Kirsti Ellilä: Emma ja kapteeni Nemo

Emmalla ja kirpparin Mikolla menee tavallaan ihan hyvin, mutta jokin Emman mielessä vain silti kaihertaa... Etenkin, kun Paavo palaa kaupunkiin ja pistää taas kaiken sekaisin. Murheita aiheuttaa myös Rebekka, joka laittaa kotisivulleen hemaisevan kuvan Emmasta. Seuraus on se, että Emma alkaa saada vähän joka suunnalta arveluttavia "ihailijoita". Nettichatissa hän tutustuu salaperäiseen kapteeni Nemoon, joka tuntuu löytävän oikeat sanat joka tilanteeseen. Äkkiä Nemo kuitenkin vaikenee kokonaan, ja Emma yrittää selvittää miksi. Syy selviää lopulta, ja se on jotain aivan muuta kuin Emma on aavistanut.

Suositun tyttökirjasarjan kuudes osa seuraa tuttuun, elämänläheiseen tyyliin Emman ja hänen kavereidensa vaiheita.

Mukava nuortenromaani, jossa on mukana näitä nykyajan ilmiöitä, vaikka se on ilmestynyt jo vuonna 2004 - siis chattailua ja nettisuhteita, sekä ylimääräisiä vieraita kotibileissä, joista jälkimmäinen on lööppien perusteella sosiaalisen median myötä melkoinen ongelma. Tällainen täti-ihminen tykkäsi lukea noin fiksusta nuoresta naisesta :) Loppuratkaisu yllätti ja loi kyllä hieman teennäisen varjon muutamiin aiempiin kohtiin kirjassa.

Tarjolle PKS-vakiomiittiin Sokokselle :)

Taavina saattaisi lukea tämän, arveltiin. Siispä otan kirjan torstaina mukaani Kokkolaan.

No, minäpä ehdin ensin. Muistelin että viimeksi minulla oli hiukan vaikeuksia löytää E:tä aakkoshaasteeseen ja tässähän se oli tarjolla jopa kahden pisteen kera.
Oikein mukava nuortenkirja tämä oli. Vähän häiritsi se että en ole lukenut edellisiä osia. Kovin ovat nykypäivää nämä nettisuhteet. Onpa niitä esiintynyt meidän nuorisolla ja naapurustossa, vakavasti otettavia tai todellisia. Taitaapi olla vävykin kotoisin netistä. Niin, että löytyy sieltä hyvääkin.

This is my # 20 in
"KEEP THEM MOVING 2013" Challenge arranged by Booklady331.

Kiitokset Taryalle sekä kuriirille, kirja tavoitti minut tänään Kokkolassa :)

Luin tuossa pihalla iltapäivän auringossa justiin loppuun. Varjossa +23 ja auringossa niin kuuma, että nyt tippuu hiki niskahiuksista, oikeasti! Tulin siis sisälle jäähylle ja journaloimaan.

En muista lukeneeni Ellilältä muuta kuin sen aikuisten pappi-trilogian. Siinä tarina oli ärsyttävä, vaikka kertomus oli sujuva. Tässä nuortenkirjassa ei sitten ollut sitä ärsytys-momenttia, mukava oli lukea 16-vuotiaiden elämästä (lähes) nykypäivänä. Menee tuo teknologia niin nopeasti eteenpäin, eihän nuoret esim tekstareita enää juuri lähetä kun on Wapit ja muut uudemmat somet. Ja siinä olen samaa mieltä kuin Annelis, olisi ollut hauskempaa kun olisi lukenut myös edelliset osat ja tiennyt Emman aiemmista edesottamuksista. Kepeä kirja, jossa myös vakavampaa sanomaa, tykkäsin. Voisin lukea sarjan muitakin osia, jos tulevat vastaan.

Kahden pisteen Eetä en nyt tästä laita aakkoshaasteeeseni, koska siellä on jo sellainen, Johanna Ervastin Jäähyväiset Einolle.

Hyvä mieli tulee myös siitä, kun on saanut yli 3 vuotta hyllyssä majailleen kirjan luettua, jes! Ihana kesäloma <3

Ystävälle-työkaverille. Hylkäsin kirjakassin autonsa takapenkille. Kiitos kyydistä :)

Työpaikan kahvihuoneeseen.

edit. 21.9.17 hain pois

Emma on saapunut Ouluun. Tykkään näistä(kin) nuortenkirjoista, joten oli aika luontevaa ottaa miitistä eilen :)

Olen jossain vaiheessa lukenut näitä Emma-kirjoja ja tykännyt. Tässä pyöritään aika paljon somessa, sellaisena kuin se oli 2000-luvun alussa, ja nämä nettikeskustelut tuntuvat tosi tutuilta, kun itse aloitin ne 90-luvun lopulla.

Nettikeskustelujen yllättävä päättyminen on arkea tänäkin päivänä. Syyt vaihtelevat, harvemmin selitys on sama kuin tässä kirjassa Nemon vaikeneminen. Aina, kun luo yhteyden johonkin ihmiseen bittiavaruudessa, tulee luoneeksi kontaktin, jossa on mahdollisuus pidempäänkin yhteydenpitoon, mutta joskus vain tiet risteävät vain lyhyen aikaa. Mutta matka se sellainenkin.

Kirja jätti vähän haikean olon, mutta pääosin lukukokemus oli hyvä.

Oulun miitistä mukaani.

Aino patsaalla kirjaston edessä