Tallinna vuonna 1419. Kolme ihmistä on nähnyt Rataskaivonkadulla aaveen – ja heidät on pian sen jälkeen löydetty surmattuina. Mikä yhteys näillä kolmella on samalla kadulla sijaitsevaan taloon, jossa kuuluu kummittelevan vuosikymmenten takaisten hirmutekojen tähden?

Kun pahamaineisen Unterrainerin talon edestä löytyy tuntemattoman kulkurin silvottu ruumis, alkaa apteekkari Melchior selvittää, mitä talossa oikein on tapahtunut ja miksi näyttää siltä kuin menneisyyden haamut haluaisivat kostaa kärsimyksensä eläville ihmisille. Melchiorin tie käy Piritan luostarin ja ilotalon kautta vanhan virolaisen noitasuvun jälkeläisten luo ennen kuin hän kohtaa Rataskaivonkadun kummituksen silmästä silmään.

Kiitos toivelistakirjasta Anmavi!

Nyt tulee kiire lukea tällä hetkellä kesken oleva kirja ja yksi omasta hyllystäni toivelistahipan kautta luvattu kirja, että pääsen tähän käsiksi. Pidin tämän sarjan ensimmäisestä osasta kovasti ja toivon, että sarja jatkuu yhtä viihdyttävänä.

Kirjasarja jatkui kyllä viihdyttävänä enkä pettynyt tähän jatko-osaan, mutta se oli paljon kammottavampi kuin edellinen. Mielestäni tämän jatko-osan voi lukea itsenäisenäkin, vaikka hahmoihin saa toki enemmän syvyyttä, jos niihin on ehtinyt tutustua jo ekassa kirjassa.

Kirja jatkanee varmaan toivelistojen kautta uudelle lukijalle.

Kirja pääsee loppiaisen jälkeen uudelle lukijalle.

Lukuiloa!

Kiitos myös tästä toivelistakirjasta :)

Luin tämän heti ensimmäisen apteekkari Melchior -tarinan perään. Eipä tuottanut pettymystä tämäkään. On kulunut kymmenen vuotta Olevisten kirkon tapauksesta ja taas Melchior törmää murhiin, joiden motiivit ovat menneisyydessä. Pahuus näyttää pesiytyneen hänen omalle kotikadulleen, ja se järkyttää pienten kaksosten isää erityisesti.

Tarinassa on piirteitä, jotka toivat mieleen Niklas Natt och Dagin 1793-romaanin. Pahuus ja sadismi lienee samanlaista vuosisadasta toiseen, vaikka yhteiskunnan suhtautuminen väkivaltaan muuttuisikin. Tässä romaanissa huomio kiinnittyi siihen, miten arkipäiväistä väkivalta oli. Kidutus oli rutiininomainen kuulustelumenetelmä eivätkä tolkun ihmiset kyseenalaistaneet sitä lainkaan.

Mielenkiintoinen yksityiskohta oli myös lääkinnällinen kannibalismi. Kelpo apteekkarimmekin tunsi ihmisen osien käytön lääkkeissä. Raaka-ainetta riitti haudoissa, ja pyöveleiltä oli mahdollista saada tuoreempaa tavaraa.

Kiitos kirjasta. En olekaan vielä tähän dekkarisarjaan tutustunut. :)

Kirja luettavana parhaillaan ja Suomi mainittu-haasteeseen sivulla 163 sanotaan, että "..vitaaliveljet kerääntyivät Abforsin tienoille suurina laumoina ja hätyyttivät laivoja, tekivät Suomen rannikolle rosvopesänsä ja kyttäsivät siellä saalista.."

Keskiajan Tallinnan kuvaus oli mielenkiintoista. Ja ajankuva muutenkin. Kirja oli helppolukuinen ja lisäksi paikoin huumoriakin. Tarina muuten ei vetänyt ihan toivotulla tavalla. Minua ei haitannut, etten ollut ekaa osaa lukenut. En tiedä, tulenko sarjaa enempää lukemaan, ei noussut suosikikseni. Kirja olisi voinut olla mielenkiintoisempi, jos tuntisi Tallinnaa paremmin. Olen vain kerran käynyt siellä.

Marraskuun pimeässä ja myrskyisessä illassa pakkaan tämänkin toivekirjan laatikkoon. Jännittäviä lukuhetkiä!

Tämä on kiertävä kirja, joka etsii uusia lukijoita. Voit pitää kirjan, antaa sen jollekin tai jättää jonnekin löydettäväksi.
Teethän pienen merkinnän löydöstäsi, niin tiedän kirjan olevan tallessa. Olisi kiva kuulla myös mitä pidit kirjasta, jos päätät lukea sen. Voit tehdä merkinnän kirjan anonyymisti tai rekisteröidä itsellesi nimimerkin osoitteessa: www.bookcrossing.com
Lukuiloa!

Kiitos kirjasta!

Kirja oli pakko lukea lähes yhdeltä istumalta. Pidin tästä ehkä enemmän kuin sarjan ensimmäisestä osasta, vaikka tämä olikin tietyllä tavalla paikoin raakakin.

Toivoit sarjan ykkösosaa, joten lukaisin mukaan myös kakkososan.

Kiitos He_Ri, koska mulla on nyt sarjan kaksi ensimmäistä osaa, niin pitää varmaan nostaa tuo ensimmäinen osa luettavien pinossa varsin ylös.