Takakansi:

"Kepeästä joulutarinassa Annika Bengtzon selvittää kotikylässään tapahtunatta halkovarkautta."

Mukavan nopea lukupala. Ei suurta jännitystä mahdu näin lyhyeen kirjaan mutta ei sitä kaivannutkaan. Viihdyttävää lueattavaa.

Vien kirjan miittiin. Jos kirja ei mene kaupaksi, vapautan sen jonnekin päin Sipeariaa.

Tällaiset pikkuiset tarinat on joskus tarpeen, kun haluaa lukea jotain, mutta ei ehdi keskittymään kauaa. Kiitos kirjasta Sonkku!

En tykännyt. Mua häiritsi ihan älyttömästi se, että naiskirjailija laittaa naispäähenkilön suuhun naiselle lempinimen spermasanko. Olisin ymmärtänyt, jos tämä lempinimi olisi kerran mainittu, mutta kun sitä toistettiin monta kertaa. Mä en vaan voi käsittää naisia, jotka käyttäytyy sovinistisesti, en vaikka tässä tilanteessa kai päähenkilöllä oli vanhoja kaunoja tätä "spermasankoa" kohtaan.

Jotain muutakin epämiellyttävää tässä kirjassa tai sen ilmauksissa oli. En esimerkiksi ymmärtänyt, miksi vanhan miehen kusella käynti piti kuvata sillä tavalla kuin se kirjassa oli kuvattu. Toivon, että tämä ei ole Marklundin normaali tapa ilmaista asioita, koska tuolla hyllyssä odottaa useampi Marklund lukemistaan.

Olin eilen ensimmäistä kertaa tamperelaisten miitissä Metsossa. Otin tämän kirjan, koska se on pieni. En ole lukenut dekkareita eikä kyllä kauheesti kiinnosta lukeekaan. Mutta kai tämmönen ohut menee.

Hyvä aihe, mutta en oikein tykännyt kielestä. Kummallisen tärkeää todeta, että taskulamppu toimii. Hyviä kissakohtauksia: kissa tietää mennä lämmittämään miestä, katkeavien hiirenluiden rusahdus ja kissan täytyy mennä kaikkein kuumimpaan paikkaan hellan ja seinän väliin.

Jätin kirjan esitetelineeseen.

Kirjan löytäjälle:
Onneksi olkoon, olet löytänyt bookcrossing-kirjan!
Toivottavasti siitä on sinulle iloa. Voit pitää kirjan itselläsi, antaa sen ystävällesi tai vapauttaa sen johonkin hyvään paikkaan seuraavan löydettäväksi. Mitä teetkin, kerrohan siitä täällä. Kiitos!

Nappasin Niinisalon sotilaskodista mukaan. Nopeasti luettava ihan kivalla tunnelmalla, pidin paljon yöllisistä lumimaisemien kuvauksista. Toisaalta aiemmankin lukijan mielipide "Spermasanko" nimestä ei miellyttänyt yhtään. Annikan hahmo vahvana naispäähenkilönä ei jotenkin sopinut siihen, miten hänen ja toisen naisen kaunaista suhdetta koko ajan korostettiin. Omituinen ratkaisu Marklundilta, ja toivon myös että hyllyssä odottava kokopitkä kirja Annika Bengtzonista olisi tältä osin parempi. Erikoisen tästä löydöstä tekee se, että kirja matkasi mukanani Kankaanpäästä aina Saksaan Frankfurttiin asti :) Tähän nähden hieman sääli, ettei näinkin kauas matkannut kirja tarjoa tämän enempää tuntemuksia.

Lisäys vielä edelliseen: jättöpaikkana Bucherschrank, Oederweg /Frankfrut am Main.