Takakannesta: "Sun faija luulee et me yritetään lasta", Terho sanoi. "Miten niin?" Milena kysyi ja heitteli veitsiä ja haarukoita pöydälle. "Se sano." "Koska? Mitä se sille kuuluu?" Milena sanoi ja kaatoi itselleen uuden Camparin. "Tehään vaan. Kyl se mulle sopii", Terho sanoi hiljaa. Milena ei vastannut. Terho mietti, yritti keksiä huolettoman tavan ilmoittaa vaimolleen, että heidän oli aika siirtyä elämässä uuteen vaiheeseen. Jotain luontevaa ja miehekästä. Rennosti mutta painokkaasti. Mitään ei tullut mieleen.

Toivottavasti kirja löytää uuden lukijan Helsinki-miitistä :)

Niinhän siinä kävi!
Kiitos kirjasta, Soozreader!

Jotenkin en vain osannut samaistua näin ankaraan juhlintaan ja elämässä ajelehtimiseen. Siispä en juuri pitänyt kirjasta, mutta luin kuitenkin loppuun. Terhoa olisi välillä tehnyt mieli ravistella ja joihinkin toisiin henkilöihin olisi voinut käyttää rajumpiakin otteita. Onneksi annettiin ymmärtää, että Terho lopulta alkaa elää omaa elämäänsä ja tekee ihan omia valintoja.

Miittiin mukaan. Tämä poimittiin Mansikkapussista.
Mukavia lukuhetkiä!

Hyvä valinta siinä mielessä, että kirjailija on minulle outo. Mielelläni tutustun uusiin kirjailijoihin, vaikka tässä tapauksessa edellisen lukijan kommentti ei lupaakaan kovin hyvää. Kiitos kirjasta ja miittiseurasta!

Olipas melkoista biletystä ja hällä väliä -asennetta. Jaksoin lukea melkein sivulle 70 asti, mutta ei tällainen hömppä ole minua varten.

Hyviä lukuhetkiä!