Kyllikki Villa (1923-2010) oli palkittu suomentaja, kirjailija ja maailmanmatkaaja, joka rakasti merta ja ennen kaikkea rahtilaivoilla matkustamista.

Myrskyssä on postuumisti julkaistu matkapäiväkirja, jonka Villa ehti kuitenkin itse viimeistellä. Se kertoo neljästä kuukaudesta, joiden kuluessa kirjailijatar teki matkaa ja havaintoja merillä ja maissa niin eteläisellä kuin pohjoisellakin pallonpuoliskolla.

Kun 75-vuotias nainen pakkaa laukkunsa ja lähtee yksin rahtilaivalla Chileen, se herättää väkisinkin kunnioitusta. Villalle se oli kuitenkin rutiinia: matkoja ja merimaileja oli kertynyt vuosien varrella paljon, paikat olivat enimmäkseen tuttuja ja jotkut ihmisetkin. Kielitaitoinen ja sinnikäs nainen selviää hienosti kimuranteistakin tilanteista.

Olen Kyllikki Villan matkakirjoista pitänyt kovasti, niin myös tästä. Rauhallista ja rauhoittavaa, pohdiskelevaa. Ja olen kateellinen (hyvällä tavalla) hänen rohkeudestaan, sinnikkyydestään ja seikkailunhalustaan.

Tuurin ruokakaupan aulaan.

Heh heh! Elämäni ensimmäinen ( kaksi samaan aikaan) löydetty BC-kirja! Kävin Keskisen ruokapuolen wc:ssä ja mies jäi odottamaan. Kun tulin takaisin hän istui jäykkänä kahden kirjan vieressä ja nyökkäsi vaivihkaa.."tuossa on tommosia kirjoja". Sanoin että hän olisi kyllä saanut ottaa ne , mutta oli kuulemma vahtinut niitä että minä löydän ne :). Tämä on varmasti mielenkiintoinen, luin Kyllikki Villasta lehtijutun joskus vuosi sitten ja ajattelin että pitäisi lukea lisää. No tässä sitä nyt on!

Varattu Kirjakolle.

Ennen vapautusta kuitenkin luin tämän matkakirjan, koska muistan kiinnostuneeni tästä silloin kun kirja julkaistiin.
Täytyy sanoa, että jotenkin odotin enemmän tältä. Tai olihan kirjassa paljo kuvailua paikoista joissa Villa vieraili, mutta jotenkin minulle välillä tuli fiilis että "paska reissu mutta tulipahan tehtyä". No toki hän oli reissatessaan jo melko iäkäs ja vaivojakin oli, mutta kun itse olen aika vähään tyytyvä ja asenteella "maassa maan tavalla"- reissaava tyyppi, niin valitukset alkoivat ärsyttää. Milloin oli liian vähän vettä, vääränlaista vettä, huonoa konjakkia, ruoka pahaa/huonoa, kahvi kylmää tai laihaa, huone/ hytti ahdas/liian suuri/kylmä/kuuma jne. Nämä narinat lässäyttivät ainakin minun lukukokemukseni.

Lähtee Kirjakolle hyllyntyhjennyksen osana.
Toivottavasti saat paremman lukukokemuksen kuin edellinen lukija :).

Minäkin matkustin rahtilaivalla jouluna - Kristina Cruisesin Ropax-risteily + päivä Hampurissa. Oli hyvä reissu, aivot sai jättää narikkaan, syödä, nukkua univelkoja, syödä, lukea, syödä, nukkua, lukea, syödä... Koska rahtilaivalla ei ole painorajoitusta, vein lähes 60 BC-kirjaa Hampurin suomalaiselle Merimieskirkolle (+ Hampurin kaduille joulupaketeissa ja virallisissa vapautuskuorissa) EIKÄ YKSIKÄÄN ole kirjoittanut kotiin :(
Hassuin asia oli se, että kun kysyin kirkolta etukäteen ottaisivatko he suomalaisia BC-kirjoja jakoon, niin sieltä vastasi pikkuserkkuni, jonka olemassaolosta en ollut tiennyt mitään, mutta joka kuulemma oli aina halunnut tavata minut. Emme tavanneet edelleenkään, mutta sähköpostilla on käyty läpi noin 50 vuoden kuulumiset. Ja hän postitti töihin palattuaan kuvan BC-nurkkauksesta, jonka oli kirjaston vaihtohyllyyn tehnyt, printannut jopa BC-toimintaohjeet hyllyn käyttäjille. Ja silti ei kukon kurausta.
Kaverini on hehkuttanut Villan matkakirjoja. Juuri ennen joulua luin yhden (jotta tiedän miten rahtilaivalla käyttäydytään...), osan II. Oli niin puisevaa juttua ja pessimismi huipussaan, huh huh. Toivon että Myrskystä irtoaa paremmin juttua, ainakin kirja on tuplasti paksumpi kuin se edellinen.
Kiitos, trainer65, kirjoja tuli iso laatikollinen!