Leo
by Ulla-Lena Lundberg | Arts & Photography | This book has not been rated.
ISBN: Global Overview for this book
ISBN: Global Overview for this book
3 journalers for this copy...
Journal Entry 1 by stinappi from Vaasa, Pohjanmaa / Österbotten Finland on Saturday, February 28, 2015
"Teillä on tainnut mennä hyvin", huutaa Leander, kun kuunari Leo saapuu kotisatamaan joulukuussa 1870l
"Jo vain! Carl Gustaf vastaa. "Otitko lapion mukaan?"
Rahalastillaan uhoava kapteeni on yksi Ulla-Lena Lundbergin uuden romaanin päähenkilöistä.
Tapahtumat sijoittuvat 1800-luvun jälkipuoliskolle, Ahvenanmaan talonpoikaispurjehduksen kulta-aikaan.
"Talot me olemme rakentaneet peruskallliolle, mutta muuten ne lepäävät kaikin tavoin kölien varassa", sanoo Leander, kirjan kertoja. Hänen välityksellään pääsemme keskelle kylän tapahtumia. Hänen mielenkiintonsa keskipisteenä on kaksi taloa, joiden kohtaloita yhdistää avioliitto ja keskeinen henkilöhamo, mahtava laivanvarustaja Erik Petter.
Yksittäisten ihmiskohtaloitten välityksellä muodostuu kuva nopeasti muuttuvasta yhteiskunnasta. Talot ovat kaiken perusta, mutta rahansaaliit korjataan merillä.
Uudessa romaanissa Ulla-Lena Lundberg liikkuu jälleen kotoisilla vesillä, Afrikka-aiheisen Kalaharin hiekkaa-romaaninsa jälkeen. Romaani Leo on komea kuvaus ahvenanmaalaisista talonpojista ja heidän laivoistaan, aihe, jota totisesti ei ole kirjallisuudessamme käsitelty.
"Jo vain! Carl Gustaf vastaa. "Otitko lapion mukaan?"
Rahalastillaan uhoava kapteeni on yksi Ulla-Lena Lundbergin uuden romaanin päähenkilöistä.
Tapahtumat sijoittuvat 1800-luvun jälkipuoliskolle, Ahvenanmaan talonpoikaispurjehduksen kulta-aikaan.
"Talot me olemme rakentaneet peruskallliolle, mutta muuten ne lepäävät kaikin tavoin kölien varassa", sanoo Leander, kirjan kertoja. Hänen välityksellään pääsemme keskelle kylän tapahtumia. Hänen mielenkiintonsa keskipisteenä on kaksi taloa, joiden kohtaloita yhdistää avioliitto ja keskeinen henkilöhamo, mahtava laivanvarustaja Erik Petter.
Yksittäisten ihmiskohtaloitten välityksellä muodostuu kuva nopeasti muuttuvasta yhteiskunnasta. Talot ovat kaiken perusta, mutta rahansaaliit korjataan merillä.
Uudessa romaanissa Ulla-Lena Lundberg liikkuu jälleen kotoisilla vesillä, Afrikka-aiheisen Kalaharin hiekkaa-romaaninsa jälkeen. Romaani Leo on komea kuvaus ahvenanmaalaisista talonpojista ja heidän laivoistaan, aihe, jota totisesti ei ole kirjallisuudessamme käsitelty.
Journal Entry 2 by stinappi at a RABCK, By Mail/Post/Courier -- Controlled Releases on Sunday, March 29, 2015
Released 9 yrs ago (3/30/2015 UTC) at a RABCK, By Mail/Post/Courier -- Controlled Releases
CONTROLLED RELEASE NOTES:
Toivelistaltasi löytyi, ole hyvä! :)
Heh, löytyyhän kirja minunkin toivelistaltani, vaikka olenkin tässä vain kuriirin asemassa. Mutta tämä kuriiripa aikookin syödä kuormasta (kunhan ehtii), ja kirja jatkaa matkaansa vasta myöhemmin Annimannille :) Kiitos siis paitsi Annimannin myös omasta puolestani :D
Muoks. Leo lähtikin ensin Annimannille, niin on koko trilogia samassa paikassa.
Muoks. Leo lähtikin ensin Annimannille, niin on koko trilogia samassa paikassa.
Kiitos, duffeli. Yritän lukea tämän ennen pitkää ;)
Lundberg on kyllä taitava. Miten hän saakin kaltaiseni sisäsuomalaisen maakravun kerta toisensa jälkeen tempautumaan mukaan karuun saaristolaiselämään, en ymmärrä. Jää on ehkä yksi kaikkien aikojen parhaista kirjoista, eikä Leo jää paljon jälkeen, vaikkei aivan Jään tavoin ihon alle minulla mennytkään. Lundbergin kerronta on taidokasta ja 1800-luvun saaristolaiselämän kuvaus traagista ja koskettavaa, vaikka kauneuttakin löytyy. Nyt en malttaisi olla heti tarttumatta trilogian seuraavaan osaan, mutta pari muuta kirjaa TBR-pinosta on ensin luettava pois alta.
Leo palaa sovitusti duffelin huomaan.
Kiitos kirjasta!
