Eva ja Adam: Ollako vai eikö olla - yhdessä

by Måns Gahrton - Johan Unenge | Teens | This book has not been rated.
ISBN: Global Overview for this book
Registered by wingTaryawing of Helsinki, Uusimaa / Nyland Finland on 3/5/2016
Buy from one of these Booksellers:
Amazon.com | Amazon UK | Amazon CA | Amazon DE | Amazon FR | Amazon IT | Bol.com
This book is in the wild! This Book is Currently in the Wild!
1 journaler for this copy...
Journal Entry 1 by wingTaryawing from Helsinki, Uusimaa / Nyland Finland on Saturday, March 05, 2016
Eva ja Adam ovat löytäneet toisensa. He ovat nyt yhdessä, eivät enää vain kavereita. Ensimmäiset tapaamiset saavat sydämen hakkaamaan ja ensimmäinen oikea suudelma maistuu makeammalta kuin jäätelö ja kuumat vadelmat.

Aluksi kaikki on ihanaa, mutta seurustelussa on myös omat vaikeutensa. Eva ei ole kiinnostunut Adamin harrastuksista, jalkapallosta ja kitaransoitosta. Adam puolestaan pahoittaa mielensä, kun Eva alkaa harrastaa näyttelemistä eikä ehdi enää tavata häntä yhtä usein kuin ennen. Eva viihtyy hyvin Hamletia näyttelevän Sebastianin kanssa.
Toisaalta Adamkin käy elokuvissa Mian kanssa. Mustasukkaisuus kalvaa Evaa ja Adamia, ja he alkavat riidellä. Miten voikin riitaantua sellaisen kanssa, josta pitää niin paljon? Miksi on niin vaikeaa pyytää anteeksi?

Ruotsinkielinen alkuteos: Eva & Adam. Att vara eller inte vara - ihop (1996)
Kirjoittanut: Måns Gahrton
Kuvittanut: Johan Unenge
Suomentanut: Katriina Savolainen

3. painos
Tammi 2000

- Forssan kaupunginkirjaston poistokirja

Journal Entry 2 by wingTaryawing at Johanneksen kirkko in Hamina, Kymenlaakso / Kymmenedalen Finland on Sunday, March 06, 2016

Released 3 yrs ago (3/6/2016 UTC) at Johanneksen kirkko in Hamina, Kymenlaakso / Kymmenedalen Finland

WILD RELEASE NOTES:

Nuortenkirja jäi sunnuntai-iltana kirkon ovensuuhun odottamaan lukijaa. Osallistun sillä puskailveksen Kirkkovapautushaasteeseen sekä Chanian Vapautusten vuosi 2016 -haasteeseen.

Hyviä lukuhetkiä kirjan löytäjälle!

Lue ja vapauta - BookCrossing.com


* * * * *
Lisätietoa vapautuspaikasta:

Johanneksen kirkko (entinen Haminan kirkko) on kolmas Haminan kaupungin asukkaita varten rakennettu kirkko. Kaksi edellistä on tuhoutunut tulipalossa. Kirkko sijaitsee kaupungin keskustassa Raatihuoneentorilla.

Viipurin läänin kuvernööriltä, kreivi Carl Gustaf Mannerheimiltä anottiin apua uuden kirkon sijoittamiseksi tontille, jossa aiemmin sijainneessa komendantintalossa oli allekirjoitettu Haminan rauhansopimus vuonna 1809. Vuoteen 1837 mennessä kirkkoa varten oli saatu kerättyä 36 000 ruplaa ja seuraavana vuonna Mannerheim lähetti kirkon piirustukset ja hakemukset Suomen senaattiin. Vahvistus saatiin noin vuoden kuluttua. Johanneksen kirkon peruskivi laskettiin 17.5.1839 ja kirkko vihittiin käyttöön juhannuksena 1843. Se on saanut nimensä Johannes Kastajan mukaan.

Carl Ludvig Engelin suunnittelema kirkko edustaa uusklassista tyylisuuntaa, ja siinä on vahvoja vaikutteita kreikkalaisista temppeleistä.

Kirkko palveli alkuaan Haminan ruotsinkielistä väestönosaa. Se oli vuosien 1905-2003 ajan Haminan seurakunnan kirkko.

Alttaritaulun on maalannut pietarilainen B. A. Godenhjem vuonna 1845, taulu esittää Kristuksen ylösnousemusta. Saman taiteilijan alttaritaulu on myös Haminan Marian kirkossa sekä Kymin kirkossa.

Alttarilla alhaalla on pieni taulu, joka on kopio Leonardo da Vincin Pyhästä Ehtoollisesta. Akateemisessa Taidehistoriassa esittettyjen tietojen mukaan tämän kopion tehnyt Magnus Encell sai erityisen apurahan juuri tähän Haminan kirkkoon tarkoitettuun työhön.

Kirkon vanhin esine on ruotsinkielinen Raamattu vuodelta 1703. Kastemaljan yläpuolella oleva kirkkolaiva on peräisin Koiviston kirkosta luovutetulta alueelta. Laiva päätyi Haminaan sotien jälkeen kun evakuoitua kirkollista esineistöä jaettiin supistuneen Suomen alueen seurakunnille. Kattokruunut on valmistettu Tukholmassa vuosina 1756 ja 1759 ja ne ovat ainoat edellisen, Elisabetin kirkon palosta pelastuneet esineet. Peräseinällä on marmoritaulu, johon on kirjoitettu Tanskan konsulin J. S. Ignatiuksen testamentti vuodelta 1837.

Kirkon ensimmäiset urut saatiin vuonna 1906 ja niiden tarkastajana toimi säveltäjä Oskar Merikanto. Nykyiset Urkurakentamo Veikko Virtasen valmistamat urut otettiin käyttöön vuonna 1989 ja niissä on 26 äänikertaa.

Kirkossa on 500 istuinpaikkaa.

Kirkkopuistossa on sankarihauta-alue sekä talvi- ja jatkosodassa kaatuneiden sekä Karjalaan jääneiden muistomerkit.

Lähde: haminanseurakunta.fi, Wikipedia

Are you sure you want to delete this item? It cannot be undone.