Matka huoneeni ympäri. Öinen matka huoneessani
6 journalers for this copy...
Edelleen ajankohtaisia selvityksiä matkustamisen merkityksestä, matkustajan havaintotavan ja muistojen ensisijaisuudesta sekä itsetutkiskelun mahdollisuuksista, Jonathan Swiftin ja Laurence Sternen perinteen jatkajia sentimentaalisen ja parodisen matkakirjan lajeissa.
Released 7 yrs ago (2/3/2017 UTC) at
CONTROLLED RELEASE NOTES:
Kiitos! Kirja on perillä, ja kreivin aika koittaa kun koittaa.
Voyage autour de ma Chambre 1797, Expédition Nocturne autour de ma Chambre 1825. Suom. Kai Mikkonen, Savukeidas 2011. 159 s.
Mainio kirja, ellei parikin!
Ensimmäinen tarina on, kuten otsikko lupaa, matka yhdessä huoneessa. Minä anakoreetti (s. 9) olin täysillä mukana kanssamatkustajana tässä askeettisessa ja niin edullisessa matkakohteessa. Tosin en aliluutnantti Xavier de Maistren tavoin ollut 42 päivän arestissa rangaistuksena kaksintaistelusta, mutta eipä minulla toisaalta ollut huonepalvelijaa eikä koiraa.
Toinen tarina on lyhyemmältä "matkalta": olin kreivin kanssa neljän yötunnin ajan seikkailuretkellä istuen ratsailla kuudennen kerroksen ikkunalaudalla, katsellen tähtitaivasta ja pohtien "uusia rakkauden menetelmiä".
Lepakko [...] iski minuun kiinni ja tarrautui korvaani. Tunsin poskellani sen kosteiden siipien karmivan viileyden. Kaikki Torinon kaiut vastasivat spontaaniin huutooni. Etäällä vartiosotilaat huusivat "eläköön kuka?", ja kuulin partion kiirehtivän marssiaan kadulla.
Napoleonin sotia käydään, valtaistuimet horjuvat, varovainen pitää olla.
Matkanteon parodioinnin ja muun kujeilun ohessa kirjoittaja essehtii väliin melkein vakavissaan, ja paljastaa laajan sivistyksensä ja säkenöivän älynsä.
Suomentaja on tehnyt hyvää työtä laatiessaan kirjoittajan omien alaviitteiden lisäksi ainakin toisen mokoman omiaan. Helmi on sivulla 148.
Rekisteröijä on ehkäpä kirjan parodisessa hengessä rekisteröinyt kategoriaksi Matkailu, tai sitten ei ole lukenut kirjaa (se olisi sääli). Minusta tämä on kertomakirjallisuutta. Helmetin luokituksesta katsoin, että niin heilläkin. Mutta kuinka ollakaan, Helmetin aihesanoissa merkitään Xavier de Maistre fiktiiviseksi henkilöksi. No ei todellakaan ole. Erittäin faktinen Xavier de Maistre eli 89 vuotta ja oli monialainen taitaja, muun muassa muotokuvamaalari. Isoveli oli tunnettu filosofi Joseph de M. (ja filosofin vikaa on näemmä Xavierissakin).
-ruzena
EDIT. 11.5. Herraseuraa seuraavalle lukijalle!
Mainio kirja, ellei parikin!
Ensimmäinen tarina on, kuten otsikko lupaa, matka yhdessä huoneessa. Minä anakoreetti (s. 9) olin täysillä mukana kanssamatkustajana tässä askeettisessa ja niin edullisessa matkakohteessa. Tosin en aliluutnantti Xavier de Maistren tavoin ollut 42 päivän arestissa rangaistuksena kaksintaistelusta, mutta eipä minulla toisaalta ollut huonepalvelijaa eikä koiraa.
Toinen tarina on lyhyemmältä "matkalta": olin kreivin kanssa neljän yötunnin ajan seikkailuretkellä istuen ratsailla kuudennen kerroksen ikkunalaudalla, katsellen tähtitaivasta ja pohtien "uusia rakkauden menetelmiä".
Lepakko [...] iski minuun kiinni ja tarrautui korvaani. Tunsin poskellani sen kosteiden siipien karmivan viileyden. Kaikki Torinon kaiut vastasivat spontaaniin huutooni. Etäällä vartiosotilaat huusivat "eläköön kuka?", ja kuulin partion kiirehtivän marssiaan kadulla.
Napoleonin sotia käydään, valtaistuimet horjuvat, varovainen pitää olla.
Matkanteon parodioinnin ja muun kujeilun ohessa kirjoittaja essehtii väliin melkein vakavissaan, ja paljastaa laajan sivistyksensä ja säkenöivän älynsä.
Suomentaja on tehnyt hyvää työtä laatiessaan kirjoittajan omien alaviitteiden lisäksi ainakin toisen mokoman omiaan. Helmi on sivulla 148.
Rekisteröijä on ehkäpä kirjan parodisessa hengessä rekisteröinyt kategoriaksi Matkailu, tai sitten ei ole lukenut kirjaa (se olisi sääli). Minusta tämä on kertomakirjallisuutta. Helmetin luokituksesta katsoin, että niin heilläkin. Mutta kuinka ollakaan, Helmetin aihesanoissa merkitään Xavier de Maistre fiktiiviseksi henkilöksi. No ei todellakaan ole. Erittäin faktinen Xavier de Maistre eli 89 vuotta ja oli monialainen taitaja, muun muassa muotokuvamaalari. Isoveli oli tunnettu filosofi Joseph de M. (ja filosofin vikaa on näemmä Xavierissakin).
-ruzena
EDIT. 11.5. Herraseuraa seuraavalle lukijalle!
Kreivi löytyi tutkimasta postilaatikkomme ulottuvuuksia. (Ahdasta, mutta metodina ehkä hyvinkin kiintoisaa.)
Kiitos kovasti mieluisesta räbäkistä! Otan lukuun mitä pikimmin.
Kiitos kovasti mieluisesta räbäkistä! Otan lukuun mitä pikimmin.
Värikäs ja kiintoisa herrasmies tämä Xavier de Maistre, kirjailija, maalari ja ammattisotilas. Monen taatusti aikanaankin erikoisen valinnan seurauksena hän asui kotiseutunsa Savoijin lisäksi vuoroon Italiassa, Ranskassa, Venäjällä… Hän pestautui Venäjän armeijaan vuonna 1800 ja muutti Moskovaan ja sittemmin vuosikymmeniksi Pietariin. Kirjan loppuun liitetyistä biografiatiedoista opitaan de Maistren toimineen myös mm. satamien sotilasvalvojana Turussa ja piipahtaneen diplomaattiseurueessa Imatrallakin. (Nokkelan kynänkäyttäjän ajatukset 1800-luvun alun Turusta saattaisivat olla, hm, perifeeristä luettavaa!)
Mutta varsin obskuuri “matka”kirja tämäkin teos on.
Sänky, kirjoituspöytä ja tuoli innoittavat de Maistrea pohdiskelemaan (eipäs! Kirjoittamaan tarkkaan harkittua kaunokirjallisuutta, väittäisin) moraalia ja tiedettä, ihmissielua, maalaustaidetta ja musiikkia, naisia ja nautintoja, kauneutta ja rakkautta, kärsimystä, muistia ja muistoja, ihmisten ja ihmisten ja eläinten välisiä suhteita ja hierarkioita, sanalla sanoen: joutilaiden harrastusten monia muotoja.
Suurten matkakertomusten jälkiä nuuskutellaan ja omia hajumerkkejä heitetään.
Sisällöltään, syvyydeltään ja pituudeltaan epätasaiset aihelmat ovat ehkä harkitun epäsuhtainen vertailukohta huoneen säännöllisille muodoille ja järkeville huonekaluille. Lyhyissä, sivun-parin pituisissa luvuissa päästään kuitenkin paikoin varsin mielikuvituksellisiin filosofisiin pohdiskeluihin. Aivan täysillä ei kuitenkaan paapoteta. Olisin toivonut de Maistren nyhjäisevän tyhjästä vielä enemmän ja vielä täsmällisemmin. Ainakin tämän lukijan tausta-ajatuksiin jää kutkuttamaan mahdollinen yhteys huonekalujen tai kulloisenkin huoneenkolkan materiaalisen kuvauksen ja kertojan muiden mielenliikkeiden välillä.
De Maistre oli sentimentaalisen ja parodisen matkakirjallisuuden kehittäjiä. Se näkyy tekstissä kyllä, kauttaaltaan, joskin hyvin hienovireisenä. Suomentajan lisäämien alaviitteiden muodossa parodista ulottuvuutta saadaan esiin myös nykylukijalle. Sivun 148 suom. huom. on legenda jo eläessään.
Mutta varsin obskuuri “matka”kirja tämäkin teos on.
Sänky, kirjoituspöytä ja tuoli innoittavat de Maistrea pohdiskelemaan (eipäs! Kirjoittamaan tarkkaan harkittua kaunokirjallisuutta, väittäisin) moraalia ja tiedettä, ihmissielua, maalaustaidetta ja musiikkia, naisia ja nautintoja, kauneutta ja rakkautta, kärsimystä, muistia ja muistoja, ihmisten ja ihmisten ja eläinten välisiä suhteita ja hierarkioita, sanalla sanoen: joutilaiden harrastusten monia muotoja.
Suurten matkakertomusten jälkiä nuuskutellaan ja omia hajumerkkejä heitetään.
Sisällöltään, syvyydeltään ja pituudeltaan epätasaiset aihelmat ovat ehkä harkitun epäsuhtainen vertailukohta huoneen säännöllisille muodoille ja järkeville huonekaluille. Lyhyissä, sivun-parin pituisissa luvuissa päästään kuitenkin paikoin varsin mielikuvituksellisiin filosofisiin pohdiskeluihin. Aivan täysillä ei kuitenkaan paapoteta. Olisin toivonut de Maistren nyhjäisevän tyhjästä vielä enemmän ja vielä täsmällisemmin. Ainakin tämän lukijan tausta-ajatuksiin jää kutkuttamaan mahdollinen yhteys huonekalujen tai kulloisenkin huoneenkolkan materiaalisen kuvauksen ja kertojan muiden mielenliikkeiden välillä.
De Maistre oli sentimentaalisen ja parodisen matkakirjallisuuden kehittäjiä. Se näkyy tekstissä kyllä, kauttaaltaan, joskin hyvin hienovireisenä. Suomentajan lisäämien alaviitteiden muodossa parodista ulottuvuutta saadaan esiin myös nykylukijalle. Sivun 148 suom. huom. on legenda jo eläessään.
Aatelisherra Äksän seuraava vierailukohde on Tarnan luona.
Olipahan kiehtovaa luettavaa! Nautin lähes vaan en ihan herkeämättä. Olisin nauttinut vielä enemmän, jos sieluni olisi ollut mukana koko ajan. Vaan kun se onneton vilkaisi alaviitettä ja lähti sitten harhailemaan ties minne samalla kun toinen luki eteenpäin.
Harmillinen asia tässä lukukokemuksessa oli mennään mistä aita on matalin -tyylin taitto. Toki tiedän, että 160 sivussa pysyminen olisi vaatinut jo vähän miettimistä ja ehkä muutakin puurtamista. Suuremmin pohtimatta osaan sanoa kolme vaihtoehtoista taittotapaa, joissa viitteet viivoineen eivät olisi noin häiritseviä, ja painokustannukset olisivat silti pysyneet ennallaan. Yhdessäkään ehdotuksessani suomentajan ei olisi tarvinnut hillitä (sinänsä kyllä liiallista) viittailuintoaan.
Muuten olen sitä mieltä, että kirjan luokittelu matkakirjaksi on aivan oikein. Kuuluuhan se Savukeitaan historialliset matkakirjat -sarjaan sen seitsemäntenä (7.) teoksena.
Kierrättäjille iso kiitos tästä mainiosta lukukokemuksesta!
Minulla on mielessäni seuraava mahdollinen lukija tälle kirjalle. Ajattelin tarjota sitä hänelle miitissä. Jos ei kelpaa (tai jos en tapaa häntä), kreivillinen matkakirja on vapaata riistaa miitissä oloni ajan.
Harmillinen asia tässä lukukokemuksessa oli mennään mistä aita on matalin -tyylin taitto. Toki tiedän, että 160 sivussa pysyminen olisi vaatinut jo vähän miettimistä ja ehkä muutakin puurtamista. Suuremmin pohtimatta osaan sanoa kolme vaihtoehtoista taittotapaa, joissa viitteet viivoineen eivät olisi noin häiritseviä, ja painokustannukset olisivat silti pysyneet ennallaan. Yhdessäkään ehdotuksessani suomentajan ei olisi tarvinnut hillitä (sinänsä kyllä liiallista) viittailuintoaan.
Muuten olen sitä mieltä, että kirjan luokittelu matkakirjaksi on aivan oikein. Kuuluuhan se Savukeitaan historialliset matkakirjat -sarjaan sen seitsemäntenä (7.) teoksena.
Kierrättäjille iso kiitos tästä mainiosta lukukokemuksesta!
Minulla on mielessäni seuraava mahdollinen lukija tälle kirjalle. Ajattelin tarjota sitä hänelle miitissä. Jos ei kelpaa (tai jos en tapaa häntä), kreivillinen matkakirja on vapaata riistaa miitissä oloni ajan.
Released 5 yrs ago (6/20/2018 UTC) at Tampere, Pirkanmaa / Birkaland Finland
CONTROLLED RELEASE NOTES:
Otin mukaan miittiin täsmälukija mielessäni. Ja kyllähän kreivi hänelle näytti kelpaavan.
Tarna ojensi tämän käteeni miitissä ja puhui kirjasta sen verran vakuuttavasti, että otin mukaani, vaikkei minkään maailman käsitystä, millaisesta kreivistä onkaan kyse! Tutustun herraan :)
Journal Entry 12 by lukutuoli at Tampere, Pirkanmaa / Birkaland Finland on Sunday, December 15, 2019
No olipas mielenkiintoinen herra ja varsin hervoton matkakertomus. Jo pelkkä kirjan idea sai minut nauramaan ääneen. Tämä pieni kirja oli täynnä hurmaavaa parodiaa, mutta myös älykästä, filosofista pohdintaa. Tarnan tavoin minunkin sieluni tosin lähti liitelemään ja harhailemaan noiden alaviitteiden mukana, mikä häiritsi muuten varsin herkullista lukukokemusta.
Journal Entry 13 by lukutuoli at Wishlist Tag Game, A RABCK -- Controlled Releases on Wednesday, December 18, 2019
Kiitos! Pakkohan tämä oli toivelistalle lisätä, kun törmäsin siihen jossain ketjussa ja innostuin lukemaan journaleitanne :)