Takakannesta:

"Kirjailijatähden rehelliset muistelmat

Paul Austerin kirjallinen ura alkoi teoksella Yksinäisyyden äärellä (1982), joka kertoi hänen isästään. Talvipäiväkirjan yksi keskeinen hahmo on Austerin äiti. Vanhempiensa hankalan avioliiton lisäksi Auster käy läpi omaa elämäänsä lapsuudesta nykyhetkeen ja vanhenemisen tuntoihin. Hän kertoo muun muassa epäonnistuneesta ensimmäisestä avioliitostaan ja liikenneonnettomuudesta, jossa hänen toinen vaimonsa ja tyttärensä olivat saada surmansa ja jonka jälkeen hän ei enää auton rattiin tarttunut.

Elämän raskaita hetkiä tasapainottavat onnelliset muistot: jo pikkupoikana alkanut rakkaus baseballiin, matkat maailmalla, kirjat ja ystävät - ja ennen kaikkea kolmikymmenvuotinen suhde toiseen vaimoon, kirjailija Siri Hustvedtiin."

Olen vuonna 2016 lukenut ensimmäisen Paul Austerin kirjan, Sattumuksia Brooklynissa, joka on fiktiivinen romaani. Tämä nyt lukemani Talvipäiväkirja on sen sijaan omaelämäkerrallinen. Hienoa, mutta helppoa tekstiä ja mielenkiintoisia tapahtumia kirjailijan omasta elämästä. Tosin täytyy myöntää, että ihmettelin mikä kirjailijan asuinpaikkojen luettelo tässä on tulossa, kun niitä alkoi tulla yksi toisensa perään. Osoitteethan eivät kerro minulle mitään (kun en New Yorkia, USA:ta ja Pariisia tunne) ja niitä kertyi kaiken kaikkiaan 21 kpl (voisiko noita ulkoa muistaakaan?), mutta onneksi eivät olleet kirjassa pelkkänä luettelona vaan tapahtumat kietoutuivat tiettyihin paikkoihin. Kaiken kaikkiaan ihan hyvä lukukokemus, mutta minua häiritsi se, että omaelämäkerrallinen kirja on kirjoitettu sinä-muotoon. Siihen oli vaikea päästä mukaan ja jouduin muistuttamaan itselleni useaan otteeseen, että kirjailija kertoo nyt omasta elämästään.

Pidin näistä kahdesta lukemastani Austerin kirjasta kuitenkin sen verran, että jos jossain tulee vastaan muita teoksia, voisin kyllä lukea.

Tarjolle pks-vakiomiittiin.

Austeriin oli pakko tarttua, kun se tuli miitissä vastaan. Luin ensimmäisen Austerini kuukauden kirjailija -haasteeseen lokakuussa ja ihastuin, joten eihän tätä voinut ohittaa. Kiitos kirjasta ja miittiseurasta!

8.5.2021 Varattu Tmarjulle

Sinä-muotoon kirjoitettu elämäkerta oli ratkaisuna virkistävän erilainen, mutta muuten tämä teos ei mielestäni kuulu Austerin parhaimpiin. Kirja on hyvin sujuvasti kirjoitettu, mutta kaikenlaiset luettelot pitkin kirjaa olivat kyllä rasittavia. Asuinpaikkojen luettelon lisäksi lueteltiin mm. kaikki Austerin tekemät ulkomaanmatkat ja erilaisia syötäviä. Minäkin osaisin kirjoittaa elämästäni luettelomaisesti, mutta tylsää luettavaahan se olisi. Kirjassa olisi ollut aineksia parempaan lopputulokseen, kun kaikki mahdolliset puuduttavat luettelot olisi jätetty pois.

Luetteloita oli tosiaan paljon ja yhdessä lueteltiin vaikka kuinka monta maata. Päätin valita maahaasteeseen sellaisen maan, josta kirjassa kerrottiin jotain muutakin. Tämän laitan siis Irlantiin. En ole siellä koskaan käynyt, mutta olen kyllä haaveillut sinne joskus matkustavani.

Toivelukemista Tmarjulle! Hyvää loppukevättä ja mukavia lukuhetkiä.

Sikasäkin kylkiäisenä tuli yksi Auster, kiitos siitä Saka74!