Heti kesäloman alkaessa 14-vuotias Marko Mäntylä pakkaa laukkunsa ja matkustaa kummitätinsä Kaarinan luokse Tansaniaan. Lähes kaikki tuntuu olevan siellä erilaista kuin Suomessa: ilmasto on trooppisen kuuma ja kostea ja luonto lumoava kirahveineen ja krokotiileineen. Onneksi oppaana on Kaarinan poika Tapio, sillä maassa piilee salakavalia vaaroja. Mutta kaikkeen ei Tapiokaan ole varautunut... Marko huomaa olevansa keskellä suurta seikkailua, josta ei vauhtia puutu!

Susanna Vuorela työskentelee Perheiden kotipalvelussa 0-18-vuotiaiden lasten parissa. Hän on asunut Tansaniassa neljä kuukautta.

Suomen Lähetysseura 2002

Nimilehdellä on kirjailijan omistuskirjoitus: "Hauskoja lukuhetkiä leikkipuisto Hillerin väelle! t: Susanna Vuorela"

Luin tämän kokonaisuudessaan eilen − aloitin siis alusta, koska olin lukenut kirjasta aiemmin vain muutaman sivun ja siitä oli jo paljon aikaa. Tykkäsin tarinasta, vaikka olihan siinä käsittämättömän paljon tapahtumia yhden lomamatkan ajaksi :D Tansanian-kuvaukset olivat mielenkiintoisia eikä tässä tuputettu uskontoa mitenkään erityisesti, vaikka kirjan kaikki suomalaiset olivatkin maassa lähettinä.

Jonkinlaista ristiriitaa olin havaitsevinani siinä, että yhtäältä surkutellaan Tansanian aavikoitumista ja puiden hakkaamista polttopuiksi − mikä toki on sikäli hyväksyttävää, että sähköjä ei ole ja jotenkinhan se ruoka on valmistettava − ja toisaalta kaikilla läheteillä näyttää olevan oma sauna, jota selvästikin käytetään ahkerasti ja jossa huoletta poltetaan eukalyptushalkoja.

Osallistun kirjalla Maailman ympäri kirja kerrallaan 2019 -lukuhaasteeseen sekä Sanatarkkaan 4 -peliin.

Taavinalle ylihuomisessa miitissä :) Hyvää matkaa Tansaniaan!

Kiitos kirjasta, josko tämän ehtisi tänä vuonna lukea...

Ihan mukava kuvaus elämästä Tansaniassa. Minusta epäuskottavinta oli se, kun kolme teinipoikaa toi jalkansa murtaneen pikkutytön itse kyhätyilä paareilla vuoristosta pois, ja tyttö oli vielä tajuton. Aika vaikeaa täytyy olla tajuttoman ihmisen kantaminen huonossa maastossa, ettei putoa paareilta...
Uskonnon roolista olen samaa mieltä, sitä ei korostettu niin paljoa että olisi häirinnyt.

Kiitos kirjasta, Tarya ja Taavina!

Miittiin mukaan.
Mukavia lukuhetkiä!

Keravalla taas!

Kirja lähtee mukaan Rails-matkalle.
Vapautuspaikka selviää myöhemmin.
Mukavia lukuhetkiä!

Sinisen virta

Sininen virta on Joensuun kauppatorilla sijaitseva ympäristötaideteos, joka koostuu maata pitkin kulkevasta ”sinisestä virrasta” ja kolmesta puuportista. Teos kulkee koko torialueen läpi taidemuseon edustalta Torikadulle.

Teoksen on lahjoittanut kaupungille Joensuun yrittäjät, joka teki aloitteen sen hankinnasta jo vuonna 1998 Joensuun 150-vuotisjuhlan kunniaksi. Yrittäjät järjestivät teoskilpailun, jonka voittajaksi valikoitui Sininen virta. Teoksen on toteuttanut työryhmä, johon kuuluvat kuvataiteilijat Enja Kaski ja Marja Purto sekä arkkitehdit Osmo Karttunen ja Antti Torikka.

Sininen virta tuli kokonaisuudessaan valmiiksi vuonna 2018 uudistuneen torin valmistumisen yhteydessä, kun teokseen liitettiin kolmas, Torikadun puoleinen puuportti.

Kirja jäi Sinisen virran yhden puuportin koloon.

Mukavia lukuhetkiä!

Luimme tämän kirjan yhdessä kolmosluokkalaisen kanssa. Mukana oli sopivasti jännitystä, vaikkei juonessa kuulemma välillä meinannutkaan kestää mukana.