Kolme kreikkalaista saarta, joista ainoastaan Amorgoksella olen käynyt. Kolme erilaista ihmistä eri saarilla. Koska olen auttamaton kreikkahöpsö, kaikki kreikkalaisuuteen vivahtava kiinnostaa.
Tähän Röyhkän kirjaan en vilpittömästi ihastu. Kirjan henkilöt ovat aika outoja, pinnallisia ja päällekäyvä seksi häiritsee, "voi kuulostaa sovinistiselta alfaurospaskalta, mutta so what." Ympäristökuvaus kuitenkin viehättää. Harmi ettei Röyhkä ole päässyt sisälle Ateenan sieluun vaan ryntää kiireesti saarille kuten useimmat suomalaiset matkailijat. Olen myös monessa muussa asiassa eri mieltä Röyhkän kanssa, mutta olenkin jäävi Kreikan suhteen. Jokainen saa onneksi nähdä asiat omalla tavallaan! Tai siis Röyhkän henkilöthän asiat näkevät, miten hän itse kokee Kreikan, sitä en oikeastaan tiedäkään. Maa on ilmiselvästi hänelle rakas ja tuttu.

Osallistun kirjan vapauttamisella Vapautusten vuosi 2015-haasteeseen.
Kiinnostavia lukuhetkiä!

Kontrolloitu vapautus.

Katsotaan, nappaako Tampereella kontrolloidusti. Jos ei niin kirja vapautuu villisti Cafe Siilinkarin sohvalle.
Lukuiloa!

Kiitos miittiseurasta ja kirjasta, eijukka! Kreikan vuoksi tämän halusin napata.

En myöskään ihastunut tähän kirjaan. Lähdin lukemaankin tätä varmaan jotenkin jo valmiiksi tympeällä asenteella. Henkilöt ovat pinnallisen oloisia ja heidän motiivinsa tuntuvat kovin yksipuolisilta. Ehkä kärjistäminen on tahallista. Kolmen tarinalinjan kytkökset tuntuvat paikoin jotenkin väkinäisiltä. Tästä jäi vähän sellainen olo, että on yritetty tehdä jotain raflaavaa, mutta ainakin itse jopa pitkästyin tätä lukiessani.

Mutta Kreikkaan kyllä voisin lähteä taas. Kiitokset ja mukavaa kevättä, eijukka!

Uteliaisuus heräsi Röyhkän suhteen, yhtään kirjaa en ole häneltä lukenut. Hauskaa, että niin usein tulee pöydästä napattua joku erpaxin tuoma tai lukema kirja. :) En kyllä lupaa, että ehtisin lukea tätä kovin pian. Lainasin juuri kasan kirjoja kirjastosta, vaikka ei olisi pitänyt.

Luin vihdoin tämän kirjan Helmet-lukuhaasteeseen kohtaan 23. Kirjan nimessä on jokin maa.

Minusta tässä oli paljon kiinnostavia ihmissuhteisiin liittyviä asioita. Sen verran kun Kaukon julkisuuskuvaa tunnen, tuli liikaa mietittyä näitä sovinistisia juttuja Kaukon omina mielipiteinä ja näinhän ei tietenkään saisi ajatella. Itse asiassa tämähän oli kiinnostava kirja siinä mielessä, että kaikilla kolmella päähenkilöllä oli tietyllä tavalla miehinen rooli ja heidän kaikkien halu kohdistui pääosin naisiin. Kunnes sitten tähän tuli särö. Enkä tarkoita miehisellä roolilla ainoastaan tätä halua naisiin vaan muutakin, tietyllä tavalla he kaikki kolme edustivat kukin yhdenlaista miestyyppiä. Itse asiassa nyt kun tätä pohdin, tekisi mieli melkein lukea kirja uudestaan ja pohtia kirjaa tästä näkökulmasta. Nyt kun tietää tarinan, voisi keskittyä siihen, mitä näillä hahmoilla yritetään sanoa. Kukaan heistä ei oikein saanut naisilta, mitä halusi, ja yritti suhtautua jotenkin rennosti tähän asiaan. Kreikkaan sitten lähdetään pakoon niitä tunteita eikä siellä mikään ratkea, menee vaan pahemmin solmuun.

Vähän varauksella suhtauduin siihen, että vanhempi heteromies kirjoittaa nuoren lesbon sanoja, mutta mitään ihan räikeää ongelmaa en ehkä kirjassa huomannut. Ja toisaalta, onhan lesbojakin niin monenlaisia, että miksi ei tällaisiakin. Pari juttua koin ehkä vähän erikoiseksi, mutta niin koin muidenkin henkilöiden osalta. Hahmot olivat tavallaan ihanan rikkinäisiä ja töpeksivät kukin omalla tavallaan. Niin kuin kai me kaikki?

Tuota kolmen tarinan liittämistä en nyt tainnut ihan kokonaisuudessaan tajuta.

Täytyy vähän miettiä, mihin tämän kirjan vapauttaisi. Mitä kanssacrossareita tunnen, ei tämä varmasti tosiaan useimmille uppoa.

Hei, olet löytänyt bookcrossing-kirjan! Toivon että ilmoittaisit löydöstäsi täällä, jotta tiedän kirjan jatkavan matkaansa. Voit lukea kirjan ja vapauttaa sen uudelleen haluamaasi paikkaan tai voit vaikkapa antaa kirjan ystävällesi. Mitä tahansa kirjalla teetkin, kuulisin siitä mielelläni.

Lukuiloa!

Tarina jää hieman kesken. Välipalana kirja toimi pikalukemisena ihan ok, mutta on Röyhkä parempaakin materiaalia julkaissut. Vaikka vallalla tuntuu olevan tarve kritisoida kirjoittajan samaistumista toisenlaisen taustan omaavaan henkilöön niin tässä se ei ainakaan tunnu päälle liimatulta. Kyllä tuollainen toisen asemaan asettuminen päinvastoin antaa kirjoittajalle mahdollisuuden yrittää ymmärtää syvällisemmin muita ihmisiä. Ja kyseisen taustan omaavalle henkilölle yhden näkemyksen siitä, kuinka hänet ehkä nähdään.

Kirja takaisin kiertoon. Lukemisen iloa!