Vinterkriget. En äktenskapsroman 2013, suom. Jaana Nikula, Otava 2013. 345 s.

* Tuetaan kotimaista *

Max Paul on kuuttakymppiä lähestyvä sosiologian professori, jolla on uravaimo Katriina ja kaksi tytärtä, perheellinen opettaja Helen ja taideopinnoissa Lontoossa toikkaroiva Eva. Tuttavineen ja sukulaisineen porukka uiskentelee ankkalammikossa, jonka tyyntä pintaa ilmestyy rikkomaan toimittaja Laura Lampela. Max viehättyy nuoren naisen huomiosta, mutta ei oikein tiedä miten tämän onnenkantamoisen kanssa toimisi.

Kirjan keskeiset henkilöt ovat uskottavia, ja he käyvät tutuiksi, kun heistä kerrotaan niin paljon ja kun ajankuva on niin tuoretta. Ihmiset ja heidän menemisensä ja tekemisensä on kuvattu viileän elegantisti. Maxin kärvistely on kirjan ydinmehua, mutta siitä ei tehdä farssia. Huumori ja lempeä ironia on lähes näkymätöntä, mutta sitä on! Härskin hauska on esimerkiksi Evan kommentti "vain Tukholmaan asti päässeistä" kavereistaan siinä kontekstissa jossa hän sen toteaa. Ja hirtehinen veto on uhrata hamsteriparka kertomaan että Maxin ja Katriinan perheongelmat on tavattu panna jäihin.

Teksti kulkee niin pettävän helpon oloisesti, että kirjaa saattaa pitää yksinkertaisempana kuin se on. Mutta kuten August Strindbergiltä lainattu mottolause sanoo, eivät nämä elämän pikkuasiat ole kuitenkaan merkityksettömiä, sillä elämä koostuu pikkuasioista.

Pidin kirjasta aika tavalla. Maailmalla Talvisotaa on jo verrattu Jeffrey Eugenidesin Naimapuuhiin. Se on hyllyssäni vielä lukematta, mutta itselleni tuli lähinnä tyylistä ja hengestä mieleen Richard Yatesin Revolutionary Road, jossa siinäkin kuvataan läheltä, lempeästi ja kiinnostavasti kuplaa johon en itse kuulu.
Ja Teir on tehnyt Talvisodan taustaläksyt. Edvard Westermarck on kiinnostava viitekehys. Lontoon nykytaidemaailma havainnollistuu hyvin, samoin Occupy-liike.
Kansikin on minusta söötti ihan positiivisella tavalla. Sitä ei näköjään ole tehnyt Kukaan.

-ruzena

Seksiprofessori lähtee onnellistuttamaan seuraavaa lukijaa. Good luck and let me know.

Lämmin kiitos, proffa löysi perille.

Kyllä, minäkin pidin. Vaikken suomenruotsalaisesta akateemisesta suvusta olekaan, henkilöhahmot tuntuivat (kirjallisuudesta?) tutuilta ja aidoilta ja tapahtumat elämältä, sellaiselta kuin se on. Pidin myös Teirin tyylistä. Novellikokoelma Donner-ryhmä on saatava jostain käsiin.

Kiitos kirjasta, Annimanni ja ruzena! Muistelen nähneeni tämän kauniin kannen jossain, ehkä lehdessä? Sen enempää en kirjasta tiedäkään, mutta vaikuttaa kansitekstien perusteella kiinnostavalta.

Juuri sellaista aikalaiskuvausta, josta tykkään, mahtavaa! Nautin kovasti lukemastani. Etenkin alkupuolella mieleen nousivat omat sosiologian opintoni Franzeniassa 1990-luvun alussa.

Niitä hyvin harvoja kirjoja, joista luen myös kirjailijan kiitokset suurella mielenkiinnolla. Ja minäkin olen näköjään päässyt kirjaan mukaan :D
"Russilla oli pipo päässä, ja hän oli vetänyt duffelin ylleen samettitakin sijasta." (s. 266)

Pääkaupunkiseudun vakiomiittiin tarjolle

Tarttui mukaan miitistä, kun suositeltiin. ;)

Kirja valikoitui luettavaksi synttäriryhmän ansiosta. Miitissä toki suhtauduin tähän hieman skeptisesti, koska minulla on kokemus, että kirjallisuudessa avioliitoja kuvataan yleensä todella puiseviksi.

Tarina lähti liikkeelle ihan kivasti ja vielä Evan Lontoon kokemuksissa jaksoin olla hyvin mukana. Maxin 60-vuotispäivien kohdalla alkoi jo pienesti tökkiä. Rasittavia ovat sellaiset henkilöt, jotka kuvittelevat tuntevansa toisensa ja kohtelevat toisiaan sen mukaan, vaikkeivat todellisuudessa tunne ollenkaan. Stoppi tuli lopulta Helenin perheen Ruotsin risteilyn kohdalla. Kyllä minä tiedän omasta kokemuksesta, millaista pyöritystä Ruotsin risteilyt ovat lasten kanssa. Kirja alkoi tuntua enemmän oman elämän fiktiiviseltä toistolta, ja kun kerran haluan rentoutua, tahdon mieluummin lukea kirjaa, joka vie ajatukset mahdollisimman kauas arjesta.

Ehkä voin tarttua tämän tyyppiseen kirjaan taas siinä vaiheessa, kun lapset ovat kasvaneet aikuisiksi ja voin muistella hymyssä suin sitä, että olivathan ne Ruotsin risteilyt tosiaan aikamoista hulabaloota. Seuraavaksi siirryn rentoutumaan Christien pariin... ;)

Onnittelut syntymäpäivänä!

Kiitos toivelistakirjasta ja synttärionnitteluista :)