Otava 2015, kovakantinen 447s. Takakannesta: "Parikymppiseksi varttunut Ida emännöi Albert Edelfeltin ateljeeta 1900-luvun alun kuohuvassa Helsingissä. Hän passaa niin isännän taiteilijaystäviä kuin naisvieraitakin. Kunnes kokee oman intohimoisen romanssinsa."

Vaikka kakkososan lukemisesta on jo jonkin aikaa, oli tähän syrjästäkatsojan tarinoita -sarjan kolmososaan helppo tarttua ja palata Idan elämään. Kirja (samaan tapaan kuin sarjan aiemmat osat) yhdistelee hauskasti oikeaa todellista historiaa ja fiktiota. Täydellistä luettavaa loppukesän/alkusyksyn pimeneviin iltoihin! Kirja tuli luettua nopeasti ja taas jäi harmittamaan, kun sarjan seuraava osa on jo ilmestynyt, mutta minulla ei ole sitä vielä hyllyssä. Helmet lukuhaasteeseen 2016 tämä kirja sopisi pariinkin kohtaan, mm. 3: kirjassa rakastutaan tai 44: kirjassa joku kuolee. Käytän kuitenkin tämän kirjan haasteen kohtaan 7: Vihervuosi 2016 -sloganiin "Minun maisemani – maalla ja kaupungissa" sopiva kirja, sillä kirjassa ollaan Suomessa sekä kaupungissa että maalla, mitkä koen molemmat hyvin omiksi maisemikseni.

Toivelistakirja miitissä toiselle bookcrossarille :)

25.9.2021 Miitissä todella pitkän tauon jälkeen - ihanaa! Kiitos toiveeni täyttämisestä, Sii1!

25.9.2021 Miitissä todella pitkän tauon jälkeen - ihanaa! Kiitos toiveeni täyttämisestä, Sii1!

10.12.2023 Luin kirjan melko nopeasti - mukava ja helppolukuinen tarina. Historian ja fiktion sekoittaminen yleensä kiinnostaa minua, mutta tässä kirjassa ei kaikki tarinan käänteet olleet ehkä aivan uskottavia. Kirja oli ehkä hieman pitkäksi venytetty - alussa edettiin verkkaisesti, mutta lopussa tapahtui paljon lyhyessä sivumäärässä. Kaiken kaikkiaan kuitenkin miellyttävä lukukokemus.

Kiitos kirjasta ja miittiseurasta Hetku!