Seven pokkari 2007
222 s.

Millaista on elää Suomessa, kun on pohjalainen sielu aasialaisessa kehossa? Millaisiin ristiriitoihin tummaihoinen lapsi törmää suomalaisessa koulussa, ja kuinka yhteiskunta ja työnantajat kohtelevat Suomessas värillisiä? Millaista on elää ilman suvun turvaverkkoa? Mitä kaikkea lasta ulkomailta adoptoitaessa tulisi ottaa huomioon?

Bangladeshissa vuonna 1978 syntyneen ja kaksivuotiaana eteläpohjalaisen pienviljelijäperheeseen adoptoidun Anu Rohima Myllärin kirja on poikkeuksellinen ja koskettava kasvu- ja selviytymistarina ja ajatuksia herättävä kannaotto ajankohtaiseen adoptiokeskusteluun.

Kirja vapautuu kauppakeskus Columbuksen Marian konditorian ikkunalaudalla.

Onneksi olkoon, olet löytänyt BookCrossing-kirjan!

Olisi mukava tietää, mistä löysit kirjan, ja jos päätät lukea sen, olisi kiva kuulla, mitä pidit kirjasta. Sitten voitkin joko pitää sen omassa hyllyssäsi tai laittaa maailmalle uutta lukijaa etsimään ja ilahduttamaan. Jos päätät liittyä BookCrossing-sivustolle, pääset myös itse seuraamaan kirjan matkaa ja lukemaan uusien lukijoiden ajatuksia tästä kirjasta.

Hyviä lukuhetkiä!

P.S. Tervetuloa suomenkieliselle keskustelufoorumille!

Otettu mukaan Marian konditoriasta tänään. Näin kannessa tutun kaukomaan "logon", tuon punaisen karttapyörylän ja jäin tavaamaan sen bengalinkielisiä sanoja: বাংলা দেশ --b-a-ng-l-a-d-e-sh.. Taustalla itselläni hiukan tuon kielen opintoja ja bangladeshilais-suomalaisen avioliiton myötä virinnyt kiinnostukseni kyseiseen kieleen ja kulttuuriin. Tämän kirjan tulen lukemaan suurella mielenkiinnolla. Kiitos!

Edit. 8.5.2013 -- Luettu --. Kirjasta jäi vähän tummasävyinen, surullinen fiilis. Kansainvälisistä adoptioista Anu otti esille näkökulmia joita en ole ikinä tullut ajatelleeksi. Omaksi huvikseni yritin lukiessani bongata todisteita Anun geeneissä asuvasta bangladeshilaisesta, pateettisen puolelle yltyvästä tunteellisuutta. Ja kyllä, todisteita löytyi. Saako Anusta uskottavaa "jäyhää pohojalaasta" vaikka voissa paistaisi? Hah, sanon minä. Toisaalta Anu on kyllä suomalaisempi ja isänmaallisempi kuin moni suomalainen, mutta senkin olen taipuvainen panemaan tunteikkaan geeniperimän piikkiin.

Arabian kirjaston kirjanvaihtohyllyyn.