"Kuka on Lempi? Mitä on Lempi?"

Näihin kysymyksiin kerrotaan vastaukseksi tarina, jossa Lempi/lempi ei suoraan vastaan mitään. Tarina sijoittuu Lapin sodan aikaan, pohjoiseen. Minna Rytisalon esikoisromaani on kaunis ja vahva kertomus rakkaudesta, perheestä, sattumista, valosta ja varjoista. Siskon kertoma osuus on surullinen ja vahvin. Jotenkin kirjaa lukiessa näin talon järven rannalla, soratien ja pienen kylän, kaupan. Pohjoisen karu ja välillä armoton kauneus läikkyivät tekstissä.

* Varattu rinkiin. Lähtee ensiksi Tampereelle ja sieltä muille lukijoille. Lukuaikaa sellanen kuukausi, kyllä te tiedätte. Lukuiloa!

*Kipsu
*ruzena
*Annimanni
*Tyrnimarja
*Flower78
*erpax
*Mutteri
*Louhi
*Eijukka
*Jaatiina

Rinki lähtee liikkeelle kuriirikyydillä. Ilahduttavan monta nimeä listassa, toivottavasti Lempi tarjoaa mieluisia lukuhetkiä teille kaikille.

Kiitos aava, että sain lukea tämän kirjan ihan tuoreeltaan. Nyt taas tietää, mistä tänä syksynä kirjallisuudessa puhutaan, siis tämän yhden kirjan osalta ainakin. Blogit ovat tainneet Lempiä jo hehkuttaa eikä suotta.

Lempi oli hyvä kirja, mutta se ei ollut minun kirjani tällä hetkellä. Se oli raadollinen, ehkä vähän liiankin tämän hetkiseen olotilaani. Mutta itseasiassa ongelmaksi Lempin kanssa nousi se, mihin aikaan Lempi julkaistiin. Minun päässäni se nimittäin jäi Neljäntienristeyksen ja Ketun romaanien jalkoihin sisältäen liikaa samanlaisia elementtejä. Ehkä muutenkin tämän tyyppistä historiaan sijoittuvaa tarinaa on ollut viime vuosina todella paljon. Koin, että tätä asiaa oli jo käsitelty riittämiin. Ja henkilökohtaisesti jäi joku samaistumiskohde puuttumaan. Tarina tavallaan ravisutti, mutta ei mennyt minun ihoni alle, en ehkä tietoisestikaan antanut sen mennä.

Suosittelen ehdottomasti silti, hieno kirja.

Isot Helposti-kuoret näyttävätkin olevan Kipsun kätköistä loppu, joten taidan saada tämän matkaan vasta ensi viikolla.

Kirja täällä, kiitos!

Onpas jonossa yksi jos toinenkin ken Lempeä niin janoaa. Yritän lukea joutuisasti, mutta pari viikkoa nyt mennee.

Gummerus 2016. 230 s.

Kirjan päähenkilö ei saa ollenkaan suunvuoroa. Mielenkiintoista.

Kirjan kertojat ovat aviomies Viljami, piikatyttö Elli ja Lempin kaksoissisar Sisko, jotka kertoessaan itsestään kertovat samalla Lempistä kukin omalta kannaltaan. Kirjailija kuljettaa ovelasti tapahtumat näiden monologien seassa pieninä palasina, jotka sitten loksahtavat kohdalleen. Lopussa loksahtaa leukakin!

Lukion äikänope hallitsee tekstityylit ja osaa antaa kertojille kullekin oman äänen. Alussa, Viljamin osuudessa olin silti vähän pettynyt nimenomaan tyyliin ja ääneen. Oli hienoa runollisuutta ja ellipsejä, mutta voi sitä pilkkujen määrää! Ymmärrän, että tyylillä kuvataan korviaan myöten rakastuneen Viljamin kiihkoa ja ahdistusta, kun on tapahtunut se mitä on tapahtunut. Kuitenkin lukijana hengästyin tekstistä, ja mietin oliko Viljamin äänikään aivan uskottava.
Kun Elli sai puheenvuoron, hengittäminen kävi helpommaksi, mutta Ellin vihapuhe oli vastenmielistä luettavaa – niinkuin tietysti oli tarkoituskin. Samalla paljastui draaman koko käsikirjoitus.
Kaksossisar Sisko kertoo osuutensa nykyajasta käsin, ja tarina saa lopulliset yksityiskohdat ja teos kutakuinkin seesteisen päätöksen.

Pidin kertomuksen rakentelua tosi onnistuneena. Sen sijaan aihevalinnasta ajattelin minäkin, että eivätkö nämä saksalaiset ja se Lapin sota ole jo kaluttu. Fakta on silti faktaa, eikä sitä ollut päällekäyvän runsaasti.

Kiitos, aava, uutuuskirjan ringittämisestä!

-ruzena

Edit.
Runeberg-palkintoehdokas 2017
Botnia-kirjallisuuspalkinto 2017

Kirja on matkalla seuraavalle, eikä Kustia pidä moittiman - minä se sainkin vasta 9.11. kahlatuksi postilaatikolle.

Tänään saapui Lempi Mankkaalle, kiitos siitä! Luen ripeästi!

Ja luinkin ripeästi, mutta journalointi on näköjään hautautunut yrityksenperustamispuuhien alle...

Hieno kirja, hallittua kerrontaa, kaunista kieltä. Pidin paljon.

Lempi tuli kylään ja viipynee joulun yli:)

Lempi on kaikki kiitettävät arvionsa ansainnut. Hieno kirja, jonka ahmaisin lähes yhdellä istumalla. Kiitos ringityksestä Aava!

Lempi lähti kietomaan pauloihinsa seuraavaa lukijaa!

Posti yllätti ;) ja toi kirjan minulle jo nyt. Kiitos postituksesta, Tyrnimarja! Luen tämän pian.

Tässä kävi niin, että "erehdyin" lukemaan hieman alusta heti kirjan saatuani enkä malttanut lopettaa. Kesken oleva kirja sai jäädä odottamaan vuoroaan, sillä halusin lukea tämän niin pian kuin mahdollista. Minulla ei ollut mitään sen kummempia odotuksia ennenkuin sain kirjan luettavakseni, mutta voin vain todeta nyt, että tämä on upea kirja, tarina pitää todella hyvin otteessaan. Todennäköisesti tämä tulee olemaan yksi tänä vuonna luetuista parhaista kirjoista. Tämän voisin hankkia joskus pysyväishyllyyni.

Kiitos aava, että sain lukea tämän!

Kirja lähtee postitse erpaxille.
Hyviä lukuhetkiä!

Lempi oli saapunut kunnossa perille. Saatelappunen lupailee hyvää. Kiitos postituksesta, Flower!

Sairastelujen vuoksi Lempi joutui odottamaan lisää. Lukukuntoon toivuttuani kirja menikin sitten muutamassa hetkessä, sillä en olisi millään malttanut keskeyttää lukemista.

Viljamin osuudessa kohtasin lieviä uskottavuusongelmia, vaikka yritin ajatella, että siinäpä vaan on runollinen nuori mies. Näköjään tästä aiheesta on jo kirjoitettu aiemmassa merkinnässä. Pidin kovasti kirjan rakenteesta ja kielestä. Kerrassaan hieno, otteessaanpitävä tarina, joka jää mieleen. Kiitos, että sain lukea tämän!

Lempi lähti kohti Mutteria. Kiitokset ringistä!

Kirja saapui postissa. Kiitos.

Mukava lukukokemus. Teksti oli mielenkiintoista ja mielenkiintoista oli lukea yhdenlaisten ihmisten elämänkuvausta joka linkittyi päähenkilöön. Mielelläni aina luen näitä historian kulun kuvauksia.
Lähtee ringissä seuraavalle.

Lähtee ringissä seuraavalle.

Kirja tuli tänään postissa. Kiitos! Yritän lukea mahdollisimman pian.

Sain kirjan luettua jo viime viikolla, mutta olen tässä sairastellut. Pidin kovasti näkökulmatekniikasta ja oli kyllä todellinen yllätys tämä Ellin osio. Ajattelin, että tämä on vain tällaista historian kuvaust, jossa on tyypilliset sota- ja evakkoelementit, mutta tämähän oli varsinaista psykologista trilleriä peitellysti.

Kiitos Louhi. Lempi perillä. Vaikuttaa kiinnostavalta. Yritän minäkin lukea kirjan nopeasti. Kirja on päässyt takaisin kotikaupunkiinsa eli rinki on pyörähtämässä umpeen ja kirja palautuu Jaatiinan jälkeen takaisin aavalle.

Luin kirjan samana päivänä kun se minulle postissa saapui! Tosin jos haluaisi nautiskella kirjailijan kauniista runollisesta kielestä, pitäisi kirjalle antaa enemmän aikaa. Nyt halusin kuitenkin tietää, mitä kirjan henkilöille lopulta kävi. Pidin kovasti kirjan rakenteesta. Väkisinhän se sanojen virta vei mennessään. Rakkaus, sen kaipuu ja vastakohtana viha, jopa fyysinen väkivalta ja kateus. Aika lailla henkilöitä riepoteltiin näissä tunteissa.

”Ihmisestä ei näe eikä tiedä, millaiset voimat tai intohimot hänen sisällään loiskivat. Me näemme aina vain yhden puolen, ihan kuin sivukuvan. Toinen puoli jää piiloon.”

Ja kyllähän kirjan henkilöiden minuus kovasti askarrutti. Lempi jäi todella melkoiseksi arvoitukseksi. Yhdestä hetkestä, vedonlyönnistäkö riippuu ihmisen kohtalo. Viljami, Lempin nuori aviomies, on jotenkin säälittävä. Hän on täysin kritiikittömästi Lempin lumoissa, syvästi rakastunut. Lempin kaksoissisar Sisko elää nuoruutensa Lempin varjossa, mutta kirjan edetessä kasvaa vahvaksi itsenäiseksi naiseksi tultuaan hylätyksi saksalaisen heilana. Aputyttö Elli kasvattaa vihaansa ja lukijan on vaikea tietää, kuvitteleeko tämä kaiken, mikä on totuus. Hänen hahmonsa on vastenmielinen, ihan kielenkin tasolla.
"... ota Jumala pois tästä maailmasta tuuo kirottu nakku ja kaupunkilais-
kekkanokka, sähkövaloon ja radionkuunteluun tottunut kynsienviilaaja ja hienohelmahempuli."
Kuitenkin hän pitää tilasta ja lapsista hyvää huolta ja kuvittelee itsensä heidän äidikseen. Vihan määrä voittaa ilmeisesti järjen äänen.

Kirja on kypsä esikoisteos eikä mikään ihmekään, sillä kirjailija kertoo kypsyttäneensä teosta parinkymmenen vuoden ajan. Äidinkielenopettajana hän hallitsee myös kauniin kielen ja pohjoisen ihmisenä tuntee maiseman ja pohjoisen sielun.

Kiinnostuneena odotan, tuleeko kirjailijalta pian uusi teos. Toivottavasti kuitenkin lyhyemmän kuin kahdenkymmenen vuoden kuluttua!

Kirja jatkaa matkaansa Jaatiinalle, toivottavasti jo tällä viikolla.

Näin eijukan pikaisesti kaupungilla ja kirja siirtyi minulle. Tämä jää hetkeksi odottamaan lukuvuoroa varsinkin, kun olen ringin viimeinen eikä aava ole tietääkseni näissä maisemissa.

Olisin halunnut ihastua tähän kirjaan, josta monet ovat pitäneet. Henkilöt jättivät minut kuitenkin kylmäksi, vailla samaistumispintaa. Kirjan rakenne eri näkökulmineen oli kyllä kiinnostava.

Nyt kirja odottaa (aavan luvalla) todennäköisesti seuraavaa miittiä Jyväskylässä.

Lempi palasi kotiin. Kiitos kaiklle rinkiläisille.