WSOY 2011. 398 s.

Routa-sarjan ensimmäinen osa.
Routasisarukset jäävät minulta lukematta ainakin toistaiseksi, koska he tahtovat nyt matkustaa.

Remonttimyynnistä eurolla! Koska kirja oli pölyinen! Ostin pois pyörimästä, kun arvasin että joku toivoo. Lukuiloa, joku!

Joku kiittää. Kiitos! Toivekirja on aina niin sykähdyttävä saada. Olen halunnut lukea tämän jo hetken aikaa, koska juoni vaikuttaa mahdottoman kiehtovalta. Sääli, että nyt on tässä välissä pari kirjaa, mitkä on luettava ennen kuin voin syventyä Routasisarusten maailmaan. Pelkästään kansikuva on ihastuttavan synkeä. Sopii kuin nappi otsaa marraskuiseen fiilikseen.
Kiitos, ruzena, jo neljännenkin kerran!
Ja hei, täällähän on vielä ihan kirjaoloinen kirjanmerkkikin välissä.
Voi että sun kanssas. Nyt tuli joulu ajoissa miuskiksen perheeseen. Kiitos, ystäväiseni.

Pidin. Lauserakenteet olivat välillä hieman outoja ja lyhyitä ja dialogikin aika ajoin töksähteli, mutta pääpiirteittäin tarina oli juuri sitä mitä se lupasikin. Tulevaisuuden kauhistelua, juonimista, yliluonnollisuutta, ennustuksia, rakkautta... Iskee kuin metrinen halko meikäläiseen. Yllättävät käänteet olivat yllättäviä, ainakin suurimmalta osin. Toisaalta tarinasta huomasi, että se oli pohjustusta jatko-osalle, koska niin kovin paljon jäi kesken. Vaikka tarinassa oli väkeä kuin helluntaiepistolassa, niin siltikään en mennyt eri henkilöissä sekaisin. Juonesta ei sen enempää, etten tule lipsauttaneeksi mitään. Mutta pidin, itse asiassa aika paljon. Niin paljon, että jatko-osat on laitettava toivelistalle.

Mietin myös matkan varrella, että miten ihan käytännössä voi kaksi ihmistä kirjoittaa kirjan. Siis samaa kirjaa. Miten se toimii? Toinen kirjoittaa puolet ja toinen toiset puolet? Toinen kirjoittaa jonkun henkilön edesottamukset, toinen muiden? Yhdessä tehdään käsikirjoitus ja hiotaan sana sanalta yhdessä? En kyllä tiedä, mutta tahtoisin tietää, utelias kun olen.

Hyvä oli siis kirja ja tahdon lukea parivaljakolta lisää.
Kiitos tästä mielenkiintoisesta lukuelämyksestä, ruzena!

Kirja lähti joulun kanssa kilpaa kohti Runojalkaa, joka voitti kirjan viikon 50 yllätyskirja-arvonnasta.
Mielenkiintoisia lukuhetkiä ja hyvää joulua!

Routasisarukset saapuivat meille joulunviettoon. Tämä on minulle vähemmän tuttu tyylilaji. Ihan mielenkiintoiselta vaikuttaa ja vielä kotimaista... Kiitosta vain!

Sisarukset saavat nyt jatkaa matkaa seuraavaan osoitteeseen. Olen koittanut tätä vähän lueskella, mutta nyt ei vaan natsannut aika, paikka eikä tähtien asento. Ehkä vielä kohtaamme jossain! En halua että kirja jää enää pidemmäksi aikaa hyllyyni pölyttymään, sentään toivelistakamaa...

Yllätys, yllätys! :)

no johan minä ihmettelin että miten on voitu palkintokaappikirja pakata niin "isosti" että se on postipaketti. Avatessa selvisi että vpk-valinnan lisäksi siinä matkusti toivelistakirja, kiitokset Runojalka!

Miuskis ihmetteli journalissaan miten kaksi ihmistä on voinut kirjoittaa samaa kirjaa yhdessä. Laitoin kirjan toivelistalle luettuani jostain heidän yhteishaastattelunsa - en nyt kyllä muista tarkemmin haastattelun sisältöä, mutta olen melko varma että siinä käytiin läpi ihan konkreettista kirjoittamisprosessiakin jotta miten se onnistuu. Ai mutta hei, nythän mie löysin heidän yhteisen sivustonsa jossa heistä ja tuotannostaan kerrotaan lisää! : http://www.kaksikertojaa.com/index.htm

Yksi syy kiinnostukseeni oli myös se että kirjailijat ovat täältä meiltäpäin kotoisin...

voi hitsi, en tajunnut miten kesken tarina jää vaikka luin aiemmat journalit! Se on sitten metsästettävä seuraavaa osaa jostakin.

Aluksi ajattelin ettei kirja taidakaan olla ihan minun tyyliseni, mutta toisessa osassa pääsin vihdoin kirjan vietäväksi. Alussa hieman ärsytti se yrityksen tuntu, että halutaan kuvata hirmu tarkasti joku tulevaisuudessa oleva "normaali" asia joka tänä päivänä on ihan utopiaa. Ei sitä miun mielestä olisi tarvinnut niin hirveästi korostaa. Myöhemmin se joko väheni tai sitten en enää välittänytkään siitä kun olin niin utelias tarinan etenemisen suhteen.

Tarinassa oli sopivasti mystiikkaa, enempää ei tarvita. En varsinaisesti ihastunut yhteenkään henkilöhahmoon, mutta eipä se lukukokemusta häirinnyt. Enemmän mielenkiintoani ja ihastusta herättivät kuvaukset eri paikoista. Hahmot tuntuivat kuitenkin sopivan kaikkiin kuvattuihin paikkoihin kuin nyrkki silmään.

En huomannut tekstissä sellaisia eroja, että olisin voinut tulkita kahden eri henkilön kirjoittamiksi. Eipä sillä että sellaista olisin kaivannut, mutta tuli näin jälkikäteen mieleen. Kiitokset kierrättäjille kirjasta, eiköhän tälle vielä uusia lukijoitakin löytyne.

sopiva vapautuskohde löytyi hippaleikin kautta, tämä on jo hetken odottanut postittamista... Lukuiloa!

21.8.2015:

Toivelistakirja on nyt viimein Kuopiossa ja matka oli pitkä, koska posti taas kämmäili. Kiitos katikolle selvitystyöstä ja kirjasta!

---

6.11.2020:

Alussa tarina ei oikein napannut, mutta myöhemmin kun alkoi tapahtua enemmän, niin mielenkiintoa oli enemmän. En kuitenkaan taida etsiä käsiini kahta seuraavaa osaa, ei niin paljoa tapahtumat kuitenkaan kiinnosta. En oikein tiedä, mitä sanoa tästä kirjasta.
Itse olen myös miettinyt näitä yhdessä kirjoittajia, että miten prosessi etenee ja miten työt on jaoteltu.

Osallistun kirjalla vuoden 2020 TBR-louhintahaasteeseen.

Kirja lähti kohti LiskoMiettistä. Mukavia lukuhetkiä!

Kiitoksia kirjasta.

Tämä kiinnosti myös niin tuli sitten muiden kirjojen kylkiäisenä.