KIM ja salakuljettajat

by Jens K. Holm | Teens | This book has not been rated.
ISBN: Global Overview for this book
Registered by wingTaryawing of Helsinki, Uusimaa / Nyland Finland on 3/15/2016
Buy from one of these Booksellers:
Amazon.com | Amazon UK | Amazon CA | Amazon DE | Amazon FR | Amazon IT | Bol.com
This book is in the wild! This Book is Currently in the Wild!
1 journaler for this copy...
Journal Entry 1 by wingTaryawing from Helsinki, Uusimaa / Nyland Finland on Tuesday, March 15, 2016
Kaamea ukonilma... salaperäinen vene rannalla... nimetön kirje... vanha mies katoaa... Kim, Erik, Katja ja Brille ryhtyvät selvittämään uutta jännittävää juttua viimeisenä lomapäivänään.

Tanskankielinen alkuteos: KIM og smuglerne
Suomentanut: Tuula Kervinen

Otava 1976

Journal Entry 2 by wingTaryawing at Huittisten kirkko in Huittinen, Satakunta Finland on Sunday, March 27, 2016

Released 3 yrs ago (3/25/2016 UTC) at Huittisten kirkko in Huittinen, Satakunta Finland

WILD RELEASE NOTES:

Holmin nuortenkirja jäi klo 14.20 aikaan Huittisten kirkon luo odottamaan lukijaa. Osallistun sillä puskailveksen Kirkkovapautushaasteeseen, Chanian Vapautusten vuosi 2016 -haasteeseen sekä lunatumin Sanatarkkaan 4 -peliin.

Hyviä lukuhetkiä kirjan löytäjälle!

Lue ja vapauta - BookCrossing.com


* * * * *
Lisätietoa vapautuspaikasta:

Kirkko on Karsatinmäki-nimisellä kukkulalla. Nimi on vanhempi kuin kirkko ja se osoittaa, että paikalla on ennen ollut karsikko eli pakanuudenaikainen uhripaikka. Sellaisille paikoille keskiaikaiset kirkot usein muuallakin rakennettiin, koska paavikin kirjeessään vuodelta 1229 kehottaa ottamaan pakanalliset palvontapaikat kirkon käyttöön.

Alunperin kirkko oli, kuten keskiaikaiset kirkot yleensäkin, suorakulmion muotoinen ja itälänsisuuntainen. Se oli alunperin kaksiholvinen eli se käsitti nykyisen keskiosan ja itäsakaran. Silloin alttari oli nykyisen itäsakaran päätyseinällä. Sisäänkäynti oli länsipäädyssä, mutta kun eteläseinälle vuonna 1647 rakennettin asehuone, tuli sisäänkäynti myös sitä kautta.

Vanhan osan iästä on esitetty kaksi vähän erilaista teoriaa. Vanhemman käsityksen mukaan kirkko rakennettiin matalana 1340-luvulla ja korotettiin nykyiseen korkeuteensa 1490-luvulla. Myöhemmän tutkimuksen mukaan kirkko kuitenkin rakennettiin kerralla nykyiseen korkeuteensa vuoden 1495 paikkeilla. Joka tapauksessa vanha osa sai nykyisen asunsa 1490-luvulla. Paikalla aikaisemmin mahdollisesti olleesta puukirkosta ei ole säilynyt merkkejä.

Väkiluvun kasvaessa jouduttiin kirkkoa 1700-luvun lopulla laajentamaan. Rakennustyöhön ryhtymistä joudutti vielä sekin, että vuonna 1783 tulipalo tuhosi kirkosta vesikaton ja tornin. Uusi länsisakara, torni ja eteläsakara valmistuivat vuonna 1794, jolloin kirkossa oli taas riittävästi tilaa silloisille huittislaisille.

Nykyinen torni on noin 38 metriä korkea. Tämä laajennus tehtiin Tukholman intendenttikonttorissa laadittujen piirustusten mukaan. Samalla rakennettiin hautausmaan ympärillä oleva kiviaita ja nähtävästi myös siinä oleva portti.

Seuraavaan laajennukseen jouduttiin vuonna 1860, jolloin valmistui nykyinen pohjoissakara, johon alttarikin sitten siirrettiin. Näin kirkosta oli tullut täydellinen ristikirkko. Alttarin siirrosta oli seurauksena, että saarnatuoli on nyt alttarin oikealla puolella, kun se melkein kaikissa muissa kirkoissa on sen vasemmalla puolella. Tämän laajennuksen suunnitteli arkkitehti Chiewitz.

Nykyinen sakaristo rakennettiin vuonna 1738. Sitä ennen oli samalla paikalla vanha, paljon pienempi sakaristo, joka erään tiedon mukaan oli rakennettu jo aivan 1300-luvun alussa. Nykyisen eteläsakaran paikalla oli aikoinaan 1600-luvulla rakennettu asehuone eli eräänlainen eteinen.

Sisätiloissa tehtiin huomattavia uudistuksia arkkitehti Josef Stenbäckin johdolla vuonna 1897. Tällöin puulattian sijaan tehtiin asfalttilattia, asennettiin kamiinat sekä seinät ja katto maalattiin uudestaan, jolloin osa keskiaikaisista maalauksista tuhoutui.

Viimeinen suuri muutos tehtiin vuosina 1958-1959. Silloin kukin kirkon osa saatettiin mahdollisimman tarkoin siihen muotoon, missä se oli rakentamisensa aikoihin. Näin saatiin aikaan ainutlaatuinen nähtävyys: samalla silmäyksellä voi nähdä usean eri vuosisadan kirkonrakennustyylejä. Tällöin kirkkoon myös tehtiin tiililattia, asennettiin lattialämmitys ja tehtiin uudet penkit. Tiililattian teossa on vältetty säännöllisesti toistuvien kuvioiden muodostumista, jotta lattian muodossa esiintyvät epäsäännöllisyydet eivät korostuisi. Tiilet hankittiin Kupittaan Savi Oy:stä Turusta. Nykyisin kirkossa on noin tuhat istumapaikkaa.

Vielä 1700-luvulla oli tapana haudata papit ja muut huomattavat henkilöt kirkon lattian alle. Huittisissa tämä tapa poistui käytöstä vuonna 1794. Tunnetuin Huittisten kirkkoon haudatuista lienee rovasti Nils Idman nuorempi, joka toimi Huittisten kirkkoherrana 1749-1790 ja tuli tunnetuksi varsinkin kielitieteellisistä tutkimuksistaan.

Huittisten kirkko toimii kesäaikana tiekirkkona.

Lähde: huittistenseurakunta.fi

Are you sure you want to delete this item? It cannot be undone.