"En tahdo kuolla, en vain jaksa elää. Aito apori, ratkaisematon filosofinen dilemma, ahdistava tilanne itsessään, jos unohdetaan että useimmiten oma ahdistukseni saa minut pitämään elämää arvottomana ja ajattelemaan, että se pitäisi siksi lopettaa. Se sattuu liikaa. Joskus. Joskus se on vain sietämätöntä. Tämä arki. Tämä murhe. Tämä ruma elämä. Tämä latteus. Tämä typeryys. Kaikki mitä te ette ymmärrä. Anteeksi. Se oli tarpeetonta. Anteeksi."

En tahdo kuolla, en vain jaksa elää on jäähyväiskirje, jossa kerrotaan kaunistelematta, millaista on elää kaksisuuntaisen mielialahäiriön kanssa. Ann Heberleinin elämässä on ollut hyviä ja menestyksekkäitä ajanjaksoja mutta myös aikoja, jolloin ahdistus on käynyt nin sietämättömäksi, että elämällä ei ole ollut enää merkitystä.

Rehellinen ja tarkkanäköinen katsaus kertoo itse-eletystä helvetistä. Heberlein käy yhden kesän aikana läpi menneisyyttään, pohtii suhdettaan perheeseensä sekä työelämään. Hyvinvoiva ulkokuori hämää: voimme kätkeä sisimpämme helposti muilta. Ymmärrystä ja avoimuutta lisäävässä kirjassa teologian tohtori miettii itsemurhan oikeutusta; kirjailija kertoo kohtalotovereista, kaiken voittavasta rakkaudesta kolmeen lapseen sekä arjesta, ihanasta tavallisuudesta, joka pitää pinnalla.

Ann Heberlein on teologian tohtori ja etiikan tutkija. Hän on myös tunnettu ruotsalainen keskustelija ja tietokirjailija. Heberlein on kärsinyt 20 vuotta psyykkisestä sairaudesta, kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä.

Ruotsinkielinen alkuteos: Jag vill inte dö, jag vill bara inte leva
Suomentanut: Ulla Lempinen
Sivun 149 runojen suomennokset: Liisa Ryömä
3. painos 2011

Kirja ei löytänyt lukijaa iltapäivän BC-miitissä ja se vapautui miitin jälkeen Kulmiksen eteisen/tuulikaapin pöydälle. Mielenkiintoisia lukuhetkiä kirjan löytäjälle!



Osallistun kirjalla Talvituristihaasteseen.

Tällä hetkellä kirja sijaitsee Järvenpäässä :)