Kovakantinen kirjastopoisto. - suom. Kimmo Korhonen. - WSOY, 1987. - 2. p. - 117 s.

Vuoden 2004 painoksen takakansi:

Kostajien sakki on poikajoukko, jonka parissa aika ei käy pitkäksi. Punnitaan sitten rahan arvoa, pelataan rulettia tai kerätään matkamuistoja - aina menee vähän pieleen. Eivät auta salaiset viestit enempää kuin mahtailu ison veljen asevelvollisuudella, Kostajien sakki tekee kaikesta selvää. Ainakin omasta mitalistaan.

Lukuiloa!

Edit: Vapautettu pääkirjaston kirjanvaihtohyllyyn.
Edit: Eipäs. Halonhakkaaja ehtikin napata kirjan miitistä.

Ehdin napata bc-tapaamisessa kirjapinoista :) Vastustamatonta Nikkeä en vaan pystynyt vastustamaan. Kirja alkaa niin ihanalla ja ihanan tutulla tyylillä, että voisin pitää tätä hyvän mielen kirjana ja lukea aina säännöllisin väliajoin tän ekan kappaleen:
"Jokkiksella on huolia
Jokkis ei tullut eilen kouluun ja tänään hän oli myöhässä ja kiukuissaan, ja me oltiin hurjan hämmästyneitä. Ei siksi että Jokkis myöhästyi ja oli kiukkuinen, hän näet myöhästyy usein ja on aina kiukkuinen kouluun tullessaan, etenkin kun meillä on kieliopin kirjallinen kuulustelu, vaan me ihmeteltiin sitä että opettaja hymyili valtavasti ja sanoi Jokkikselle:
- No, onnea vaan Joachim! Sinä olet varmaan hyvin iloinen?"

Varmaan tulee vielä sekin päivä, kun kyllästyn Niken maailmaan, mutta toistaiseksi ainakin toimii ja täysillä.

*
Edit 19.1.2018
Tuli lukaistua nopsana välilukemisena. Suosikkitarina oli ehkäpä se, kun Nikke osti taskulampun. Vanhemmat ihmettelivät kotona ostosta. "Kas vain, tuopa oli merkillinen päähänpisto! No, sillä sinä et ainakaan voi saada meteliä aikaan." Ja kuinkas sitten kävikään...

Pääovien vieressä ikkunalaudalla. Hyviä lukuhetkiä!

P.S. Bookcrossing-sivuston suomenkielinen keskusteluforumi löytyy täältä: http://www.bookcrossing.com/forum/30.