Celian kovakantinen poisto
Karkkila: Mäkelä, 1998. - 204 s.

Kirjasampo (13.6.2015):

Musiikinopettajan äkkikuolema laukaisee liikkeelle kummallisen tapahtumasarjan. Opettajainhuoneessa kyräillään työtoverien tekemisiä, sillä yksi ja toinen tunnustaa saaneensa ilkeitä parjauskirjeitä. Niiden kirjoittaja näyttää tuntevan kaikkien salaisuudet. Tuhopoltot ja murha kiristävät tunnelmaa.

Kirkonkylässä on aina pidetty julkisivu kunnossa, vaikka sen takana piileekin kaunaa ja katkeruutta. Arvoitusten ratkaisemiseksi tarvitaan Anna Kukkamäen hyvää vaistoa ja hänen komisariomiehensä Jaakon sitkeää poliisityötä.

Tuula T. Matintuvan kolmannessa dekkarissa liikutaan supisuomalaisessa kirkonkylässä, jonka ihmiset kirjailija näkee kirpean huumorin valossa. Jännitykseen tulee lisämaustetta osuvasta tavasta, jolla kirjailija kuvaa Kukkamäen pariskunnan värikästä perhe-elämää.
(takakansiteksti)

Onko kirjeiden kirjoittaja todellakin yllätys jollekin?
Toivon kaikille planeetantuhoajia vääntäville kakaroita suoraan helvetistä!

Tykkäsin jostain aiemmin lukemastani Matintuvan dekkarista, mutta tämän perusteella kaikki joutavat hävitettäväksi.

Toivelistahippakirja matkaan. Lukuiloa!

Kiitos kirjasta ja hienoista kirjanmerkeistä, Sumako!
Tämä lienee kevyt välipala, jollaista välillä kaipaan.

Se oli äkkiä luettu eikä aivoja paljon tarvittu! Joskus sellainen kirja on paikallaan. Olisi tietysti pitänyt lukea heinikossa viltillä maaten vähän myöhemmin kun heinät ovat kasvaneet.

Paljon kiitoksia toivekirjasta!