Arvoituksellinen teos, joka alkaa siten, että naisen pihalta katoaa vaahtera ja hän näkee maalarin maalaamassa kotikatuunsa valkoisen viivan. Lisäksi työresurssitoimisto ohjaa naisen tekemään käsitetaidetta. Ehkäpä viivamaalari Ursula osaa auttaa tässä työssä.

Olen lukenut kirjan aiemmin. Se on mielestäni kiinnostava, mutta ajoittain turhan jankkaava ja aluksi useat kertojaäänet hämäävät. Kirja tuo mieleen Maarit Verrosen ja Leena Krohnin teokset. Kirjan enkeleistä pidin erityisesti, samoin viivamaalauksen lopullisesta tarkoituksesta ja muutamasta muustakin asiasta. Työtoimiston systeemit olivat vähän turhankin tuttuja todellisuudesta. Noin ylipäätään kirja kannattaa lukea, jos maaginen realismi ja Suomi-kumma kiinnostaa.

Voitin kirjan Finncon 2016 -tapahtuman Anne Leinonen -arvonnassa.
Varattu Meculle.

Vanhan kirjallisuuden päivillä Sastamalassa Emmi Itäranta mainitsi tämän kirjan suosikkinaan/lukusuosituksena, minkä vuoksi tästä kiinnostuin. Mukavaa, että Privaattikuriiripalvelu toimii virkavapaallakin. :D Kiitos Kemppu & co!

Ensimmäisestä virkkeestä lähtien olin koukussa. Herkullinen suomikummakirja, jossa asiat näyttävät tavalliselta, mutta todellisuus paljastuu pala kerrallaan jollain tapaa nyrjähtäneeksi. Miten vaahtera voi kadota? Miksi nainen maalaa viivaa katuun? Mitä ovat työarpajaiset ja miksi niitä järjestetään? Mikä rooli on enkelinpalvojilla? Ja miten tehdään käsitetaidetta?

Toivottavasti seuraava lukijakin jää heti koukkuun. Jännittäviä lukuhetkiä!

Kiitos kirjasta ja kirjanmerkistä! Tämä on ollut kirjastolistalla, onneksi ei ole vielä tullut lainattua.

Arvontavoitto. Täysin uusi tuttavuus ja vaikuttaa aivan mahtavalta! Tykkään maagisesta realismista, tämä menee lukupinon kärkipaikoille.

Täytyypä laittaa kirjoittajan nimi mieleen, sen verran mainio teos oli. Pidin Kempun tapaan alkua hieman jankkaavana, mutta kun asiat alkoivat loimiutua yhteen, jankkaavuus muuttui perustelluksi kertojanääneksi ja oli paikallaan. Tykkään tällaisista nyrjähtelyistä teoksen maailmassa ja siitä, että palapelin kuva hahmottuu vähitellen. Oikein herkullinen alkuasetelma ja sopivasti kumma kertomus.

Kirja löysi uuden lukijan, toivottavasti pidät tästä!

Kiitos kirjasta Makke!

Tämä oli hyvin erikoinen lukukokemus! Joku koukku tarinassa on, sillä jaksoin enkeleistä ja muista höpönlöpöistä huolimatta kuitenkin lukea kirjan loppuun asti.
Leinonen on kirjoittanut parempiakin kirjoja, joten ei kannata heti luovuttaa jos Viivamaalari ei vakuuta.
Sokkona minäkin olisin arvellut kirjoittajaksi Maarit Verrosta. Tyylissä on paljon yhtäläisyyksiä.
***********
Kirja vapautuu Helsingissä Arabianrannan kirjastoon 28.4.22.