Palkitun sarjan kolmas osa

Geoetsivät päätyvät poliisi Patterisen kannoilla paikalliselle muinaishaudalle, jossa on käynyt kutsumattomia vieraita. Paikkoja on pengottu, roskia heitelty ja kiviä jopa varastettu. Poliisit epäilevät tihutyöstä tietysti nuorisoa ja etenkin pahamaineista mopojengiä. Raparperi ja Geoetsivät aloittavat kuitenkin omat tutkimuksensa. Seikkailuissa kyytiä saavat niin pikkusiskot kuin ällöttävät hiuslisäkkeetkin.

Alakouluikäisten geokätköilysarjan kolmas osa tarjoaa jälleen roppakaupalla toimintaa ja huumoria luonnon helmassa. Jännitystä aiheuttaa tällä kertaa myös koulun Kyvyt esiin -päivä, johon Raparperin opettaja on saanut mielestään huippuidean...

Kuvitus: Jari Paananen

Karisto 2014

- Heräteostos Pukaron Paronissa pidetyn ystävänpäivämiitin GC5JMKW jälkimainingeissa :D

Luin Geoetsivät loppuun tänään ja täytyy myöntää, että petyin kirjaan. Muinaishaudat kyllä kiinnostavat, kirjan kertomus oli vauhdikas ja hauska ja kielikin sujuvaa, mutta kätköilyasiaa tässä kolmannessa osassa ei ollut nimeksikään. Kirjan lopussa on geosanasto, joka on tässä aivan turha.

Sarjan ykkösosan Geoetsivät ja rahakäärön arvoitus luin viime lokakuussa ja siitä kyllä pidin http://www.bookcrossing.com/journal/12925467/. Tämä kirja lähtee eteenpäin heti, kun saan sen laputetuksi :)

Seuraavalle lukijalle Porvoon laskiaistiistaimiittireissun yhteydessä (Tatamitauko GC5M5CG). Osallistun kirjalla Chanian Vapautusten vuosi 2015 -haasteeseen.

Muutama päivä sitten kätköilymiitin jälkeen oli ohjelmassa laskiaispullaa ja kaakaota, ja näiden herkkujen ohella mukaan tarttui tämä Geoetsivät-sarjan kolmas osa. Toinen osa olikin tullut luettua paria päivää aiemmin, joten mukava päästä lukemaan tämä heti tuoreeltaan.

Kirjasarjan toinen osa oli siis tullut luettua muutamaa päivää aiemmin ja sen ja Taryan kommenttien perusteella odotukset eivät enää olleet tämän kirjan kohdalla yhtä suuret kuin tuon Vaeltavan aaveen kohdalla. Niihin nähden kirja oli ehkä jopa pienoinen positiivinen yllätys.

Tämänkin kohdalla olen sitä mieltä, ettei tämä ole kätköilyyn liittyvä kirja ja tuo nimitys Geoetsivät vie osittain harhaan, sen verran vähän kätköily tässä kirjassa tuli esille. Kuten kakkososassa, myös tässä juoni oli ajoittain hieman poukkoileva ja siinä oli omaan makuuni liikaa sivujuonteita, kuten kykykilpailu. Muuten pidin juonesta enemmän kuin toisen osan vastaavasta, se oli mielestäni astetta vauhdikkaampi ja siksi mukaansatempaavampi.

Parasta antia tässäkin olivat kirjan tapahtumapaikat ja nivoutuminen lapsuuteni maisemiin. Lapsuudenkotini oli juuri Kehossa, joten tapahtumapaikat olivat hyvin tuttuja: Liukuslahden uimaranta, muinaishaudat, Viinikanniemen leirintäalue, kaikki toivat mieleen paljon muistoja. Myös tuolla partiolaisten majalla tuli usein vietettyä aikaa. Oli kyllä hienoa lukea tarinaa, kun pystyi niin hyvin viemään itsensä noihin paikkoihin ja seurata tarinaa taustalta.

Sarjan ensimmäinen osa onkin minulta vielä lukematta. Jospa sekin sattuisi kohdalle jossain vaiheessa.

Kirja palautui minulle viime viikonlopun geoturneella :)

Edit 12.6.2020: Kirja varattu Delennalle, jonka hippasin sillä Toivelistahipassa.

Tässäpä kesäseikkailua à la Geoetsivät!

Pikaisesti nautittu ja lopun mysteerinkin ratkaisin tällä kertaa :)
Patterisella on kyllä fiksu koira <3

Lähtee maanantaina postitse He_Rille, jonka toivelistalla kirja on :)

Kiitos kirjasta!

Vauhdikas tarina, jonka luin kuopukselle iltasatuna.

Toivelukemista eteenpäin.

Kiitos toivekirjasta! Meidän perheen parissa vierähtää tovi jos toinen ☺️