WS Bookwell Oy, 2008. 80 sivua.

Takakannen teksti:
"Varoitus!Saattaa lisätä luovuutta.

Helvetinkolu, Isokyrö, Muropohja, Rymättylä...Suomi on täynnä toinen toistaan kiehtovampia paikannimiä, joista jokaisella on oma historiansa ja merkityksensä.
Lieksan käyttöohjeessa virallisille sananselityksille viitataan uunikintaalla. Kirjassa listatuille yli 700 paikannimelle on luotu uudet merkitykset, jotka liittyvät kauttaaltaan ruuanlaittoon ja leipomiseen, syömiseen ja juomiseen, ylipäätään paljon parjattuun suomalaiseen ruokakulttuuriin. Kirjan tekijät ovat aina viihtyneet lieden, lihapatojen ja leipomusten ääressä. Useimpien paikannimien taustalla on siksi omia, monasti karvaita kokemuksia kokkailun kiehtovalla saralla. Kukapa ei olisi kärsinyt Ähtävästä, hämmästellyt Ytterstöä tai manaillut Jahkaletta. Mutta tunnetusti se, mikä ei tapa, vahvistaa - kuten Aimontappo."

Ihan ok luettavaa tämä kirjakaupan alelöytö. Kertalukeminen kuitenkin riitti eli tämä on valmiina matkaamaan seuraavalle lukijalle.

Tammikuun kuukausivoittajalle tarjolla tietoa....

Arvontapalkinto. Kiitos lähettäjälle! Olen joskus ehkä kymmenen vuotta sitten lukenut Elimäen tarkoituksen, mutta taitaapa joutua sekin uusintakierrokselle, jotta voin vertailla.

Ihan hauska lärpäke, kirjoittajilla on hyvä kielitaju. Pidin siitä, että mukana oli myös ruotsin- ja saamenkielistä nimistöä suomenkielisellä korvalla kuultuna. Myös rajattu aihepiiri oli hyvä valinta, piti kirjan kasassa. En vaan tiedä, miten tällaisia kuuluisi lukea. Hykerrellen oivaltavuudelle? Siinä tapauksessa yli kymmentä hakusanaa kerrallaan ei lue tai ne vesittyvät. Ja mittän ei kuitenkaan jää mieleen. Opetellen? Mitä? Jonkun aivopieruja? Senpä takia tämä pikkuläpyskä onkin viettänyt hyllyssäni vuosikausia.

Tämän lähemmäksi Lieksaa en ainakaan lähiaikoina menne. :) Koskikahvion grillikatoksessa.