Luettu joskus, kun olin vielä vuorotyössä. Sain tämän vuorokaverilta luentaan. Itse en ole tainnut muuta Marklundilta lukeakaan. Ihan luettava.

Kiitos kirjasta ja miitistä! Tykkään Marklundin kirjoista, tää vaikuttaa mielenkiintoiselta, kun perustuu tositapahtumiin.

Voi hyvää päivää! Tätä kirjaa piti ahmia yötä myöten, niin kiinnostava - ja samalla tosi karmea - tämä oli.

Ihmettelen, mitä tuollaiset ulkomaalaiset äijät kuvittelevat tekevänsä, kun ovat tekemisissä pohjoismaalaisen tai eurooppalaisen naisen kanssa. Ehkä joissakin kulttuureissa naista sopii alistaa (mitä en toki hyväksy, mutta tiedostan sen olevan osa kulttuuria), mutta mitä nämä tällä tavalla ajattelevat miehet tekevät muissa maissa? Jos tulee maahanmuuttajana johonkin maahan, pitäisi oppia käyttäytymään "maassa maan tavalla" esim. lainsäädännön osalta. Argh! (Sen sijaan minusta on varsin tärkeää, että oma kulttuuri säilytetään esimerkiksi ruuan ja juhlien osalta. Suunnittelenkin meneväni ensi viikolla tutustumaan afganistanilaiseen kulttuuriin - täällä järjestetään yläasteen köksänluokassa tällaisia iltoja, joissa myös opetellaan tekemään kyseisen maan ruokaa.)

Toisaalta, kyllä alkuperäisasukkaistakin löytyy vinoutuneita persoonallisuuksia. Tutustuin aikoinaan Keski-Suomessa sekä turva- että lastenkodin toimintaan, ja pääosahan turvakodissa olijoista taitaa olla kotiväkivallan uhreja. Lastenkotiin tullaan monista eri syistä, mutta kyllä sielläkin perheväkivalta tuli esille :(

Oli jotenkin niin karmivaa lukea pienen Emman reagointia, kun kerta toisensa jälkeen Mian ex-mies ja Emman isä tulee Mian kotiin raivoamaan ja uhkailemaan. Selvittäköön aikuiset asiansa keskenään, älköön sotkeko viattomia lapsia asiaan.

Kiitos LiskoMiettinen, oli mukava tavata sinut livenä ja kiitos, kun laitoit tämän koskettavan kirjan kiertoon!

Nappasin Kokkolan bc-miitistä, kun niin moni henkilö tätä suositteli. Katsotaanpa mitä tykkään...

No huh huh mikä stoori. En oikein pystynyt nauttimaan kirjan lukemisesta kun tiesin sen olevan tositapahtumiin perustuva juttu. Hirveän piinan keskellä jotkut ihmiset joutuvat elämään ja yhteiskunta ympärillä on avuton. Eniten suretti lasten osa.

Hyllystä löytyy kirjan kaksi jatko-osaa, mutta en ainakaan heti halua jatkaa samoissa tunnelmissa.