Lapsen oikeus

by Ian McEwan | Literature & Fiction |
ISBN: 9789511286707 Global Overview for this book
Registered by wingruzenawing on 4/3/2015
Buy from one of these Booksellers:
Amazon.com | Amazon UK | Amazon CA | Amazon DE | Amazon FR | Amazon IT | Bol.com
2 journalers for this copy...
Journal Entry 1 by wingruzenawing on Friday, April 03, 2015
The Children Act 2014, suom. Juhani Lindholm, Otava Otavan kirjasto 2015. 216 s.

Takassa ei ollut poltettu tulta vuoteen. Fiona loikoo seslongilla, siemailee skottilaista ja katselee kotinsa yhdentekeviä esineitä, halpaa Renoiria, väärennös varmaankin.

Ylioikeuden tuomarin ja perheoikeuden asiantuntijan Fiona Mayen, 59, mies Jack on kertonut, että hänellä on ihastus, nuori opiskelijatyttö. Fionan ja Jackin avioliitto on jäänyt lapsettomaksi, mutta Fiona on menestynyt työurallaan. Nyt hänellä on tuomittavana tapaus, jossa sairaala hakee lupaa verensiirtoon 17-vuotiaalle Adamille. Tämän jehovalainen perhe on kieltänyt verensiirron, ja ilman sitä poika menehtyisi nopeasti leukemialääkityksen sivuvaikutuksiin.
Kuultuaan oikeudessa muita osapuolia Fiona haluaa tavata pojan sairaalassa vielä kesken istunnon. Adam osoittautuu älykkääksi, herkäksi ja viehättäväksi - ja uskossaan lujaksi. Fiona päättää joka tapauksessa pelastaa nuoren ihmisen elämälle. Adam saa verensiirron, nyt ehkä vain näennäisesti tahtonsa vastaisesti, ja paranee.
Adam ryhtyy tavoittelemaan yhteyttä Fionaan, joka kuitenkin torjuu yhteydenotot, kunnes lopulta tekee pienen virheen.
Fionan ja Jackin takassa palaa jälleen tuli, kun pariskunta valmistautuu lähtemään konserttiin, jossa Fiona ja hänen kollegansa esiintyvät muulle juristijoukolle. Iloisessakin lähtötunnelmassa lukija aavistaa jo jonkin lopun alkua, ja sieltähän se tulee.

McEwan käsittelee jälleen kiinnostavia moraalikysymyksiä, kuten uskonnollisen yhteisön auktoriteettia sekä tuomarivaltaa. Kirjailija antaa puheaikaa uskonnon sanelemille näkemyksille, joista ongelma kaikissakin kirjan alkupuolella kerrotuissa juridisissa tapauksissa alun perin versoo. McEwan on tunnetusti ateisti, ja hän olisi yksinkertaisesti voinut antaa järjen voittaa ja Fionan päättää verensiirrosta ilman alaikäisen pojan tapaamista, mutta hän pani Fionan käyttämään valtaansa valistuneesti. McEwan ilmeisesti kommentoi tuomarivaltaa myös kertomalla aiheeseen sinänsä liittymättömästä oikeustapauksesta: äiti tuomittiin kaksostensa taposta vaikka myöhemmin kuolemat todettiin kätkytkuolemiksi; vankilasta päästyään äiti alkoholisoitui hengiltä. Tuomarin valtaa jopa ihmisenäolemisen rajoihin pohtii kiinnostavasti myös Fionan siamilaiskaksostapaus.

Tarinan loppu armahtaa. Ei tarvitse tuomita itseään, kun ei tuomitse toista.

-ruzena

EDIT. 29.8.2019. On aina ilo räpäköidä hyvä kirja!

Journal Entry 2 by outa1977 at Sastamala, Pirkanmaa / Birkaland Finland on Monday, September 02, 2019
Kiitos yllärinä tulleesta toivekirjasta ja Mannerheim-kortista. :) Hänen adjutanttinsa kesämökki on ihan tässä naapurissa.

Journal Entry 3 by outa1977 at Sastamala, Pirkanmaa / Birkaland Finland on Sunday, January 05, 2020
McEwania parhaimmillaan. Aihepiiri on kiinnostava ja pistää miettimään oikeuden käsitettä.
Pidin henkilöhahmoista, heidät oli ikäänkuin asetettu kaikki samalle viivalle.
Kirjan tekstiä voi suorastaan hengittää sisäänsä. Lukaisin kirjan päivän aikana, tämän kanssa ei tarvinnut liikaa pinnistellä.

Osallistun kirjalla tammikuun kuukauden kirjailija-haasteeseen sekä helmet-lukuhaasteessa laitan kohtaan: kannessa on useita ihmisiä.

Are you sure you want to delete this item? It cannot be undone.