Keskellä Kauneinta kesää 1941 miehet oli kutsuttu palvelukseen, heitä ja hevosia lastattiin kuorma-autoihin, mutta Leppäniemi istui puiston penkillä ja mietti omia asioitaan. Hän tiesi, että häntä odotettiin, mutta hänen oli pakko selvittää ajatuksensa. talvisodan aikaan hän oli tuntenut miestensä kiintymyksen ja kunnioituksen, mutta haavoittumisen myötä hän oli omasta mielestäänkin muuttunut. Ja nyt... hän loukkasi vierasta nasita, sodassa kaatuneen ystävänsä vaimoa, naista jota hän oli aina ihaillut ja palvonut.

Perillä suunnilleen klo. 22:00