"Tansanialainen Angel Tungaraza on muuttanut Ruandan Kigaliin miehensä Piuksen ja viiden orvoksi jääneen lapsenlapsensa kanssa. Kotona riittää tohinaa, mutta Angelilla on myös kodin ulkopuolista toimintaa. Intohimoinen kakkuleipuri Angel on muuttanut harrastuksensa bisnekseksi: hän suunnittelee ja leipoo yksilöllisiä täytekakkuja naapureilleen ja tuttavilleen.

Angelin luo ei tulla vain kakkujen takia. Angel osaa myös kuunnella ihmisten huolia, antaa neuvoja ja vaivihkaa järjestellä asioita toisten tietämättä. Silloin tällöin hän toimii jopa amorin apulaisena."

Ihanan hellänhauska kirja, jossa kuitenkin vakaviakin aiheita, runsaastikin. Hyvä mieli tästä tuli, ja täytyy varmaan jatko-osakin hankkia jossain vaiheessa!

Lähtee posteljoonin matkaan huomenna :)

4.6.2014: Ihmettelin kovasti tänään tullutta kirjapakettia, kun en mielestäni odottanut mitään, mutta tämä toivelistahippakirjahan sieltä kuoresta sitten ilmestyi :) Jo kansikuva on ihanan värikäs, mitä sisältä mahtaakaan paljastua.. Kiitos Chania!

Edit 9.2.2015: Olen nyt muutamana päivänä hemmotellut itseäni Kakkukaupalla - maltillisesti, ettei kirja loppuisi kovin nopeaan.. Osallistun sillä Kirjan vuosi 2015 -lukuhaasteeseen (kohta 33), ja kirjaan tähän nyt saman tien tietoja kirjailijasta:

- Gaile Parkin was born and raised in Zambia and studied at universities in South Africa and England. She has lived in many different parts of Africa, including Rwanda, where Baking Cakes in Kigali is set. She spent two years in Rwanda as a VSO volunteer at the new university doing a wide range of work: teaching, mentoring, writing learning materials, working with the campus clinic to counsel students with HIV/AIDS, and doing gender advocacy and empowerment work. Evenings and weekends, she counselled women and girls who were survivors. Many of the stories told by the characters in Baking Cakes for Kigali are based on or inspired by stories Parkin was told herself. She is currently a freelance consultant in the fields of education, gender, and HIV/AIDS.

Päivä-pari sitten kirja kumminkin loppui, vaikka sitä kuinka säästellen luin. Täytyy sanoa, että hyvään saumaan osui tämän lukeminen: kirjassa oli sopivasti lempeää afrikkalaista hyväntuulisuutta ja rentoutta sekä vakavia aiheita - itse asiassa niitä ihmiselämän (niin ihmiskunnan kuin yksilönkin) vakavimpia kohtaloita ja vastoinkäymisiä. Pari Mma Ramotswe -kirjaa olen lukenut, mutta pidän tästä Parkinin Angelista vielä enemmän - Kakkukaupan jatko-osa sujahtikin jo toivelistalle ;)

Gaile Parkin on siis syntynyt ja kasvanut Sambiassa ja asunut eri puolilla Afrikkaa. Maanosan lähihistoriaa ja kulttuuria, yhteiskunnallisia asioita, Afrikan eri maiden eroavaisuuksia samoin kuin afrikkalaisia luonteenpiirteitä hän käsittelee hyvin asiantuntevasti. Vaikka kirja on fiktiota, se kyllä avaa länsimaiselle lukijalle afrikkalaista todellisuutta monin tavoin. Perherakenteet menevät uusiksi, kun AIDS vie aikuiset jättäen lapset isovanhempiensa huollettaviksi, eikä selviytyjillä (viittaus Ruandan kansanmurhaan 1994) ole helppoa. Vaikka Ruandaa vaivaa köyhyys, tulevaisuus näyttää paremmalta muun muassa tyttöjen koulutuksen avulla. Neuvokas ja sydämellinen Angel on kuin malliesimerkki Ruandan tai koko Afrikan tukipilareista: nainen pyörittää omaa leipomoyritystä huolehtien samalla viiden lapsenlapsensa ja lähes koko yhteisön hyvinvoinnista :O

Kertakaikkisen mukaansatempaava ja elämänmyönteinen kirja eikä suinkaan pelkkää kevyttä hömppää ;)

- - - - -
Kirjan alussa syntyi mielleyhtymä hieman aiemmin lukemaani Vimperin pihan Ilonaan: http://www.bookcrossing.com/journal/13155484/

Varattu justiina_81:lle, jonka hippasin Toivelistahipassa.

En pääse huomiseen pk-seudun vakiomiittiin, mutta tapaan Annelisin, joka on lupautunut viemään kirjan miittiin Flower78:lle, jonka kautta se kulkeutuu justiina_81:lle :D

Kiitokset kuriireille ja hyviä lukuhetkiä justiina_81:lle!

Tällä kuriirilla on paha tapa syödä kuormasta. Tämä kirja on herättänyt uteliaisuuteni jo jonkin aikaa sitten ja nyt se osui käsiini. Joten luen ensin ja vasta sitten kuriroin. Täytyy yrittää järjestää Keravan miitti vajaan parin viikon päästä. Minulla olisi muutakin Justiinalle luovutettavaa.

Niinpä Justiina keksi itse järjestää sen Kerava-miitin. Onneksi ennätin lukea kirjan ennen sitä. Tämä oli nimittäin oikein mukavaa ja ihmisystävällistä luettavaa.
Tälle kirjalle taitaa olla jatkoakin olemassa. Senkin luen jos tulee vastaani.
Tästä muuten näkee kuinka tärkeitä lapset ovat. Islannissa ja muuallakin pohjoismaissa ihminen on sen ja sen poika tai tytär - onhan meilläkin sellaisia hirvityksiä nykyäänkin kuin esim. Mikontytär toisena etunimenä tyttölapsella - miksei sitten pojalla vaikka Kaisanpoika?
Tässä ja monessa muussakin afrikkalaisessa kirjassa vanhempi saa uuden kutsumanimen lapsensa mukaan, vaikkapa Baba-Zahara tai Mama-Grace eli Zaharan isä ja Gracen äiti.
Kiitos kivasta kirjasta!

This book counts for Ruanda in my A Book From Every Country Challenge.

Kirja taisi päästä perille vihdoinkin!
Lukuiloa!

This is my # 37 in
"KEEP THEM MOVING 2015" Challenge arranged by Booklady331.

Kiitos toivelistakirjasta ja hyvä,kun Annelis kuriirikin ehti kirjan lukea. =)