Mainio opus - pitääpä etsiä loputkin Nousiaisen kirjat itselle luettavaksi!

Siirtyy toivelistahipan kautta seuraavaksi Piikulle.

Kirja on täällä, kiitos sakirmo. Oli mukavaa saada postia oikein Turusta asti :)

(Edit: varattu Alelle)

Luin ja tykkäsin. Olihan tarina vähän kliseinen ja juoni ennalta-arvattava, mutta herkulliset henkilöhahmot (etenkin Janne...) pelastivat kokonaisuuden. Olen itse kasvanut tehdaspaikkakunnalla, ja Törmälän luokkajako tuntuikin kumman tutulta, mutta ihan tämän mittakaavan dramatiikkaa ei täällä onneksi ole nähty.

Kirja jatkaa nyt matkaansa Alelle toivelistahipan viemänä.

Kiitos Piiku tosi mieluisesta hippaamisesta ja kortista. Sako sinulta kohta tukiopetusta :D

Oli tämä monin verroin Vadelmavenepakolaista parempi. Pidin kirjasta, mutta loppupuolta kohti tarina alkoi puuduttamaan ja Jannen pohdiskelut pitkästyttämään. Loppuratkaisu oli ennalta-arvattava, mutta mitä siitä. Ihan hyvä ja viihdyttävä kirja tämä silti oli.

Seuraavaksi Miuskikselle, kunhan nähdään. HIPPA!

Ja nähtiin sitten eilen paketinvaihdon tunnelmissa. Kiitos toivekirjastani, Ale!
Vadelmavenepakolainen odottaa hyllyssäni lukemistaan, joten en yhtään tiedä, mitä kirjailijalta odottaa. Luulenpa, että myös mr miuskis haluaa lukea tämän. Kiitos!
Ja suloista joulua teille kaikille! <3

*** varattu 8.1.2013 toivekirjahipassa Pinnille ***

Ei tuo Mr M tätä ehdi lukea, vaikka kyllä kannattaisi. Aivan loistava kirja! Olen juuri tuollaisessa miljöössä lapsuuteni kasvanut, missä kommarit ja demarit olivat napit vastakkain metsäteollisuuden kasvotonta ja tylyä maailmankuvaa vastaan. Entisajan patruunoita (Ahlström) muisteltiin hieman vihaten, hieman peläten, mutta lämpimästi kunnioittaen. Nykymaailman metsäjätit olivatkin jo niin isoja konserneja, että ei niistä saanut inhonkohdetta, kun ketään ei edes nimeltä tuntenut. Itsekin olen vuosia metsäteollisuudessa työskennellyt, nähnyt kapasiteettivaatimukset ja vähennystarpeet, joten kosketuspohjaa oli ehkä jo turhankin paljon. Tarina kyllä imaisi mukaansa. Eläydyin täysin kirjaan ja vaikka juoni eteni kuin elokuvassa ilman sen suurempaa päänvaivaamista, se ei suinkaan ollut huono asia. Viihdyttävä ja koskettava, vaikka ennalta-arvattava. Tämä oli niitä kirjoja, jotka pitää lukea heti alusta loppuun. Vielä yksi sivu, ja vielä, ja vielä...

Tämä oli ensimmäinen Nousiaiseni. Vadelmavenepakolainen odottaa hyllyssä ja aion kyllä kaiken muunkin kirjailijalta lukea, jos taso on tämä. Aivan loistavaa!
Kirja lähtee huomenna kohti Pinniä, joka toivekirjahippasin.

Kiitos koko konkkaronkalle tästä hienosta lukuelämyksestä!

Kirja lähtee seuraavaksi haluttuna toivekirjana Pinnille. Osallistun kirjalla Minkulan Toivekirja -haasteeseen.

Osallistun tällä kontrolloidulla vapautuksella Appelsiinin 52 viikkoa -haasteeseen. Viikon 4 teemana on - yllätys, yllätys - METSÄJÄTTI! Ja nimenomaa Metsä Jätti. Kirjan tarinahan kertoo Metsäjätin vaneritehtaan kohtalosta, joka on juuri se, mitä arvata saattaa. Nyt olemme saaneet lukea lehdistä, että metsäjätti (juuri tätä sanaa käytettiin) UPM aikoo pysäyttää paperikoneen Rauman tehtaalta ja aloittaa YT-neuvottelut välittömästi. Syyksi sanottiin, että "Tavoitteena on varmistaa UPM:n jäljellejäävän kapasiteetin tehokas käyttö. Suljettaviksi suunnitellut paperikoneet ovat joko teknisen käyttöikänsä loppuvaiheessa, niiden tuotepaletti on rajallinen tai niiden kannattavuus heikko." Osaisikohan Nousiainenkaan tuota paremmin sanoa. Osasi hän. Juuri tuollaista liirumlaarumiahan sitä syötetään. Pahoittelivat vielä henkilöstölle, että tilanne on valitettava. No, mielenilmauslakkohan siitä seurasi, kuten kirjassakin. Ja kuten kirjan Metsäjätti, myös tämä metsäjätti on kannattavuutensa rajoilla: viime vuonna kirjattiin liikevoittoa vain 138 miljoonaa euroa... Niin, ja pörssikurssit nousivat tietenkin ilmoituksen jälkeen, kuten kirjan tarinassakin.

Kirja vapautuu kontrolloidusti Pinnille. Myös vapautus on teemavapautus. Haminassa kun tiedetään, mitä se Metsäjätti tarkoittaa... Summan paperitehdas kun oli ja meni.

Kiitos tästä kirjasta. Minähän en varsinaisesti tuosta Summan tehtaasta tiedä mitään, Haminalainen kun en alunalkaen ole. Olen minä siinä muuten portilla pyörähtänyt. Siellä kun on ihan eri meiningit jo. Oli miten oli, kiitos tästä. Pääsee lukupinoon.

Pidin tästä kirjasta ihan valtavasti. En olisi halunnut päästää siitä irti, kun ryhdyin lukemaan. Ja en taaskaan olisi halunnut kirjan loppuvan.. Pidin Vadelmavenepakoilaisestakin paljon. Olen tainnut löytää yhden uuden lempikirjailijan.

Pitäisikö kirjasta sanoa jotain? Äh, ei. Lukekaa itse, se kannattaa!

Kirja jatkoi matkaansa kohti Hammua. Olepa hyvä, toivottavasti pidät tästä kirjasta.

Minäkin osallistun tällä kirjalla 52viikkoa-haasteeseen. Tällä viikolla juhlitaan ystävänpäivää ja tässä kirjassa ystävyys on yhtenä keskeisenä teemana. Lisäksi lähetän kirjan Hammulle, joka on yksi hyvä bookcrossing-ystäväni.

Iso kiitos, Pinni! Erityiskiitos vielä kirjan välissä olleesta kirjeestä!
Ilman muuta järjestetään vielä vapautustempauksia! :)

Olen pitänyt kovasti Miika Nousiaisen kirjoista.
Tästä kaikkein eniten.

Tämä oli todella elämänmakuinen ja ainakin minua puhutteli kovasti.
Yksi teemoista tosiaan oli ystävyys, (kuten Pinni mainitsi.) Sen innoittamana suljen kirjan kirjekuoreen ja annan postin kuljettaa ystävälleni toiselle puolelle Suomea.

Lukuiloa!

Kiitos Hammu!
Tämä on ihana ylläri näin tiistaipäivänä. Suoraan mun toivelistalta. =)

Nyt on Metsäjätti luettu. Paperitehtaan varjossa kasvaneena tunnistin osan jutuista ihan kuin otteina omasta elämästä ja lapsuusmaisemasta. Myös mun kavereista osa meni suoraan koulusta tekemään papaeria, ja kun tehdas pari vuotta sitten lakkautettiin, putosivat kuin tyhjän päälle. Toisaalta tilanne on paljon parempi kuin esim tekstiilialan ihmisillä, sillä palkat ovat aivan eri luokkaa. Niillä paperialan palkoilla on saanut säästöönkin jotian...
Mutta se mikä mulle on kovin vierasta, on kirjassa kuvattu alkoholismi, rikkinäiset perheet, perheväkivalta... Eli minun lapsuudessa tehtaalaisten perheet olivat perusperheitä ja avioerot olivat harvinaisia, samoin isiä ei haettu kapakasta...

Nousiaisen tyylistä tykkään kovasti eli otan tämän kuitenkin fiktiivisenä tarinana, jolla on yhtymäkohtia tämän päivän yhteiskuntaamme.

Seuraavaksi kirja matkaa eräälle, jonka toivelistalla se on.

Metsäjätillä hippasin Nadezdan.
Ole siis hyvä!

Tmarjulle kiitokset toivelistakirjasta!

Pk-seudun miittiin Sokokselle.

Tästä kirjasta olen kuullut puhuttavan aika lailla, joten nappasin tilaisuuden tullen.
Kiitos!

Miittiin mukaan. Löytyi jopa toivelistalta.
Lukuiloa nappaajalle!

Tämä on 10. kirjani Chanian Vapautusten vuosi 2017 -haasteessa. http://www.bookcrossing.com/forum/30/537602/8865107/

Kiitos, Annelis! Nappasin mukaan oikein mainiosta lii5a-miitistä Helsingissä.