Pohjoisen näkijäheimon tytär Päivänkehrä kaapataan lapsena orjapiiaksi got-kansan maille. Tie vie monien vaiheiden kautta kauas Kemetin maahan, nykyiseen Egyptiin.

Maan hallitsijaksi on noussut itsevaltiaan isän ja juonittelevan äidin varjossa varttunut epävarma Akhenat’n eli Akhanjati, jolla on suuria teorioita jumaluudesta mutta kehno kosketus valtakuntansa arkeen. Hän on päättänyt kääntää maan suunnan kertaheitolla: pääkaupunki siirretään autiomaahan, ja lukuisia jumalia palvovan kansan on otettava jumalakseen aurinko.

Päivänkehrä on vuosia kestäneen matkansa aikana lakannut uskomasta näkemisen lahjaansa. Mutta eräänä päivänä hän osuu kuninkaallisen kulkueen tielle ja tulee vaistomaisesti pelastaneeksi hallitsijan kohtalokkaalta tapaturmalta. Aurinkoon tähyävän
Akhanjatin ja pimeässä pohjoisessa kasvaneen Päivänkehrän kohtaamisella on kauaskantoiset seuraukset koko valtakunnalle.

Carita Forsgren (s. 1968) on tamperelainen käsikirjoittaja ja graafinen suunnittelija, joka myös opettaa mm. käsikirjoittamista ja multimediaa. Hänen Kaarina Maununtyttärestä kertova esikoisromaaninsa Kolmen kuun kuningatar oli myynti- ja arvostelumenestys. Myös uudessa romaanissaan kirjailija punoo taitavasti yhteen historiaa ja fiktiota.

Raahen Kruununmakasiini-miitissä pelattiin tänään taas yllätyskirjaa :) Kirjakettu tekaisi tietokilpailun museoasioista, ja kylläpä oli vaikeat veikkaukset! StinaP voitti ja minä olin jaetulla toisella sijalla kirjateorian kanssa. Pääsin valitsemaan yllätyspakettini toisena, mutta valinnan teki puolestani Ulledulle :) Paketista paljastui tämä kirja, mielenkiintoista!

Nyt tarvitsin aakkoshaasteeseen äffän ja kuukausivapautushaasteeseen auringon, joten kaivoin tämän kirjan luettavakseni. Stinappi ei ollut kommentoinut kirjaa ollenkaan, muut rekisteröidyt kappaleet ovat saanet vaihtelevia arvioita. Joku on tykännyt, moni ei.
Kirjan alku oli hankala. Kaikki tarinassa tuntui oudolta, aikakausi, elämäntapa, kieli, kulttuuri, nimet... Mutta kun pääsi hiukan jyvälle mitä kahta kertomusta kerrottiin rinnakkain, kirja olikin tosi mielenkiintoinen. Pohjolan ja Egyptin historiaa nivottiin yhteen. Tykkäsin kovasti, jälleen kerran viimeiset sata sivua oli ahmittava.

Ystävälle-työkaverille lainaan.

Palautui välillä minulle, nyt menee vaihteeksi työpaikan kahvihuoneeseen tarjolle.

edit. reissasi jossain, 19.11.16 toin takaisin kotiin.

Pikkujoulu miitistä napattu

Luin kirjan louhintahaasteeseen. Ja tykkäsin tosi paljon.

Kirja käy myös kouluhaasteeseen kohtaan 8: kirja, jossa on jokin liittymäkohta johonkin uskontoon. Kaikki uskonnot kelpaavat tähän kohtaan.
Kirjassa kerrotaan faaraoiden ajan uskonnosta.

Lainaus wikipedista:
"Jumalainen hallitsija
Hallitsijan yhdistäminen jumaliin oli tärkeä osa egyptiläistä uskontoa. Jo ensimmäisiä faaraoita kutsutaan kirjoituksissa nimillä netjer (jumala) tai nefer netjer (hyvä jumala), jolla voidaan tarkoittaa myös pienempää jumalaa tai puolijumalaa. Joissain kirjoituksissa faaraoon viitataan myös sanoilla aa netjer (suuri jumala). Itse hallitsijan ei kuitenkaan varsinaisesti katsottu elinaikanaan olevan jumala, vaan ennemminkin faaraon virkaa pidettiin jumalaisena. Elävän faaraon katsottiin joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta olevan Horus-jumalan edustaja maan päällä. Kuolemansa jälkeen faarao yhtyi Osiris-jumalaan, ja hänen pojastaan tuli uusi Horus.
Vanhan valtakunnan alussa faaraota pidettiin vielä jumalana, maan päällä elävänä Horuksena, Isiksen ja Osiriksen poikana. Hänellä oli jumalallinen oikeus alistaa kaaosta edustavat muut kansat järjestykseen. Näkemys esitettiin usein erityisesti egyptiläisessä uskonnollisessa taiteessa. Neljännen dynastian aikana faaraota alettiin pitää auringonjumala Ran poikana. Uuden valtakunnan aikana faaraosta tuli hiukan inhimillisempi. Akhenaten kuitenkin nosti itsensä ja perheensä jumaliksi jo elinaikanaan."

Käy myös kohtaan 9. Elämänkatsomustieto: kirja, joka sisältää jonkinlaista eettistä pohdiskelua jostakin asiasta, esim. luonnonsuojelusta, ihmisarvosta, sodasta tms. Ei tarvitse olla tietokirja, käy myös romaani, jonka henkilöt pohtivat kyseistä aihetta.
Kirjan päähenkilö Päivänkehrä pohtii seikkailunsa aikana ihmisarvoa, naisten asemaa ja anteeksi antamista.
Myös faarao Akhanjati joutuu pohtimaan maansa kansalaisten huonoa kohtelua, itsensä ylentämistä ja kansalaisten asemaa. Anteeksi antaminen ja kaunan kertominen tosin jää häneltä liian myöhään vaikka haluaisikin, kun kuolema tulee ensin.

Vapautuu kirjastoon.

Lukuiloa löytäjälle