Kaikki on sanottu
3 journalers for this copy...
On perhe, jonka isä kuolee ennen aikojaan. Tarina näyttää lasten kautta kolme tapaa selvitä. Sisaruksista vanhin Toma opiskelee yliopistolla kahdeksattavuotta. Hän puhuu japanin kieltä ja tuntee kuuluvansa eliittiin. Älykköpoika löytää heimon lukkopainisalilta. Äidiltä hän ei uskalla kysyä, miten isä kuoli. Keskimmäinen Henriikka romahtaa. Hän ottaa lääkkeitä. Sitten lääkkeet ottavat hänet, ja hyvän perheen tyttö ajautuu vääriin piireihin. Nuorin Samu syyttää itseään isän kuolemasta. Hän pyrkii armeijan jälkeen rauhanturvajoukkoihin Afganistaniin, missä kuolemaa ei pääse pakoon.Romaani on alusta asti jännitteinen, lihallinen ja ankara. Se tavoittaa täsmällisesti nuoruuden suuruudenhulluuden, horjuvuuden ja uhman. Terävä kerronta huipentuu taidokkaassa dialogissa, jossa ihmiset peittävät enemmän kuin paljastavat.
************************************************
Päivitys 3.12.2012: 100 sivua tätä ahdistusta ja elämäntuskaa riitti minulle. Sisarukset ovat sen verran epämiellyttäviä ettei yhtään kiinnosta miten heille tässä käy.
************************************************
Päivitys 3.12.2012: 100 sivua tätä ahdistusta ja elämäntuskaa riitti minulle. Sisarukset ovat sen verran epämiellyttäviä ettei yhtään kiinnosta miten heille tässä käy.
Annimannille miitissä 8.1.13
Kiitos! Luin tästä jonkin arvostelun, jonka perusteella lisäsin toivelistalle. Saas nähdä, ahdistaako minua yhtä paljon kuin Tyrnimarjaa ;)
Mielikuvani Konstigista on tätä nykyä niin negatiivinen, ettei minulla ole enää mitään mielenkiintoa lukea hänen kirjojaan. Tämäkin kappale saa jatkaa matkaa.
Journal Entry 5 by lukutuoli at Tampere, Pirkanmaa / Birkaland Finland on Saturday, September 22, 2018
Onneksi en ollut nähnyt aiempia päiväkirjamerkintöjänne tai ylipäätänsä kuullut tästä kirjailijasta mitään - olisi voinut jäädä nappaamatta Roasbergin miittipöydästä :) Yritän jossain vaiheessa tarttua tähän ennakkoluulottomasti!