Kun kotka kutsuu I

by Linda Lay Shuler | Literature & Fiction | This book has not been rated.
ISBN: Global Overview for this book
Registered by wingTaryawing of Helsinki, Uusimaa / Nyland Finland on 3/23/2016
Buy from one of these Booksellers:
Amazon.com | Amazon UK | Amazon CA | Amazon DE | Amazon FR | Amazon IT | Bol.com
This book is in the wild! This Book is Currently in the Wild!
1 journaler for this copy...
Journal Entry 1 by wingTaryawing from Helsinki, Uusimaa / Nyland Finland on Wednesday, March 23, 2016
Kirjan nide I

Voimallaan ja runollisuudellaan häikäisevä romaani Amerikan intiaanien elämästä 1200-luvulla. Kertomus Kalliovuorten alueella elävästä hyvin kauniista anasazinaisesta Kwanista, uljaasta metsästyspäällikkö Tolonquasta ja hänen suuresta unelmastaan. Kuvaus ajasta, jolloin ihminen ja luonto olivat yhtä, ihminen ymmärsi luonnon ennusmerkit ja esi-isien henget olivat läsnä jälkeläisten kohtaloissa.

Kaunis Kwani on karkotettu sinisten silmiensä vuoksi heimonsa parista. Kwani ei ole noita, mutta hänelle on annettu tärkeä tehtävä: hänelle on suotu muistamisen lahja ja hänet on valittu siirtämään naisen viisautta sukupolvelta toiselle.

Nyt Kwani on joutunut elämänsä vaativimman haasteen eteen ryhdyttyään elämään yhdessä towaheimoon kuuluvan metsästyspäällikkö Tolonquan kanssa ja muutettuaan miehensä heimon asuinsijoille.

Tolonquan suurena unelmana on rakentaa uusi uljas kaupunki korkealle vuorelle, taata heimolleen elämän jatkuvuus vaarojen ulottumattomissa.

Tehtävänsä ja eriheimoisuutensa vuoksi Kwani on kokeva paljon vaikeita ja vaarallisia asioita, yhtä lailla hän on saava osakseen myös paljon rakkautta, kunnioitusta ja valtaa.

Kwani oppii tuntemaan luonnon ja ihmisen julmuuden, mutta hän löytää myös voiman ja rohkeuden lähteet.

Elämä jatkaa kulkuaan – eivätkä sen vaiheita säätele yksin ihmiset.

Kwani on päähenkilö myös Linda Lay Shulerin menestysromaanissa Vain aurinko muistaa.

Englanninkielinen alkuteos: The Voice of the Eagle (1992)
Suomentanut: Marja Luoma

Suuri Suomalainen Kirjakerho 1993

- Kun kotka kutsuu II: http://www.bookcrossing.com/journal/13919761

Journal Entry 2 by wingTaryawing at Keski-Porin kirkko in Pori, Satakunta Finland on Sunday, March 27, 2016

Released 2 yrs ago (3/27/2016 UTC) at Keski-Porin kirkko in Pori, Satakunta Finland

WILD RELEASE NOTES:

Kirja vapautui yhdessä kakkososan kanssa Keski-Porin kirkolle noin klo 12. Osallistun sillä puskailveksen Kirkkovapautushaasteeseen, Chanian Vapautusten vuosi 2016 -haasteeseen sekä sakirmon Värit ja eläimet -vapautushaasteeseen.

Hyviä lukuhetkiä kirjan löytäjälle!

Lue ja vapauta - BookCrossing.com


* * * * *
Lisätietoa vapautuspaikasta:

Keski-Porin kirkko on Porin kaupungin suurin kirkko, joka sijaitsee ydinkeskustan tuntumassa Kokemäenjoen rannalla. Keski-Porin seurakuntaan kuuluva kirkko rakennettiin vuosina 1859–1863 ja se vihittiin käyttöön uudenvuodenpäivänä 1864. Ulkoasultaan Keski-Porin kirkko edustaa uusgotiikkaa, sisustus puolestaan on kansallisromanttisen tyylisuunnan mukainen. Kirkon ovat suunnitelleet arkkitehdit Carl Johan von Heideken ja Georg Theodor Chiewitz.

Keski-Porin kirkko on järjestyksessään Porin kolmas pääkirkko. Sen edeltäjiä olivat kaupungin perustamisen yhteydessä vuonna 1558 rakennettu Porin ensimmäinen kirkko, joka tuhoutui vuoden 1698 kaupunkipalossa, ja Porin palossa 1852 tuhoutunut vuonna 1701 rakennettu toinen kirkko.

Puukirkon tilalle piti rakentaa uusi kivikirkko jo 1830-luvulla, mutta varojen puutteessa hanke ei toteutunut. Porin lähes kokonaan raunioittaneen kaupunkipalon jälkeen uusi kirkko päätettiin rakentaa paikalle, jossa 1500–1600-luvuilla oli toiminut Porin kuninkaankartano. Se oli alkanut rappioitua 1680-luvulla Porin kreivikunnan lakkauttamisen myötä, niin että kuninkaankartanon rakennukset olivat lopullisesti hävinneet 1700-luvun loppuun mennessä ja aluetta käytettiin lähinnä kaupungin laivaveistämön tarpeisiin.

Uuden kirkon varsinainen rakennustyö aloitettiin vuonna 1859 kaupunginarkkitehti C. J. von Heidekenin suunnitelmien mukaan. Tiilirakenteisen kirkon muuraaminen kesti kaksi vuotta, ja siihen käytettiin yhteensä 1,8 miljoonaa tiiltä. Valmistumisen jälkeen ensimmäinen kirkossa pidetty tilaisuus oli 3. joulukuuta 1863 järjestetty iltahartaus, joka päättyi ruotupataljoonan torvisoittokunnan esittämään Porilaisten marssiin. Kirkko vihittiin käyttöön 1. tammikuuta 1864. Vihkiäisjumalanpalveluksen suoritti lääninrovasti Herman Hellén.

Keski-Porin kirkko on päätytornillinen pitkäkirkko, jonka kuoripäädyssä on ulkoneva Sakaristoapsidi. Kirkko on rakennettu tiilistä ja on Suomen ensimmäisiä uusgotiikkaa edustavia kirkkoja. Seiniä jäsentävät isot, suippokaariset ikkunat ja korkeat, räystään yläpuolelle ulottuvat pilarit. Kolmilaivainen kirkkorakennus on 65 metriä pitkä ja runkohuoneestaan noin 30 metriä korkea. Se tunnetaan erikoislaatuisesta tornistaan, jonka on suunnitellut Turun ja Porin lääninarkkitehti Georg Theodor Chiewitz. Tornin risti on 72 metrin korkeudella, joka tekee Keski-Porin kirkosta Suomen viidenneksi korkeimman kirkkorakennuksen ja samalla myös erilaisia teollisuusrakennelmia lukuun ottamatta Porin korkeimman rakennuksen. Valurautainen tornin huippu painaa yli 60 tonnia ja se valmistettiin läheisellä Porin konepajalla. Samoin ikkunoiden puitteet ovat Porin konepajalta.

Georg Theodor Chiewitz suunnitteli tornin lisäksi myös kirkon kiinteän sisustuksen. Kansallisromantiikkaa edustava sisämaalaus on arkkitehti August Krookin suunnittelema, ja se valmistui vasta vuonna 1898. Kirkon alttaritaulu kuvastaa Kristuksen ylösnousemusta. Sen on maalannut hovitaiteilija R. W. Ekman. Huomionarvoinen on myös alttarin yläpuolisen kattoholvin koristelu, jonka muodostaa 4 092 kullattua tähteä. Sisäosan pylväkoristelut puolestaan edustavat jugendtyyliä. Kirkon nykyinen sisustus on säilynyt samana vuodesta 1925 lähtien, jolloin ikkuihin asennettiin Magnus Enckellin lasimaalaukset.

Ensimmäiset urut Keski-Porin kirkkoon asennettiin vuonna 1872. Ne olivat 29-äänikertaiset ja Uudessakaupungissa vaikuttaneen tanskalaissyntyisen Jens Zachariassenin valmistamat. Vuonna 1927 tilalle vaihdettiin Kangasalan urkutehtaan valmistamat 45-äänikertaiset urut. Vanhoista säilytettiin 23 äänikertaa ja urkufasadi. Kolmannet urut olivat myös Kangasalan urkutehtaan valmistamat, 50-äänikertaiset urut asennettiin paikalleen vuonna 1966. Samalla vaihdettiin myös niiden fasadi.

Vuoden 1966 urut poistettiin käytöstä toukokuussa 2006, jolloin ne siirrettiin Oradean kaupunkiin Romaniaan. Musiikki tuotettiin kirkossa digitaalisesti marraskuuhun 2007 asti, jolloin uudet urut otettiin käyttöön. Nykyisissä, Suomen suurimmissa ranskalais-romanttisissa uruissa on 58 äänikertaa ja niiden rakentamisesta on vastannut saksalainen urkurakentamo Paschen Kiel Orgelbau yhteistyössä ruotsalaisen Åkerman & Lund Orgelbyggerin kanssa. Ne on suunnitellut ranskalainen professori ja urkuri Kurt Lueders. Urkujen uusgotiikkaa edustava fasadi on valmistettu tammesta.

Keski-Porin kirkon urkuja pidätään yleisesti yhtenä Suomen parhaista, urkutaiteilija Kalevi Kiviniemi on kuvannut niitä jopa yksiksi maailman parhaista ranskalais-romanttisista uruista. Niillä ovat levyttäneet Kiviniemen lisäksi muun muassa suomalaiset urkutaiteilijat Kari Vuola ja Juhani Romppanen sekä ruotsalainen Hans Fagius. Vuonna 2013 urkuja käyttivät porilainen rockyhtye Circle ja amerikkalainen duo Mamiffer levyttäessään yhteisen albumin Enharmonic Intervals (for Paschen Organ).

Keski-Porin kirkossa järjestetään kirkollisten tapahtumien lisäksi runsaasti myös erilaisia konsertteja. Yksittäisten tapahtumien lisäksi se toimii esimerkiksi Pori Jazz -festivaalien konserttipaikkana. Säännöllisesti järjestettäviä ovat Pori Organ -urkufestivaali sekä heinäkuussa pidettävä hengellisen musiikin tapahtuma Kirkkopuistossa soi.

Kirkkoon mahtui alun perin jopa 5 000 ihmistä, mutta muuttuneen sisustuksen ja lukuisten korjaustöiden jälkeen sen nykyinen kapasiteetti on 1 700 henkilöä. Viimeisin peruskorjaus kirkkoon on suoritettu vuosina 1995–1996. Kirkon kuparikatto uusittiin vuonna 2012, kun edellisenä jouluna riehunut Tapani-myrsky oli vaurioittanut sitä.

Keski-Porin kirkko puistoineen on osa vuonna 2002 perustettua Porin kansallista kaupunkipuistoa. Se kuuluu myös samaan kokonaisuuteen kuin Kokemäenjoen rantakorttelit eli niin sanottu Kivi-Pori, jonka Museovirasto on määritellyt valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.

Lähde: Wikipedia

Are you sure you want to delete this item? It cannot be undone.