Vuodet kuin kuiskaus
by Anna Quindlen | Literature & Fiction | This book has not been rated.
ISBN: Global Overview for this book
ISBN: Global Overview for this book
2 journalers for this copy...
Journal Entry 1 by Tarya from Tammela, Kanta-Häme / Egentliga Tavastland Finland on Wednesday, March 23, 2016
Jokaisella perheellä on tarkoin varjeltu salaisuutensa. Lydia Blessing vaalii omaansa komeassa talossaan ja pitää palvelusväkensä kurissa nopealla kielellään. Lydia on saita rahoistaan ja rakkaudestaan eikä osaa kuvitella, että kukaan pystyisi raottamaan hänen vankan linnoituksensa ovea.
Lydian huoltomies Skip löytää eräänä aamuna rappusiltaan hylätyn, vastasyntyneen vauvan. Vankilan kautta Lydian palvelukseen päätynyt Skip ottaa kaikessa hiljaisuudessa tyttövauvan huostaansa, opettelee syöttämään, hoitamaan ja hellimään lasta. Skip löytää elämälleen tarkoituksen ja Lydiakin heltyy katsellessaan lapsen ja Skipin välille kehittyvää suhdetta. Rakkaus hiipii Blessingsiin.
Mutta minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. Menneisyyden haamut saapuvat sotkemaan Blessingsissä orastaneen idyllin. Skip ja Lydia tajuavat, että heidän koko elämänsä on läsnä jokaisessa hetkessä, valinnassa ja päätöksessä joita he tekevät. Muistot menneisyydestä voivat pahanpäiväisesti sotkea nykyisyyden – tai tuoda mukanaan armahtavan rakkauden tuulahduksen.
Englanninkielinen alkuteos: Blessings (2002)
Suomentanut: Paula Karlsson
Gummerus 2003
- Kovakantinen ja kansipaperiton kirja
Lydian huoltomies Skip löytää eräänä aamuna rappusiltaan hylätyn, vastasyntyneen vauvan. Vankilan kautta Lydian palvelukseen päätynyt Skip ottaa kaikessa hiljaisuudessa tyttövauvan huostaansa, opettelee syöttämään, hoitamaan ja hellimään lasta. Skip löytää elämälleen tarkoituksen ja Lydiakin heltyy katsellessaan lapsen ja Skipin välille kehittyvää suhdetta. Rakkaus hiipii Blessingsiin.
Mutta minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. Menneisyyden haamut saapuvat sotkemaan Blessingsissä orastaneen idyllin. Skip ja Lydia tajuavat, että heidän koko elämänsä on läsnä jokaisessa hetkessä, valinnassa ja päätöksessä joita he tekevät. Muistot menneisyydestä voivat pahanpäiväisesti sotkea nykyisyyden – tai tuoda mukanaan armahtavan rakkauden tuulahduksen.
Englanninkielinen alkuteos: Blessings (2002)
Suomentanut: Paula Karlsson
Gummerus 2003
- Kovakantinen ja kansipaperiton kirja
Tämä Quindlenin kirja on minulla vielä lukematta (pitänee kyllä lukea se slipperbunnyn Aakkosten lukuhaasteeseen 2016-2017..), mutta koska minulla on siitä myös mewihiiwiön rekisteröimä kappale http://www.bookcrossing.com/journal/10411823/, tämä saa lähteä eteenpäin ensi viikonloppuna.
Journal Entry 3 by Tarya at Punkalaitumen kirkko in Punkalaidun, Pirkanmaa / Birkaland Finland on Sunday, March 27, 2016
Released 8 yrs ago (3/25/2016 UTC) at Punkalaitumen kirkko in Punkalaidun, Pirkanmaa / Birkaland Finland
WILD RELEASE NOTES:
Quindlenin kirja jäi klo 13.30 aikaan Punkalaitumen kirkon luo odottamaan lukijaa. Osallistun sillä puskailveksen Kirkkovapautushaasteeseen sekä Chanian Vapautusten vuosi 2016 -haasteeseen.
Hyviä lukuhetkiä kirjan löytäjälle!
* * * * *
Lisätietoa vapautuspaikasta:
Punkalaitumella on ollut kirkko jo vuodesta 1639 alkaen. Tuolloin seurakunta määrättiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Pietari Brahen perustamisasiakirjan nojalla. Kirkko kunnostettiin useaan otteeseen 1700-luvun alkupuoliskolla. Suorakaiteen muotoinen kirkko sai vuonna 1761 rinnalleen uuden kellotapulin, johon tilattiin kello Tukholmasta vuonna 1768. Nykyisin tuo kello toivottaa kirkkoväen tervetulleeksi kirkon pääoven eteisessä.
Jo ahtaaksikin käynyt kirkko paloi salaman sytyttämänä vuonna 1773, jolloin oli pakko aloittaa uuden kirkon rakennustyöt. Uuden kirkon suunnittelijaksi ja rakentajaksi valittiin Johan Björman Humppilasta. Rakennuspaikka oli vanhan kirkon vieressä. Punkalaitumelaiset ottivat rakennuspuut omista metsistään ja myös rakennustöitä tehtiin omin voimin. Muodoltaan kirkko oli ns. pitkäkirkko, vaikka siinä olikin kaksi sivueteistä. Nämä kaksi sivueteistä liitettiin myöhemmin kirkkosaliin, jolloin kirkosta muodostui nykyisen muotoinen ristikirkko. Kellotapuli sijoitettiin kirkon länsipäähän aikakauden länsisuomalaisen tavan mukaan. Piirustuksissa kellotapuli oli huomattavasti sirompi barokkityylinen ja sen kattorakenteissa oli idän kirkolle tyypillistä liekkimuotoilua (”sipuli”). Toteutusvaiheessa päädyttiin kuitenkin kustannussyistä yksinkertaisempaan muotoon. Kellotapulista tuli massiivinen ja hallitseva osa uutta rakennusta.
Rovasti Idman Huittisista vihki kirkon käyttöön syksyllä 1774. Kirkossa on tehty suurehkoja korjauksia vuosina 1939 ja 1983 sekä ulkoremontti sekä ulkomaalaus vuonna 1994.
Vuonna 1796 kirkossa suoritettiin maalaustöitä. Samassa yhteydessä maalari Zukander sai tehtäväkseen myös alttaritaulun maalaamisen. Vuonna 1826 kirkon kalustoluettelossa mainitaan kaksi päällekkäin asetettua alttaritaulua. Ylempi taulu esitti Kristusta ristillä ja alemman aiheena oli ehtoollinen. Alttaritauluihin ei kuitenkaan oltu tyytyväisiä, joten ryhdyttiin keräämään varoja uuden alttaritaulun hankkimiseen.
Uuden alttaritaulun maalasi taiteilija Aleksandra Såltin Turusta vuonna 1888. Sen aiheena on Kristuksen kirkastaminen. Kaunista alttaria koristavat punkalaitumelaisen Irma Kinnarin suunnittelemat ja kutomat alttarin kirjaliinat ja etusivun tekstiili (antependium).
Ensimmäiset urut Punkalaitumen kirkkoon saatiin vuonna 1876. Springertin rakentamat 7-äänikertaiset urut lahjoitti neiti Vilhelmiina Siljander. Näiden tilalle hankittiin 21-äänikertaiset urut vuonna 1923. Nykyiset urut ovat Hämeen Urkutehtaan toimittamat 24-äänikertaiset mekaaniset urut.
Lähde: punkalaitumenseurakunta.fi
Hyviä lukuhetkiä kirjan löytäjälle!
* * * * *
Lisätietoa vapautuspaikasta:
Punkalaitumella on ollut kirkko jo vuodesta 1639 alkaen. Tuolloin seurakunta määrättiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Pietari Brahen perustamisasiakirjan nojalla. Kirkko kunnostettiin useaan otteeseen 1700-luvun alkupuoliskolla. Suorakaiteen muotoinen kirkko sai vuonna 1761 rinnalleen uuden kellotapulin, johon tilattiin kello Tukholmasta vuonna 1768. Nykyisin tuo kello toivottaa kirkkoväen tervetulleeksi kirkon pääoven eteisessä.
Jo ahtaaksikin käynyt kirkko paloi salaman sytyttämänä vuonna 1773, jolloin oli pakko aloittaa uuden kirkon rakennustyöt. Uuden kirkon suunnittelijaksi ja rakentajaksi valittiin Johan Björman Humppilasta. Rakennuspaikka oli vanhan kirkon vieressä. Punkalaitumelaiset ottivat rakennuspuut omista metsistään ja myös rakennustöitä tehtiin omin voimin. Muodoltaan kirkko oli ns. pitkäkirkko, vaikka siinä olikin kaksi sivueteistä. Nämä kaksi sivueteistä liitettiin myöhemmin kirkkosaliin, jolloin kirkosta muodostui nykyisen muotoinen ristikirkko. Kellotapuli sijoitettiin kirkon länsipäähän aikakauden länsisuomalaisen tavan mukaan. Piirustuksissa kellotapuli oli huomattavasti sirompi barokkityylinen ja sen kattorakenteissa oli idän kirkolle tyypillistä liekkimuotoilua (”sipuli”). Toteutusvaiheessa päädyttiin kuitenkin kustannussyistä yksinkertaisempaan muotoon. Kellotapulista tuli massiivinen ja hallitseva osa uutta rakennusta.
Rovasti Idman Huittisista vihki kirkon käyttöön syksyllä 1774. Kirkossa on tehty suurehkoja korjauksia vuosina 1939 ja 1983 sekä ulkoremontti sekä ulkomaalaus vuonna 1994.
Vuonna 1796 kirkossa suoritettiin maalaustöitä. Samassa yhteydessä maalari Zukander sai tehtäväkseen myös alttaritaulun maalaamisen. Vuonna 1826 kirkon kalustoluettelossa mainitaan kaksi päällekkäin asetettua alttaritaulua. Ylempi taulu esitti Kristusta ristillä ja alemman aiheena oli ehtoollinen. Alttaritauluihin ei kuitenkaan oltu tyytyväisiä, joten ryhdyttiin keräämään varoja uuden alttaritaulun hankkimiseen.
Uuden alttaritaulun maalasi taiteilija Aleksandra Såltin Turusta vuonna 1888. Sen aiheena on Kristuksen kirkastaminen. Kaunista alttaria koristavat punkalaitumelaisen Irma Kinnarin suunnittelemat ja kutomat alttarin kirjaliinat ja etusivun tekstiili (antependium).
Ensimmäiset urut Punkalaitumen kirkkoon saatiin vuonna 1876. Springertin rakentamat 7-äänikertaiset urut lahjoitti neiti Vilhelmiina Siljander. Näiden tilalle hankittiin 21-äänikertaiset urut vuonna 1923. Nykyiset urut ovat Hämeen Urkutehtaan toimittamat 24-äänikertaiset mekaaniset urut.
Lähde: punkalaitumenseurakunta.fi
Kirkolta otettiin kirja mukaan pitkäperjantain kävelylenkillä. Kirja ei ole tuttu, hetki makustellaan, josko tulisi luettua.