Viikin kirjaston kierrätyshyllystä.

Takakannesta:

"Perulaistyttö Carla Ponce näyttää Paulalle pyöreää puulaattaa. Ikivanhassa esineessä on salakirjoitusta ja pitkähäntäisen apinan kuva. Sukutarinan mukaan laatta opastaaa tulkitsijansa suuren aarteen jäljille.

Carla pyytää Neiti Etsivän apua ja kutsuu hänet ystävineen kotiinsa Peruun. Salakirjoituksen selvittäminen vie tytöt muinaisen inkakulttuurin kukoistuspaikoille Kultaiseen kaupunkiin ja Maccu Picculle.

Mutta inkojen aarre kiinnostaa muitakin. Etsintäkuulutettu rikollinen El Gato onnistuu pääsemään laatan arvoituksen jäljille. Ehtiikö "Kissa" selvittää salakirjoituksen ennen Paulaa?"

Valitsin sairaslomapäivän kuluksi tällaisen "aivot narikkaan" -kirjan.

Neiti Etsiviä tuli luettua paljon teini-ikäisenä. Nyt niiden tapahtumat tuntuvat välillä niin suoraviivaisilta, että ihan naurattaa. Tässäkin sivun seitsemän loppupuolella puulaatta putoaa näpeistä ja lentää veteen. Eipä aikaakaan, kun Paula on sen jo sukeltanut turvaan ja sivun kahdeksan puoleen väliin mennessä koko episodi on jo onnellisesti ohi. Rohkeaa toimintaa! ;D

Hyviä kirjojahan nämä olivat varsinkin silloin nuorempana (sopivan jännittäviä) ja nytkin aika menee leppoisasti nostalgioidessa. Suoraviivaisista tapahtumista huolimatta löysin tästäkin yleissivistävän puolen: googlettelin nimittäin arrayanes-metsän, Torre Taglen sekä Cuzcon ja sain sitä kautta käsityksen paikoista. Jopa 12-sivuisesta kivestä löytyi kuva! Päiväkirjamerkinnän kuva on arrayanes-metsästä.

Osallistun tällä Aakkoshaasteeseen ja Kirjan vuosi 2016 -lukuhaasteeseen ja kuittaan kohdan 48 (kirja, jossa on alle 150 sivua). Lisäksi osallistun Vapautusten vuosi -haasteeseen, jossa maaliskuun teemana on konjunktiot.

Nostalgisia hetkiä kirjan parissa naapurille! :)