Kuvanveistäjän tytär
by Tove Jansson | Literature & Fiction | This book has not been rated.
ISBN: Global Overview for this book
ISBN: Global Overview for this book
10 journalers for this copy...
Saa lähteä kotoa, kun sain perintönä toisen, exlibriksellä varustetun kappaleen.
OBCZ Pilkun loppiaismiitissä
Loppiaismiitistä napattu. Onkohan minulla tämä ennestään eri kannella? Minulla pitäisi olla joku Toven elämäkerta, jossa on mustavalkoinen kuva äidin ja isän ateljeesta. Ja jossa Tove kertoo miten pelotteli Pojua, naapurin poikaa, josta sitten aikanaan kasvoi Erik Tawaststjerna.
On tämä se sama kirja, mutta koska siitä on niin pitkä aika kun olen lukenut tämän viimeksi, niin en muista näitä juttuja ollenkaan - paitsi sen, jossa Tove pelotteli Pojua. Pojussa oli samoja piirteitä aikuisenakin - siitä on vissiin 30 vuotta, kun kävin hänen luonaan Katajanokalla viikottain naputtamassa kirjoituskonetta yhden kevään ajan. Osaankohan vieläkään kirjoittaa oikein Listziä (vai oliko se Liszt?)?
Tovea on hauska lukea, mielikuvitus on huikea ja melkein kadehdin ihmistä, joka muistaa lapsuudestaan noin paljon yksityiskohtaisia tarinoita. Meikäläinen muistaa, että kesäisin oltiin aina maalla. Sinne mentiin junalla ja taksilla, koska meillä ei ollut autoa. Laskimme veljeni kanssa junan ikkunasta näkyviä lehmiä - ne on tänä päivänä äkkiä laskettu. Minulla oli joka kevät sama kirja junalukemisena: Baskervillen koira.
Tovea on hauska lukea, mielikuvitus on huikea ja melkein kadehdin ihmistä, joka muistaa lapsuudestaan noin paljon yksityiskohtaisia tarinoita. Meikäläinen muistaa, että kesäisin oltiin aina maalla. Sinne mentiin junalla ja taksilla, koska meillä ei ollut autoa. Laskimme veljeni kanssa junan ikkunasta näkyviä lehmiä - ne on tänä päivänä äkkiä laskettu. Minulla oli joka kevät sama kirja junalukemisena: Baskervillen koira.
Hieman erikoinen oli Toven myrskyistä ja tulipaloista pitävä isä, mutta tarina salakuljettajista oli hauska. Ja geologista, jossa Tove hyvin kertoi, miten lapsi erottaa falskiuden. Ja hopeakivi oli myöskin jännittävä juttu, siis se meteoriitti, joka lensi parvekkeelta alas syötyään ensin vähän portaita rappukäytävässä. En kyllä yhtään muista, että lapsena oleminen olisi ollut tuollaista. Hulluin asia mitä kannoimme naapurin tytön kanssa puistosta kotiin oli pulkallinen shamppispulloja (84 kpl) yhtenä vappuna. Jestas että ne painoivat, mutta meistä piti tulla rikkaita. Vaan Alkopa ei siihen aikaan maksanut samppakaljapulloista mitään, joten heittelimme ne hirveällä kolinalla ja kilinällä takapihan roskikseen (ei mikään lasiroskis). Naapurin tyttö sai nuhteet, sillä isänsä oli Raittiusseuran puheenjohtaja ja mitä ihmiset mahtoivatkaan ajatella siitä, että tyttärellä oli pulkallinen pulloja?
Työkaveri on saikulla, vein lukemista.
Journal Entry 7 by AnonymousFinder at Sipoo, Uusimaa / Nyland Finland on Wednesday, January 20, 2016
Tykkäsin kirjasta todella paljon. Se kirjoitettiin niin kuin lapsi näkee ja kokee, mitään ei yritetty selitellä. Vaikka ne olivat lapsen muisteluksia, niin sitä kuvitteli päässensä sisään heidän kummalliseen perhe-elämäänsä ja tutustumaan hänen jännittäviin vanhempiinsa. Kivenpyöritysjuttu oli hauska. Muistin, kuinka itse lapsena löysin kesällä kotoa ilmapallon ja minusta oli hurjan hienoa, että minulla oli ilmapallo "väärään" aikaan vuodesta. Siihen puhallettiin ilmaa ja pantiin siihen naru, minkä jälkeen lähdin ulos esittelemään sitä naapurin lapsille takapihalle. Sinne päästäkseni minun piti mennä männikön läpi ja pidin palloa ihan liki itseäni ja suojasin sitä kehollani. Pääsimme ehjänä toiselle puolelle, päästin narun taas pitkäksi ja tuuli puhalsi pallon päin mäntyä - poks! Tiedän siis tasan miten pettynyt Tove on ollut meteoriitti putoamisen jälkeen 😕.
Palaa Kirjakolle.
Palaa Kirjakolle.
Kirja on palannut takaisin. En raaski vapauttaa sitä villisti, säästetään johonkin tulevaan miittiin.
Journal Entry 9 by kirjakko at Kampin kauppakeskus in Helsinki, Uusimaa / Nyland Finland on Saturday, February 6, 2016
Released 8 yrs ago (2/7/2016 UTC) at Kampin kauppakeskus in Helsinki, Uusimaa / Nyland Finland
WILD RELEASE NOTES:
Tuunattua Tovea tarjolla Taavina-miitissä.
Tämä Tove on minulla lukematta, joten nappasin miitistä. Kiitos!
Sain synttärilahjaksi Toven Valitut romaanit, joka sisältää myös Kuvanveistäjän tyttären, joten tämä kappale pääsee matkaan etsimään uutta lukijaa.
***
Otan kirjan huomiseen miittiin Kaisaniemen kasvitieteelliseen puutarhaan. Löytyisikö sieltä uusi lukija?
***
Otan kirjan huomiseen miittiin Kaisaniemen kasvitieteelliseen puutarhaan. Löytyisikö sieltä uusi lukija?
Aloitin kirjan lukemisen jo syksyllä, mutta se jäi kesken kun aloin muistella lapsuuttani minäkin. Uskonto on aiheuttanut samankaltaisia kokemuksia.
Erik Tawaststjernan musiikkiesitelmiä kuuntelin radiosta joskus muinoin. Pojan Erik T. Tawaststjernan näin joskus parikymmentä vuotta sitten Taivallahden kirkossa kun musiikkiopiston oppilaat soittivat siellä. Työkaverilla oli samanikäinen tytär kuin Erik T. Tawaststjernan itämaisen näköinen tytär. Molemmat soittivat pianoa tilaisuudessa.
Erik Tawaststjernan musiikkiesitelmiä kuuntelin radiosta joskus muinoin. Pojan Erik T. Tawaststjernan näin joskus parikymmentä vuotta sitten Taivallahden kirkossa kun musiikkiopiston oppilaat soittivat siellä. Työkaverilla oli samanikäinen tytär kuin Erik T. Tawaststjernan itämaisen näköinen tytär. Molemmat soittivat pianoa tilaisuudessa.
Kahdeksan ensimmäistä elinvuottani oli uskonnon sävyttämä ja osin pelottamakin. Yhtä perusteellista raamatun tuntemusta minulla ei sentään ollut kuin Tovella. Lähin kirkonmies-sukulainen oli isän serkku. Perheystävä oli kyllä kotipaikkakaunnan pappi. Sillä ehkä oli vaikutusta siihen, että välillä saarnasin ja viisivuotiaana vihin serkkupojan ja naapurin tytön. Olin ollut tädin häissä, joten tiesin miten menetellä. Perheystävä-pappi muutti pian Pudasjärvelle, kirjoitti 1970-luvulla tulikivenkatkuisia moitteita nuorison rappiosta ja teki myöhemmin itsemurhan jouduttuaan lestadiolaisten uskontovereiden ahdistelemaksi hoitokokouksissa.
Muistan vieläkin sen kohdan missä kävelin ja katselin pelokkana taivaalle, josta kohta saattaisi tipahtaa kiviä kahden vanhimman veljeni päähän. Niin käy jos kiroilee kerrottiin minulle. Pidin myös hirveän epäreiluna sitä, että helvettiin joutuisivat nekin jotka eivät koskaan olleet kuulleet Jeesuksesta. Eihän se heidän vikansa ollut, että eivät olleet kuulleet!
Välipalahaaste 128 sivua
Muistan vieläkin sen kohdan missä kävelin ja katselin pelokkana taivaalle, josta kohta saattaisi tipahtaa kiviä kahden vanhimman veljeni päähän. Niin käy jos kiroilee kerrottiin minulle. Pidin myös hirveän epäreiluna sitä, että helvettiin joutuisivat nekin jotka eivät koskaan olleet kuulleet Jeesuksesta. Eihän se heidän vikansa ollut, että eivät olleet kuulleet!
Välipalahaaste 128 sivua
Mukavia lukuhetkiä Sikasäkki-kirjan parissa!
Empä olisi ekan sivun perusteelle odottaa Tove Janssonia. Erittäin miellyttävä yllätys. Janssonilta olen aiemmin lukenut muumeja. Mukava tutustua muuhunkin kirjallisuuteen.
Olipa ihana kirja. Siitä mielikuvituksen määrästä, jota Tovella on ollut, oli ihan mahtava lukea. Olen kyllä kateellinen hänelle siitä. Jotenkin haluaisin olla taas lapsi ja ajatelle asiat juuri niin kuin haluttaisi. Erityisesti jäi mieleen, se kun Tove antoi kaikille siivet!
Osallistun tällä helmet lukuhaasteeseen kohtaan 17.
Osallistun tällä helmet lukuhaasteeseen kohtaan 17.
Joulukalenterin 2023 yhdestoista luukku piti sisällään tämän. Oikein mukavia lukuhetkiä kirjan parissa!
Journal Entry 19 by Paulanni at Riihimäki, Kanta-Häme / Egentliga Tavastland Finland on Wednesday, December 20, 2023
Kirja perillä, tipautettiin postiluukusta tänään. Kiitos paljon!
Olen joskus lukenut tämän, monta vuotta ennen BC-aikaani, mutta pidin siitä paljon. Luen mieluusti uudelleen. Edellisestä kerrasta jäi mieleen, että sukututkija minussa ei meinannut nahoissaan pysyä, kun yllättäen tajusi, että yhdessä muisteluksessa Tove kertoi yhdestä kaukaisesta sukulaisesta.
Olen joskus lukenut tämän, monta vuotta ennen BC-aikaani, mutta pidin siitä paljon. Luen mieluusti uudelleen. Edellisestä kerrasta jäi mieleen, että sukututkija minussa ei meinannut nahoissaan pysyä, kun yllättäen tajusi, että yhdessä muisteluksessa Tove kertoi yhdestä kaukaisesta sukulaisesta.
Huomasin, että minulla on kirja omassa hyllyssä, toistaiseksi rekkaamattomana, ja sinne se ehkä jääkin. Haluan lukea sen uudelleen. Kirja näyttää ilmestyneen Saka74:n toivelistalle, joten toteutan toiveen Helsingin BC-miitissä.
Isot kiitokset yllätyksenä tulleesta toivekirjasta!
Tämä ei nyt oikein kolahtanut. Ajattelin jo olevani epäkelpo lukemaan koko kirjaa, koska bc-sivustolla kaikki tuntuivat vain kehuvan kirjaa. Luettuani kaikkien bc-versioiden kommentit löysin Pikkiksen merkinnän ja huokaisin helpotuksesta. En ollutkaan ainoa, joka ei ylistä tätä kirjaa, vaan nyt meitä on ainakin kaksi. Kirja oli hyvin kirjoitettu lapsen näkökulmasta siten, miten lapsi näkee ja kokee eri tapahtumat, mutta mielenkiintoni ei meinannut millään pysyä yllä ja keksin koko ajan kaikkea muuta tekemistä. Kirjassa on sivuja vain 127, mutta lukemisessa meni ikuisuus.
Miittiin tarjolle. Lukuiloa!
Löysin tämän pikku kirjan miittipöydältä. Hieno kansi ja kiinnostava kirja. Kiitos kierrättäjille.
Hurmaava kuvaus pienen Toven lapsuuden mielikuvitusmaailmasta ja leikeistä. Toivon jokaisen aikuisen arvostavan lapsuutta, muistavan oman lapsuutensa sekä antavan lapsille rauhan kasvaa.
Onnittelut lokakuun kirja-arvonnan voittajalle ja mukavia lukuhetkiä!
Journal Entry 27 by outa1977 at Sastamala, Pirkanmaa / Birkaland Finland on Wednesday, November 6, 2024
Hyvä valinta minulle. Tästä löytyy bc-rekkaamaton nidottu painos omasta hyllystä. Olen tämän joskus lukenutkin, mutta täytyy tarkistaa, oliko se eri painos/kääntäjä. Hyvin voisin lukea uudelleenkin.
Kiitos!
Kiitos!