Isä lääkäri, äiti Punaisen Ristin naistoimikunnan puheenjohtaja, suuri koti, kasvatus joka perustui siihen, että arvot ovat pysyviä. Porkkala, olympialaiset, Armi Kuusela - ja miljoona asiaa joita ei voinut kysyä. Siinä puitteet lapsuudelle, jota Anun tekisi mieli kutsua "talvilapsuudeksi" nyt kun hän aikuisena palaa miettimään elämäänsä, yrittää päästä selville siitä, miksi asiat ovat menneet niin kuin ovat.

Tytti Parras on luonut upean muotokuvan pienen hyvinkasvatetun tytön elämästä vaiheessa, jolloin alkaa tuntua, ettei elämässä pärjääkään kotoa saaduilla eväillä - tai juuri niiden takia. Kirja on paitsi Anun kehityskertomus myös oivaltavaa kuvausta porvariston hillitystä charmista 1950-luvun Suomessa.

Femi Suuri naistenkerho 1979

Kirjan voi napata luettavakseen alakäytävän kirjankierrätyshyllystä joskus puolenpäivän jälkeen. Osallistun sillä Chanian Vapautusten vuosi 2016 -haasteeseen.

Hyviä lukuhetkiä!

Löytyi kirjastoreissulla Sampolasta, klassikkohan se tämä on, katsellaan, miten on kestänyt aikaa. Kiitos, Tarya!

Ei lähtenyt kirja oikein vetämään, tuntui vanhanaikaiselta, joten selailtuani läpi ja luettuani kolme ensimmäistä lukua vapautin sen aurinkoiseen aamuun, kirjan aiheeseen sopivan Janssonin patsaan jalkoihin.