäki
- Suojelusenkeli / Katja Kallio
- Pyhä Mehu / Kari Hotakainen
- UKK - usein kysyttyjä kysymyksiä

Kiitos muuttoavusta! Tämä kirja matkaakin "oikealle alueelle".

Mielenkiintoni Koskenkorvaa kohtaan johtuu ainoastaan sen paikallisuudesta... :D Kiitos kirjasta, sumako!

Hauska, nopealukuinen kirja. Suomalaiskansallista menoa, johon enemmän tai vähemmän kuuluu Koskenkorva. Tarinoiden välissä olleet asiaan kuuluvat knoppitiedot olivat plussaa.

Helmet-lukuhaaste 2019:
34. Kirjassa on usean kirjoittajan kirjoituksia

Hyviä lukuhetkiä!

Tämähän oli pakko toivoa luettavaksi, sillä miehen suku on Pohjanmaalta.

Pidän enemmän romaaneista kuin novelleista. Tässäkään teoksessa alkupuolen novellit eivät minua kovin innostaneet, mutta kahdesta viimeisestä novellista pidin paljon. Ne olivat Kallion ja Hotakaisen kirjoittamia. Minua viehätti myös kirjan tietopuoliset osuudet.

Miittiin tarjolle. Lukuiloa!

Kiitos kirjasta, kiltit kierrättäjät!

Tämä kirja oli mukava yhdistelmä faktaa ja fiktiota. Koskenkorvan viinan historia oli mielenkiintoista, vaikka itse juomasta en välitä kuten en muistakaan väkevistä.
Muistan opiskelija-asuntolasta yhden Hannun joka lähti kahden Koskenkorvapullon kera juhlimaan juhannusta. Hän kertoi muistavansa vielä jälkimmäisen pullon avaamisen, mutta juhlan loppu jäi hämäräksi. Hän olikin hyvin harjoitellut väkevien juontia.

Seurassani ollut entinen koskenkorvalainen tutki kirjaa ja totesi sen liian viinapitoiseksi. Hän olisi halunnut lukea tarinoita kylästä.

Teemavapautus:
Koskenkorvan viina kuuluu suomalaiseen juhannukseen kuin nenä päähän. Siispä vapautin kirjan juhannusaattona Kellokosken Juhlatalon pihalle, vaikka siellä ei näkynyt juhlia olevankaan. Joen toisella puolella Männistön lavalla juhlat sen sijaan olivat alkamassa. Kirjan sai pidelläkseen legendaarinen talkoomies Alvar Typpö, jonka on veistokseksi ikuistanut latvialainen Vija Mikone. Talkoothan usein päättyvät jonkinlaisiin juominkeihin. Juomana taitaa tosin olla useimmiten kalja tai sahti tai ainakin oli ennen vanhaan.

Mielenkiintoisia lukuhetkiä!