Teos ilmestyi ensimmäisen kerran Kustannusosakeyhtiö Otava julkaisemana 2009. Otava, 2010. 240 s.

Neljäs Pii Marin -dekkari tarttuu päivän polttavaan aiheeseen, kunniamurhaan
Murhattu nainen löytyy rannalta hääpuku yllään. Kun hänen henkilöllisyyttään selvitetään, huomataan että myös sulhanen on kateissa.
Käy ilmi, että kuollut morsian on muslimiperheen tytär, naistutkimusta yliopistolla opiskellut Shabina, joka oli vihitty kristityn suomalaismiehen kanssa. Poliisi alkaa epäillä kunniamurhaa.
Pii ja Juha Heino selvittelevät välejään huonolla menestyksellä. Epäilys kunniamurhasta kuohauttaa Piitä ja hän alkaa kerätä lankoja käsiinsä. Morsiamen ystävä kertoo Shabinaa seurailleesta henkilöstä ja viimein jäljet johdattavat asunnolle, jonka ovessa lukee Varjo.

Aikaisemmin lukemieni Pii Marin-sarjan kirjojen jälkeen tämä oli minulle pettymys.Tässä keskityttiin lähinnä Juha Heinon ja Piin suhteeseen ja seuraavan osan petaamiseen, vaikka itse aiheesta olisi kyllä saanut enemmän irti.

Arvoitusarkku 9/2011

Posti kuljettaa duffelille.

Kiitos oikein tervetulleesta arvoitusarkkukirjasta! Laputkin on laitettu paikoilleen :)

Onnea, olet löytänyt vapauttamani kirjan! Se on nyt sinun - voit pitää sen, antaa tuttavallesi tai vapauttaa edelleen. Kiitos kun ilmoitit löytäneesi kirjan! Jos haluat, olet tervetullut liittymään BookCrossing.comiin.

Hyviä lukuhetkiä!

P.S. Tervetuloa suomenkieliselle keskustelufoorumille!

Kääks, tämä on jäänyt minulla journaloimatta :O Katselin tässä jotain sopivan pienikokoista kirjaa matkalukemiseksi ja päädyin tähän pokkari-Varjoon (minulla muistaakseni on kirjasta myös kovakantinen versio). Olen varmaan napannut tämän Columbuksen hyllystä joskus tai sitten olen saanut kirjan ko. hyllyllä käyneeltä kaveriltani. Joka tapauksessa kirja on nyt minulla, kiitos kierrättäjät!

Edit: Tästä Pii Marin -sarjasta olen lukenut Paineen kesäkuussa 2014, Musta on TBR-hyllyssäni.
http://www.bookcrossing.com/journal/12487946/
http://www.bookcrossing.com/journal/12487920/

Ihan väärin päinhän näitä Nuotion dekkareita tulee luetuksi, tämähän on sarjan neljäs ja kolme vuotta sitten lukemani Paine sarjan viides, mutta eipä se lukemista haitannut. Vaikka minulla on varmaan edelleen ennakkoluuloja sekä Nuotion rikosromaanikirjoittamista (hänen lasten- ja nuortenkirjansa ovat hyviä!) sekä mustaa suomalaisnaista (näitä rotuasioita on jo kohkattu ihan tarpeeksi), jonka ammatti vielä on toimittaja, kohtaan, tykkäsin kyllä kirjasta :) Loppu oli hiukan liian väkivaltainen minun makuuni, mutta siksipä en dekkareita juuri luekaan ;)

Lopussa muutamat kirjoitusvirheet ärsyttivät - jos virheitä oli alussa, joko en huomannut niitä tai sitten ehdin jo unohtaa :D Esimerkkinä possessiivisuffiksin puuttuminen tai "pitseria-insertti" :O

Osallistun kirjalla Alejandan Suomalaiseen lukuhaasteeseen.

Edit: Ai juu, sellainen nillitys vielä, että kirjassa väitettiin nuorten käyvän riparin ysiluokan jälkeen. Kyllä ei pidä paikkansa, kasiluokan jälkeen se yleensä käydään.

Varjo on tarjolla joensuulaisten miitissä Roasbergilla.

Kirja ei löytänyt tämän päivän miitissä lukijaa (kaikki ovat sen jo lukeneet!) ja se odottaa nyt reissua Satakuntaan :)

Jännittäviä lukuhetkiä syys-/talvipäiviin!

Tarjolla seuraavalle lukijalle.