Kovakantinen.

Matkalla uudelle lukijalle :)
Lukuiloa!

Kiitokset toivelistakirjasta! Toivottavasti pukilla ei ole paha päivä tänä jouluna!:)

Hauska joulutarina!

Toivottavasti toivelistayllätys ehtii jouluksi seuraavalle lukijalle!:)

Kiitos tästä jouluylläristä!

Olipas leppoisaa luettavaa joulunpyhinä. Sekä teksti että kuvat miellytti. Yritän tyrkyttää tätä rampelle, joten Pukki seikkailee vielä hetken meillä. Kiitos vielä kerran kirjasta!

Ei ehkä ihan paras ajankohta lukea pukin seikkailuista näin helteisenä toukokuun päivänä mutta minkäs teet kun ojennat alen luona käden ja käteen osuu tämä. Ehkä parempi kuin Mielensäpahoittaja.

Kirja lähti miun matkassa Kuopioon. Näin kesäkuussa ei oikein nappaa lueskella joulusta joten laitetaan vielä toistaiseksi jemmaan :D

Postin matkassa eteenpäin :)

Pukki on päässyt perille. Onneksi Henu223 ei ole pukin vakioapulaisia, sillä en ole tainnut koskaan joutua taistelemaan minkään paketin avaamisen kanssa yhtä pitkään ja hartaasti. Kyllä olisi jo itku tullut, jos Kirjakko, 5 vee, olisi vuonna 1970 saanut yhtä huolella teipatun ja vuoratun joulupaketin.
Vaan sieltähän paljastui monta kirjaa, yksi salamatkustajakin. Paitsi jos se on matkalla jollekin muulle pääkaupunkiseutulaiselle.
Niksun journaalia kummastelin - onko joku joka ei tykkää Mielensäpahoittajasta? Kyllä on siinä mies minun makuuni, ei tarvitsisi edes vaihtaa mielipiteitä, kun ne ovat samat.

Koska putkiremonttia pukkaa, oli pakko avata kirja väärään aikaan vuodesta ja ehkäpä juuri siksi se ei iskenyt ollenkaan. Ei jatkoon eli väistöasuntoon (24m2).

Pukki lähtee kuriirikyydillä Lahden Geokätköilytapahtumaan.

Pukki ei koskaan päässyt Lahteen, sillä geokätköilijä, joka sai mukaansa kaksi kassillista kirjoja kuriroitavaksi, unohti kirjat autoon... Kassit ovat viettäneet kaksi kuukautta Kuninkaanmäessä Vantaalla, osan kirjoista kuriiri on kuulemma lukenut, vaan ei journaloinut ensimmäistäkään, mur. Palautuivat tänään meille töihin.
Jouduin eilen jättämään kämppäni putkimiesten armoille. Kämpän saaminen luovutettavaan kuntoon oli elämäni pahimpia projekteja. Viimeisen viikon nukuin koiranpedillä ja petarilla, koska moottorisänky oli jo muovitettu ja pakattu suojaan. Myös jääkaappi oli siirretty ja muovitettu, joten ensin pidin jääkaappina kylmäkassia tuuletusparvekkeella, mutta sadekeleillä kyllästyin siihen ja hankin kestomakkara-metwurstia ja kananmunia + leipää, joita saattoi säilyttää huoneenlämmössä. Yöunet olivat luokkaa 4-6 h ja viimeisenä yönä oli pakko painaa kellon ympäri, koska tavaran häviämättömyyden laki on julma. Mielestäni tavaraa tosin ilmestyi tyhjästä, vaikka yritin kaikin voimin tyhjentää, eli jossain komerossa on ilmeisesti se kansantarinoiden runsaudensarvi. Työkaveri löysi minut eilen parkkikselta auton rattiin nukahtaneena ja ilmoitti, että liikenneturvallisuuden nimissä hän vie minut kotiinsa nukkumaan seuraavaksi yöksi. Olipa ihana saada kunnon ateria ja nukkua oikeassa sängyssä kellon ympäri!

Kaikkia kirjoja en ehtinyt muovittaa, joten raksalle on vielä hiippailtava takaisin muovittamaan valoisalla (sähköt on katkaistu). Tunnarina soikoon Antti Tuiskun Vain elämää -joululaulu "Mikko vaan paketoi".

Tämä kirja luikerteli siis kuitenkin tiensä väistöasuntooni, joten ehkä kokeilen miltä sitä tuntuu lukea joulukuussa ja vähemmän stressaantuneena.

Huomaan unohtaneeni tehdä tästä vapautusilmoituksen: jätin tämän varmaan yli viikko sitten Nikkilän kirjaston vaihtohyllyyn ja näin sen siellä vielä eilen, kun kävin jättämässä vaihtohyllyyn vähän lisää kirjoja.

Tämä kirja on joulun jälkeen kulkeutunut Nikkilästä Porvooseen.
Sisko oli bongannut vaihtohyllyssä bc-kirjan ja totesi, ettei hän välitä tätä lukea, mutta otti mulle, kun arvasi mun niin haluavan. Kyllä isosiskot on viisaita!
Eli kiitos kirjakolle, kun vapautit Nikkilään, Paha pukki pääsi lähemmäs kotiseutuaan. Saa nähdä, mihin se seuraavaksi matkustaa.

Yleensä pyrin joulukuussa lukemaan jouluisia tarinoita, joskus onnistuu, joskus ei. Tänä vuonna luin ainakin tämän.
En taaskaan tiennyt kovin tarkkaan, mitä odottaa, mutta ei tää nyt oikein minuun kolahtanut.
Silti ajattelin lähettää tämän eräälle crossarille eräänlaisena joulutervehdyksenä.

Pukin paha päivä on nyt postin hallussa. Sehän saattaa mennä seuraavalle lukijalle ennen joulua 2020 tai sitten ei.

Kiitos, Tmarju! Kyllä siellä postissa on ahkeroitu, koska kirja löytyi tänään postilaatikostamme.
Kirjakon remonttitarinaa kun luin, niin ilmoitettakoon nyt tässä että mekin pääsimme vihdoin oman remonttimme jälkeen kotiin.
Aivan järjetön homma tuntuu olevan saada tavarat taas paikoilleen ja talo näyttämään kodilta. Onneksi on paljon kirjoja joita voi alkaa lukea kun tämä järjestely alkaa ahdistaa.