Kovakantinen kirjastopoisto. - suom. Paula Merjamaa. - Alkuteos: Dreamsnake, ©1978. - Helsinki : Like, 2002. - 328 s.

http://www.risingshadow.fi (15.2.2014):

Hugo-palkinto 1979, Nebula-palkinto 1978, Locus-palkinto 1979.

Fantastinen, aistillinen ja jännittävä seikkailuromaani. Upea nainen nimeltään Käärme auttaa kärsiviä ja sairaita. Hän tuo lohdun niillekin potilaille, jotka ovat jo parantavan avun ulottumattomissa.

Typerät ja pelokkaat ihmiset tappavat Käärmeen tärkeimmän apurin, unikäärmeen, jonka avulla ihminen voi voittaa kuolemanpelon ja valmistautua tuonpuoleiseen rauhallisin mielin. Valitettavasti parantajat eivät tiedä, miten nuo äärimmäisen harvinaiset ja arvokkaat käärmeet lisääntyvät. Käärmeen on pian löydettävä uusi unikäärme, muuten hän ei voi jatkaa parantajan ammattiaan. Tehtävä tuntuu mahdottomalta.

Käärme kohtaa matkallaan monia vaaroja, mutta onneksi hänen elämässään on myös intohimoa, hyvyyttä ja onnea.

Unikäärme on Vonda McIntyren vuonna 1978 kirjoittama romaani, joka on nykyään korotettu klassikon asemaan. Se on voittanut mm. Hugo-, Nebula- ja Locus-palkinnot. Unikäärme on käännetty jo viidelletoista kielelle, nyt vihdoin siis myös suomeksi.

Yhdysvaltain Seattlessä asuva McIntyre on kirjoittanut 12 teosta. Myös hänen viimeisin romaaninsa Aurinko ja kuu palkittiin Nebulalla.


*****Vinya, kiitos kirjasta!*****

Tuplakpl kuriirille. Kiitos hyllyntyhjennysavusta!

Kuriroin kirjan Thalasselle, kunhan seuraavan kerran nähdään.

Kirja on mulla, kiitokset! Olen tämän lukenut joskus silloin kun se ilmestyi suomeksi; muistan että tykkäsin, joten ajattelin lukea uudestaan.

Kirja luettu, ja olihan tämä ihan mainiota luettavaa. Onneksi en ole käärmekammoinen, sellaisille tämä kirja ei sovi! Alku tuntui tylsältä, mutta tarina parani loppua kohti. Tämä oli jotenkin kauhean tyypillistä oman aikakautensa scifiä, eli sijoittui atomisodan tuhoamaan maailmaan, jossa ihmisillä on kehittyneitä henkisiä ominaisuuksia (he esim. osaavat säädellä omaa hedelmällisyyttään). Loppu oli kuitenkin tyydyttävä, eli toi muutokset tuulet mukanaan.

Kaksi huomautusta vielä mainitsisin: ensinnäkin McIntyre ei oikein tajua radioaktiivisuuden ominaisuuksia. Jos atomipommien räjähtämisestä on jo kulunut jotain sata vuotta ellei enemmän, ei pommikraatereissa millään voi enää olla niin paljon säteilyä jäljellä että sinne joutunut kuolee muutamassa päivässä akuuttiin säteilysairauteen. Toisekseen, se että päähenkilö on nimeltään Käärme ja omistaa/käsittelee paljon käärmeitä, aiheutti hämmennysta melkein aina kun kirjassa esiintyi lause joka alkoi sanalla "Käärme": en aina osannut tulkita puhutaanko tästä naisesta vai oikeasta käärmeestä, jos aiemmin oli puhuttu näistä elämistä. Ihmettelin esim. lausetta "Käärme veti polvensa leuan alle" koska eihän käärmeillä ole polvia... Englanniksi tämä tietysti toimii, koska erona on Snake /The snake.

Koska kirjassa vaelletaan aavikon poikki rakkauden perässä, se sopii vuoden 2016 Helmet-kirjahaasteen kohtaan 3: kirjassa rakastutaan.

Kierrätysmiittiin tarjolle!

Kirja tuli mukaani kierrätysmiitistä. Onneksi en pelkää erityisemmin käärmeitä.

Erikoinen tarina, joka tosiaan heijastelee valmistumisaikaansa. Kansikuva tuo mieleen päivitetyn b-luokan leffan, mutta pidin kyllä kertomuksesta. Aistillinen ja fantastinen eivät tosin ole sanoja, joilla sitä kuvaisin. Minuakin vaivasi päähenkilön nimi, joka aiheutti väärinkäsityksiä lukiessani. On se vähän huono valinta englanniksikin.

Onnittelut! Olet löytänyt aarteen, kiertävän bookcrossing-kirjan!
Lue, journaloi ja vapauta uudelleen.

Kirja ei löytänyt lukijaa, joten jätän sen Hansaan ja osallistun samalla aikamatka-haasteeseen.