Mä luin Veren vangit tässä muutaman vuoden sisällä ja musta se oli suorastaan tappavan tylsä! Sitten ihmettelen, että miksi olen jossain pokkarikimppa-alessa maksanut jotain Vampyyri Lestatista?!

Parempiakin vampyyritarinoita on... Tuorein mitä oon lukenut, niin on Guillermo del Toron ja Chuck Hoganin vampyyritrilogia (Vitsaus, Lankeemus ja Yö ikuinen). Ihan kiva näkökulma asiaan. Mut kai se tässä on myönnettävä, että tykkään kans Twilightista ja Sookie Stackhouse -romaaneista (True Blood). Tykkään ylipäätään, kun "vanhat" asiat esitetään uudella tavalla tai uudesta näkökulmasta. Nii, ja tää vampyyrikirjojen ahmiminen on vähä sellainen työprojekti, joka on alkanut jo jokunen vuosi sitten, mut nähtävästi on jäänyt päälle, vaikkei ne vampyyrikirjat enää ihan niin hittejä olekaan.

Itse lueskelen tällä hetkellä Katja Ketun Kätilöä, jossa on väkevä kielenkäyttö ja kerrontatapa (siis hyvä sellainen, mutta vaatii totuttelua) sekä Anna Gavaldan Kunpa joku odottaisi minua jossakin -novelleja. Edellinen sijoittuu toisen maailmansodan aikaiseen Lappiin ja vähän naapuriinkin. Jälkimmäisessä taas on lyhyitä kuvauksia erilaisista elämäntilanteista ja ihmisistä. Vähän sellaisia paloja elämästä ja aiheista.

Meillä ei ole tainnut olla tällaista ketjua vähään aikaan? Tai pitkään aikaan?

Eli mitä kirjaa luet juuri nyt? Millaisia tunnelmia ja tunteita se herättää? Kenelle suosittelisit? Kerro jotain!

aloittelin juuri tänään lukemaan. Kirja on nimeltään Welcome to Rosie Hopkins' Sweet Shop of Dreams.

Vaikuttaa tyypilliseltä mukavan lämpöiseltä hömpältä, kiva lukea dekkariputken jälkeen tällaista. Seuraava kirja tulee olemaan sitten vähän "vakavampi" varmaan.

Made in America.

Ens viikonloppuna on Göteborgin BC-päivät ja aloin lukea tätä, koska se on yhden jenkkiosallistujan toivelistalla. Mielenkiintoinen ja hauskakin kirja Amerikasta; mistä kaikki alkoi, ameriikan kieli, historia etc. Annetaan myyteille kyytiä. Meikäläinen löytää koko ajan suurempia aukkoja yleissivistyksessään, mutta se nyt ei ole kenellekään uutinen. Moitteena voisin sanoa pienen tiheän präntin, tuntuu etten etene ollenkaan ja vanhat silmät lupsuvat helposti.

Tämä taitaa olla se ainut Brysonin kirja, jota en ole saanut luettua muutamaa sivua pidemmälle.

No voi hitsi. Pelkän otsikon perusteella olisin vastannut "tätä ketjua". Mutta viestissä sitten mainittiin se kirjakin...
Mutta mulla on sellainen harvinainen tilanne, että mitään kirjaa ei ole kesken. Eilen sain yhden kirjan loppuun ja uutta en ole vielä aloittanut.

Kirjavarasta yritän kahlata. Kirjassa on yli 500 sivua ja kirja pitäs saada hippakirjana seuraavalle lukijalle. Olen lukenut kirjasta nyt viidesosan ja kirja on kyllä veikeästi kirjoitettu, kun välillä selitellään kerrottuja asioita ja joitakin tietoja mainituista ihmisistä. Odottamatonta tekstiä, ei yhtään voi tietää, mitä seuraavalta sivulta eteen tulee :)

Kirjavarasta yritän kahlata. Kirjassa on yli 500 sivua ja kirja pitäs saada hippakirjana seuraavalle lukijalle. Olen lukenut kirjasta nyt viidesosan ja kirja on kyllä veikeästi kirjoitettu, kun välillä selitellään kerrottuja asioita ja joitakin tietoja mainituista ihmisistä. Odottamatonta tekstiä, ei yhtään voi tietää, mitä seuraavalta sivulta eteen tulee :)

Voi, tykkäsin tästä kirjasta paljon! Täytyy joskus lukea uudelleen, kuolema oli minusta niiiin symppis!

... on tällä hetkellä noin puolivälissä, samoin Rosa Liksomin Hytti nro 6. Todella erilaisia kirjoja toisiinsa verrattuna ja valitsen luettavan kirjan aina sen hetken fiilikseni mukaan. Katherine Pancolin kirja on "kevyttä" lukemista ja etenee nopeasti, kun taas Liksomin kirjaan haluan keskittyä kunnolla ja lukea enemmän ajatuksella. Molempia kirjoja voin suositella kyllä muillekin :)

Juuri sain luetuksi loppuun, saahan tällä vielä vastata? Kirja oli hetken toivelistallani, mutta toivo meni kun yhtään ei ole suomeksi vielä rekattu ja kun tiiliskivi olisikin arvokas postitettavaksi. Lainasin kirjastosta. Täyskymppi, tosi nopealukuinen, ja Murakamin mielikuvituksellahan ei ole rajoja. Nyt pitää hetki miettiä, keitä nämä henkilöt oikeastaan olivat ja mitä tässä oikeastaan kerrottiin. Jos tämä teos olisi esine, se olisi Rubikin kuutio.

Olen vasta tänä talvena löytänyt Sinisalon kirjat - ja aivan hullaantunut. Linnunaivoissa patikoidaan Australiassa ja mielestäni Sinisalo osaa hyvin kuvata tunnelmia ja maisemaa, vaikkei niitä oikeastaan kuvaakaan.
Jos tämä kirja olisi BC, tiedän, kenelle tämän seuraavaksi lähettäisin. Mutta kun kyse on kirjaston kirjasta, voin vain suositella.

TV-sarjan kolmas kausi alkoi juuri, joten se innoitti aloittamaan taas koko A Song of Ice and Fire -sarjan uusintalukukierroksen. Eka kirja siis menossa. Tämä on vähän sellaista "taustalukemista" BC-kirjojen lisäksi.
BC-kirjaa ei ole juuri nyt kesken, sillä sain eilen luettua loppuun Robert A. Heinleinin kirjan Taistelu Venuksessa. Siitä tulee 52 viikkoa -vapautus.
Jokin uusi BC-kirja pitäisi seuraavaksi valita luettavaksi. Eiköhän johonkin tule vielä tänään tartuttua.

Itse olen lukenut kaksi ekaa kirjaa ja kolmannen aloitan tämän kevään aikana. =) Yritän lukea kirjat ennen sarjan kausia, onneksi en ole vielä ehtinyt edes aloittamaan toista kautta. =) Rakastuin heti Game of Thrones kirjoihin ja harmittaa ihan hitosti kun en pyytänyt George R.R. Martinilta nimmaria kun hän oli Suomessa. Näin hänet kyllä ja ajattelin vain että tyyppi näyttää ihan joulupukilta... Asia mikä tulee aina harmittamaan.

Rakastuin heti Game of Thrones kirjoihin ja harmittaa ihan hitosti kun en pyytänyt George R.R. Martinilta nimmaria kun hän oli Suomessa.

Joopa, multa jäi tuo Finncon väliin sitten kuitenkin, joten enpä saanut signeerauksia minäkään. Kaksi ekaa kirjaa olen tainnut lukea kolmasti, kolmannen kahdesti ja nelosen ja vitosen vain kerran. Aina niitä tulee vähän kertailtua, kun uusi ilmestyy. ;-) Ennen vitosta ei vain kerinnyt sitä tehdä.

Heh, menee vähän aiheesta sivuun, mutta just tänään kaveri sanoi nähneensä tuon Finnconin yhteydessä George R.R. Martinin ahmimassa hotelliaamiaisella lättyjä. :)

Mä näin herran jakamassa nimmareita kun olin myymässä tapahtuman omia tuotteita viereisessä pöydässä... George R.R. Martinin takia luen nykyään suunnilleen kaikkien vähänkin kiinnostavien Suomeen tulevien kirjailijoiden kirjoja jotta tiedän keneltä haluan nimmarin. =P Sain jo luetuksi tämän vuoden Finnconin vieraiden kirjat.

Sain jo luetuksi tämän vuoden Finnconin vieraiden kirjat.

Mä olen useimmiten myöhässä noiden kanssa. :-) Jos en ole ennen kirjailijaa lukenut, niin olen sitten Finnconista ostanut nimmareiden kera. Öh, pakko myöntää, että on viime kesän ostoksetkin vielä lukematta. Kun kerkiäis.

Oi miun tekis mieli alkaa lukemaan uudelleen :D Huomio muuten, telkkusarja ei seuraa tarkalleen kirjoja, mulla meni hermot katsomiseen viimestään neljännellä tuotantokaudella. Ja ihan epäreilua on kun tietää asioita, mutta ei saa kertoa *murjotus. Avomies ei lue vaan katsoo ja mie naputan vieressä et "EI SE NOIN MENNY KIRJASSA" ja "saanko kertoa saanko kertoa???aaargh" :D

Tähän väliin tungen viestiä.. :D Kertokaahan arvon crossaajakollegat suositteletteko lukemaan sarjaa noinniinkun ylipäätään, jos telkkusarjan seuraaminen tuntui hitusen liian raskaalta? Kirjat painaa ainakin, sen oon päätellyt ulkonäöstä :D

Mutta siis ihan oikeesti. Tosin tää ei taida olla oikea paikka suosituksille, noh, kuitennii.

Kertokaahan arvon crossaajakollegat suositteletteko lukemaan sarjaa noinniinkun ylipäätään, jos telkkusarjan seuraaminen tuntui hitusen liian raskaalta?

No sehän riippuu ihan siitä, mikä teki sarjasta mielestäsi raskaan. Henkilöiden määrä? Väkivalta? Jokin muu? Kirjan tapahtumat nähdään aina tietyn kertojahenkilön näkökulmasta. Näitä henkilöitä on kirjassa useampia, ja kun sarja etenee, kertojien määrä myös kasvaa. Muutenkin sarjassa on aika paljon populaa. (Jota kyllä harvennetaan toisinaan tehokkaasti, heh.) Ei nämä mun mielestäni raskasta luettavaa ole, mutta makuja on erilaisia.

Mä taas yritin jossain vaiheessa lukea sitä ekaa kirjaa, mutta ei vain natsannut. Liikaa talvea ja susia ja murhaa.
Ehkä yritän joskus uudelleen tai kokeilen tv-sarjaa, mutta toistaiseksi Game of Thrones saa odottaa.

Lainaston Markus Bennemann: Pistoolirapu ja muita eläinmurhia sekä sitten Hunajaa ja Tomua Daniel Mueenuddinilta myös lainasto kirja.

Sitten pitäisi aloittaa Illallistarinoita Maeve Binchyltä.

Ai, niin ja Carol Shields:in novellikokoelma Tavallisia ihmeitä on myös luennan alla. Nämä kaksi viimeistä ovat omia kirjojani. Sitten pähkäilen seuraavaa toisen bookcrossarin kirjaa minkä ottaisin luentaan.

Outs ja lukulaitteella luen todella junnaavasti Kolmea muskettisoturia. Ei oikein etene.

Tai siis Watersin Vieras kartanossa tuli juuri luettua. http://www.bookcrossing.com/---/11182337
Kirjastosta lainaamani unkarin oppikirjat ovat koko ajan ahkerassa käytössä. Kielenopiskelun takia kaunokirjallisuus on ollut nyt vähemmällä, mutta seuraavaksi aion jatkaa Tagoren Kotia ja maailmaa http://www.bookcrossing.com/---/4647579/

Ennen en oikein "osannut" lukea kuin yhtä kirjaa kerrallaan mutta nyt on yleensä toinen kesken lukulaitteella, tällä hetkellä Cecilia Samartinin Señor Peregrino, minkä olen kyllä lukenut aiemminkin ihan perinteisenä kirjana. Hitaasti etenee, ehkä juuri siksi ettei ole kiire päästä loppuun...

Toista kirjaa vasta vähän aloitin aamulla, Jarmo Ihalaisen Perheestä ja alastomana juoksemisesta olisi tarkoitus saada luettua perjantain lukupiiriin mennessä. Mielenkiinnolla odotan, mitä on luvassa.

Kirja on seissyt hyllyssä reilun vuoden mutta kun sivuja on yli 500, on kirja jäänyt lukematta. Nyt aloitin kun huomasin, että saan sen hippakirjen kylkiäisenä eteen päin, oli myös toivelistalla. Kirja kertoo bangladeshilaisesta Nazneesta joka naitettiin 18-vuotiaana vanhemmalle miehelle Englantiin. Ja kirja on hyvä, parissa päivässä olen lukenut yli sata sivua ja vaikkei tarinassa niin kovin ihmeellisiä ole tapahtunut, niin tarina vie silti mennessään. Miten mahtaa Nazneen käydä?

Aika helppolukuinen kirja, mutta ei nyt ole ollut kamalasti aikaa lukea. Harvinaisen humoristinen jännäriksi. Tykkään kyllä todella paljon, mukavaa vaihtelua. Tavoitteena oli saada huomenna luetuksi mutta en taida ehtiä kun pitää mennä Ikeaan etsimään kauhoja ja muuta. =D

BC-kirjapinoista tarttui tänään lukemisiksi "Hulluja nuo venäläiset" - tuokiokuvia Venäjältä. On sen verran ohut kirja, että tulee varmaan luettua äkkiä. Venäjästä tiedän jokseenkin vähän, joten jospa tämä vähän valaisisi sikäläistä elämänmenoa.

.. on kesken, mutta tänään aamiaisella eteni miitistä nappaamani Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville taas vähäsen :) Alussa sen lukeminen oli jotenkin tahmeaa, mutta nyt kirja on vienyt mennessään ja siinä samalla on tullut yleissivistystä Kanaalisaarista ja II maailmansodasta.

Löysin Akateemisen jämälaatikosta Karl Ove Knausgårdin Min kamp 2:n excess-versiona. Se on kirjaformaatti, jossa tiiliskivestä tulee noin korttipakan kokoinen kirja. Teksti on toisin päin kuin tavallisessa kirjassa, joten aukeama näyttää suunnilleen samalta kuin perinteisen kirjan yksi sivu. Paperi on ohutta, silkkipaperin tyyppistä, ja tälläkin 929-sivuisella kirjalla on paksuutta vain 1,5 senttiä. Painojälki on selkeää, mutta rivillä on enemmän merkkejä kuin tavallisessa kirjassa, joten silmä saa vähän enemmän liikuntaa.
http://www.excess.nu/

Luin äskettäin, että jokin suomalainenkin kustantamo tuo piakkoin näitä minikirjoja markkinoille, en muista mikä. Ihan kiva vaihtoehto tiiliskiven ja sähkökirjan väliin.

Luin äskettäin, että jokin suomalainenkin kustantamo tuo piakkoin näitä minikirjoja markkinoille, en muista mikä.

Näitä on nyt ollut paljonkin kirjaston ennakkohankintalistoilla. En minäkään muista mikä kustantamo, kun en niitä ostanut.

Luin äskettäin, että jokin suomalainenkin kustantamo tuo piakkoin näitä minikirjoja markkinoille, en muista mikä. Ihan kiva vaihtoehto tiiliskiven ja sähkökirjan väliin.

Taitaa olla Otava ja suomeksi Miki-kirjat http://www.otava.fi/---/otava-tuo-suomen-markkinoille-uuden-kirjaformaatin/

Ainakin Tampereella niitä on Metsossa näytteillä Lukuviikolla 22.-28.4. http://kirjasto.tampere.fi/---/#miki

Oho, ensimmäinen kerta, kun excessistä kuulin. (Vaikka ovat ne näemmä Ruotsin markkinoilla jo olleet vuosia.) Kiintoisaa!

on luennassa tällä hetkellä. 70 sivun kohdalla tykkään tosi paljon. Minä-kertojan tyyli on pohdiskeleva mutta hauska, yhtään en tiedä mitä tulee tapahtumaan, hienoinen surullinen vire.

Piti käydä kuuntelemassa aamulla Beatlesin kappale Norwegian Wood ja sen tunnelma tuntui jollain tavalla samalta kuin tämän kirjan.

Hitaasti etenee, ei ole oikein sopiva fiilis ja olen ollut liian väsynyt. Pidän silti ja jatkan tätä etanavauhtia.

on nyt aloitettu. Kaunista tekstiä.


Edit: Kirja on nyt lähes lopussa ja on ollut tosi ihana lukukokemus, suosittelen.

Aloitin aamulla lukemaan ja alku ainakin on ollut ihan kivaa luettavaa, kertonut omasta lapsuudestaan. Jäin just armeijakohtaan, kun piti lähteä asioille.
Kirjavaras-kirja OLI muuten hyvä opus ja suosittelen kirjaa ihan kaikille. Ol kiva lukuelämys ja toivottavasti tämä vankikarkurikin menee myönteisten lukuelämysten pariin :)

Kotona luen Gail Carrigerin kirjaa Soulless, joka avaa steampunk-tyyppisen fantasiakirjasarjan. Päähenkilö Alexia Tarabotti on kiinnostava! Saan kirjan varmaankin tänään loppuun, minkä jälkeen taidan aloittaa jonkun Christopher Mooren kirjoista, joita tilasin hiljattain. Ne ovat hervottomia, joten hyvää lukukokemusta odottelen.
Repussa mm. työmatkoilla kulkee Jo Nesbøn Lepakkomies, joka on puolestaan poliisi Harry Holesta kertovan sarjan ensimmäinen kirja. Australiakuviot ovat mielenkiintoisia, mutta ihan varauksettomasti en ole kirjaan n. kolmanneksen luettuani ihastunut.

Lainasin kirjastosta, vaikuttaa jännittävältä ja tekisi mieli lukea pitempiä pätkiä kerrallaan. Kirjastovirkailijakin kehui mielenkiintoiseksi.

Mukava lukea, en ole hetkeen lukenutkaan kirjaa, jossa olisi noinkin poikkeava tunnelma kuin np:ssa on. Tykkään kyllä.

Komisaario Jimmy Perezistä kertovan sarjan toinen osa. Pidän erityisesti siitä, että kirjat sijoittuvat Shetlandinsaarille - karuja maisemia, mielenkiintoisia ihmisiä.

Taitaapi olla jo joku viides Pratchettin kirja tänä vuonna. Sain saarahoolta about vuosi sitten mukavan kasan Pratchettin kirjoja ja tämä onkin viimeinen niistä. =) Hyllyssä on kyllä lisää Pratchettin kirjoja luettavaksi koska tein ihanan löydön Kampin antikvariaattisesta kirjakaupasta. The Truth ei välttämättä ole lempikirjani Kiekkomaailman tarinoista, mutta tässä on pari ihan mielenkiintoista uutta hahmoa.

Olen juuri aloittamassa tätä kirjaa aakkoshaasteeseen. Nyt on töissä ollut niin kiireistä koulutuksineen ja aikaisine aamuherätyksineen, että paukkuja mihinkään kovin syvälliseen ei ole. :-) En ole aiemmin tutustunut tähän kirjasarjaan tai näihin kirjailijoihin. Ikäsuositus näyttää olevan 9+, joten helppoa luettavaa tämä varmasti ainakin on. :-)

Laura Gustafssonin: Huorasadun ja
Paulo Coelhon kirjaa Brida http://www.bookcrossing.com/---/11739895/

Hunajaa ja Tomua sain luettua ja Maeve Binchyn kirjan myös.

Sitten ajattelin aloittaa Peter Høeg: Norsunhoitajien lapset. Tai jotain muuta. Valintoja on niin hirveesti. :)

aloitin eilen iltasella ja yritän kahlata sen tän loppukuukauden aikana. Saa nähdä, ehdinkö ennen vappua :)

Sain äsken loppuun Annie Proulxin Laivauutisia. Sitä kirjaa luin jostain syystä kauan... Nyt on pitkästä aikaa ihana valinnan vapaus seuraavan kirjan suhteen, kun lukupinossa ei kummittele mitään kiireellistä. Aion viikonlopun kunniaksi nautinnollisesti pläräillä kirjapinoja ja valita sitä mikä just tänään kiinnostaa. Ihanaa lauantaita!

ja Killer Pancake on luettavana juuri nyt. Mukavaa cozy mystery-genreä, eli kokkailua ja rikoksia tässä sarjassa :) Olen lukenut sarjaa järjestyksessä, tämä taitaa olla viides osa.

Tällainen tuli juuri poimittua BC-kirjapinoista. On aika tutustua Poen tarinoihin.
http://www.bookcrossing.com/---/3215522/

Noin muuten jatkuu edelleen myös Game of Thronesin lukeminen. Sitä on tullut luettua suunnilleen luku tai kaksi illassa/yössä iltasaduksi.

Timo Parvelan kolmea ensimmäistä Ella-kirjaa unkarinkielisenä yhteisniteenä Ella és barátai.

Lastenkirjojen lukeminen sujuu siis jo. Viime viikolla luin Vaahteramäen Eemelin. Hän tottelee unkariksi nimeä Juharfalvi Emil.

aloitin eilen, ensimmäinen Juha Seppälän kirja minulle.
Sain juuri luetuksi Elif Shafikin Kirottu Istanbul.

Ratkaiseva playoff. Kiekkohuuman jälkimaininkeja...

Alku vähän takkuaa, mutta enköhän kohta pääse sisälle. Vieras murre aina vähän viivästyttää hahmoihin samaistumista.

Mainos: Tarjoan ringit ja säteet -ketjussa tätä säteeksi! :D

The Dim Sum of All Things
tekijä(t): Keltner Kim Wong | Viihde

http://www.bookcrossing.com/---/11843869/

Aluksi tuntui taas hyvin vaikealta lukea englanniksi ja joistain kohista en tajua siis mitään, mutta kiva huomata taas sitten niitä kohtia mitkä ymmärtää melkein sanasta sanaan. Katsoopa mihin kirja lähtee sitten luettua. Toivoo lukijoita. :) Olen jossain puolen välin paikkeilla.

Kiinnostaisi kovasti :) Laitanpa sulle viestiä !

The Dim Sum of All Things
tekijä(t): Keltner Kim Wong | Viihde

http://www.bookcrossing.com/---/11843869/

Aluksi tuntui taas hyvin vaikealta lukea englanniksi ja joistain kohista en tajua siis mitään, mutta kiva huomata taas sitten niitä kohtia mitkä ymmärtää melkein sanasta sanaan. Katsoopa mihin kirja lähtee sitten luettua. Toivoo lukijoita. :) Olen jossain puolen välin paikkeilla.

Menossa on Paul Austerin ja J.M. Coetzeen Tässä ja nyt : kirjeitä ystävyydestä. Pieni ikiskeptikko minussa ajatteli ensin, että nämä herrat ne pistävät kaiken rahoiksi, kirjeensäkin. Mutta pidän kyllä kumpaisenkin herran tuotannosta, ja myös Tässä ja nyt on oivallista luettavaa. Herrat kirjoittelevat ystävyydestä, urheilusta, elokuvasta, politiikasta (Austerilla on lyömätön! ratkaisuehdotus Lähi-idän tilanteeseen), kirjallisuudesta, kirjoista ja enemmän tai vähemmän itsestäänkin, mutta ei ollenkaan omahyväisesti.
Kirjoista Auster muuten sanoo, että Amazon myy tällä hetkellä jokaisen perinteisen kirjan tappiolla, vain jotta saa pidetyksi kiinni ostajistaan jotka ennemmin tai myöhemmin hankkivat lukulaitteen ja sitten vain bittejä.
Herroilla on todella kiinnostavat keskustelut ja mukavat jutut. Suosittelen kaikille kirjaihmisille!

Minäkin tykkäsin tästä kirjeenvaihdosta, vaikka ensin tosiaan ajattelin, että kas vaan, vanhat äijät myyvät nimellään mitäänsanomattomat muistiinpanonsakin. Oikein mukava lukukokemus!

Tartuin taas vaihteeksi komisario Lynley -kirjaan, kun näitä on jonkin verran hyllyyn kertynyt. Ensin ajattelin lukea näitä ihan järjestyksessä, mutta eipä se ole ihan onnistunut. Alkujaan hahmo tuli tutuksi tv-sarjasta. http://en.wikipedia.org/---/The_Inspector_Lynley_Mysteries Vasta sen jälkeen aloin lukea kirjoja. Niinpä sitten näen lukiessa mielessäni tv-sarjan Lynleyn ja Haversin.

For the Sake of Elena: http://www.bookcrossing.com/---/4854240/

Poen tarinat ovat myös yhä kesken, sillä olen lukenut tarinan silloin ja toisen tällöin.

Itse olen tykännyt myös kovasti Lynley- sarjasta. TV-versio siitä oli kyllä huono!

Itse olen tykännyt myös kovasti Lynley- sarjasta. TV-versio siitä oli kyllä huono!

En osannut sitä kirjoihin vertailla, joten kyllä se mulle ihan kelpasi.

For the Sake of Elena: http://www.bookcrossing.com/---/4854240/

Tästä on menossa viimeiset pätkät vihdoin ja viimein. On ollut olevinaan sen verran paljon muuta tekemistä, että ei ole lukeminen päässyt edistymään mitenkään hyvää tahtia.

Sammi Carter: Candy Apple Dead
ja
Anna-Maija Ylimaula: Viiriäinen sargofagilla.

Eka on cozy mystery, ihan vaikuttaa ookoolta.
Toka on pienikokoinen ja ohuehko, mutta pohdiskeleva, kiinnostava kirja.

Molemmat luen loppuun viikonlopun aikana, ehkä jo tänään. Jos joku tarvitsee esim. aakkoshaasteeseen näitä, niin huikatkoon!

Bc-kirjoista Celia Fremlinin The Spider-Orchid. Melkonen biatch se Rita.. Se alkaa olla finaalissa ja allaolevan listan perusteella suosittelisin itsekin itselleni hitusen pirteempiä kirjoja, ehkä?

Muut (työhöni liittyviä en edes yritä listata):

Rosemary & Donald Crawford: Michael ja Natasha: The Life and Love of the Last Tsar of Russia (Piti pitkään miettiä kuka hiton Michael... no Mihail!! Nää käännökset, argh)

Orlando Figes: The Whisperers. Private Life in Stalin's Russia (kevyet 665 sivua masentavaa tekstiä, luen silti loppuun, joskus...)

Solzenitsyn: Gulag, vankileirien saaristo (1263 sivua täysin uskomatonta tekstiä. Haluisin niin pitää fiktiona, mutta sehän olis vaan itsepetosta ja epäkunnioittavaa uhreja kohtaan...)

Siilin eleganssi by Muriel Barbery. Ei pysty kyllä nyt keskittymään ees lukemiseen. Jotenkin huono olo. :(

Oli reilu neljäsataa sivuinen opus ja lukeminen tuntui työläältä alkuun, mutta puun maistuminen väheni kirjan edistyessä, onneksi ja loppumauksi jäi sellainen kivan oloinen fiilis, kaikesta huolimatta :)

stressaavassa työ- ja terveystilanteessa luen parhaillaan kotimaista chicklitiä suoraan 80-luvulta, se on sopivan kevyttä ja vie ajatukset tehokkaasti muualle :) Lopputulemakin on ollut selvä alkusivuista lähtien :D Nimeä en viitsi paljastaa, sillä tarjonnen kirjaa Rantakassiin ;)

Justiinsakin miun maun mukkaan huumoria. 50-kymppiset vanhapoikakaksoset pitää B&B:tä, jossa muuten myös iso kirjahylly. Välillä kerrontaa kaksosten näkökulmasta, välillä kertovat vieraat. Joskus pohditaan vakaviakin, kuten tässä toinen pojista miettii minkä tekstin haluaisi muistolaattaansa:

Virgil lies beneath this stone,
A bachelor, content alone.

Ei sittenkään, vaan:
Virgil lies here , gone to seed,
Time enough at last to read.
Nestled quiet in his nook,
Time aplenty, but no book.

Vihdoinkin olen päässyt lukemaan hippakirjaa. Alku ainakin on ollut kirjassa kiehtova, joten uskonpa, että viihdyn kirjasen parissa hyvinkin mukavasti :)

Löysin koko sarjan englanniksi kirjastosta, pakkohan se oli lainata. :) Eka osa meni ahmien, ja heti perään piti aloittaa toinenkin osa. Mielenkiintoinen visio; katsotaan mihin tämä tästä kehittyy. Leffaa en ole nähnyt. Syksyllä näyttää tulevan toinen osa teattereihin.

Mä olen nyt lukenut kaksi ensimmäistä osaa (suomeksi) ja kolmannen laitoin toivelistalle, eli en mitenkään aktiivisesti etsi, mutta luen heti kun tulee vastaan. Pidin kakkosesta ehkä enemmän kuin ekasta. Nää on kovin mielenkiintoisia ja ajatuksia herättäviä kirjoja, puhumattakaan siitä miten mukaansatempaavia eli nopealukuisia ne on. Joku niissä kuintenkin häiritsee, mutta en osaa oikein tarkasti sanoa, että mikä. Nehän on vähän sellaisia nuorenkirjamaisia (päähenkilöt on nuoria, Katniss on poikatyttö, joka ei sovi annettuun rooliin, mietitään, että tykätäänkö vai ei ja kuka tykkää kenestä), mutta kuitenkin teemat on hirveen vakavia ja niissä on tosi raakoja juttuja. Mutta ehkä se on ihan hyväkin, ettei kirja putoa suoraan johonkin vanhaan kategoriaan.

Ensimmäisen elokuvan olen nähnyt jo ennen kuin luin kirjan. Se oli tarkka kopio kirjasta, eli sovitustyötä ei kauheesti ollu tehty. Leffassa oli hirveästi merkitseviä katseita, joiden merkitystä ainakaan minä en ymmärtänyt ennen kuin luin kirjan ja siellä selitettiin ne. :p

Mä tykkään tuosta sarjasta tosi paljon. Ostin trilogian englanninkielisenä itselleni taannoin, mut vielä en oo lukenut uudestaan. (Oon lukenut alun perin ekan osan suomeksi ja muut ensin englanniksi ja sitten suomeksi.)
Leffankin olen nähnyt. Ei se huono ole, mutta oikeastaan se vain tarjoaa kirjan kuvitettuna eikä oikeastaan mitään uutta koko sarjan lukeneelle. Silti aion kyllä mennä katsomaan myös elokuvan jatko-osat. Katsoinhan kaikki Harry Potteritkin, vaikka kirjasarja on läpikotaisin kaluttu. :)

- tai yksi, toisen sain aamuvarhaisella loppuun. Olikin ihanaa kun viikonloppuna ehdin lukea tosi paljon! Eli loppuunlukemani kirja oli Patrick Taylorin An Irish Country Doctor. Se ei olisi ollut vielä lukuvuorossa, mutta hippasinkin sillä Kirjakkoa toivelistahipassa joten se pääsi heti vuoroon. Ihana kirja. Irlantilaista maalaiselämää, tohtorointia, mielenkiintoisia henkilöhahmoja.

Nyt on sitten edelleen kesken Bill Bufordin Keittiön hehku. Siinä toimittaja tekee kirjaa kuuluisasta amerikkalaiskokista, ja siinä samalla itse harjoittelee ravintolakokin uraa ihan alkeista alkaen. Mukavanleppoisaa, kiva kun vuorotellen tulee kappaleet huippukokin tarinasta ja taas toimittajan kokemuksista.

Myyjä toivotteli hyviä lukuhetkiä. :) (tuli hyvä mieli)

Ja sitten eilen aloittelinkin toista ostostani eli Lisa Jewell:in Vince & Joy. (enkuksi) Vähän on ollut hömpötystä, mutta ehkä ihan hyvä, kun minun englanninkielellinen taso ei ole kovin hääviä. Muitakin kirjoja tässä kyllä luennan alla eli jos rupee taas rasittamaan tuo englanti niin muutampa sitten toiseen kirjaan.

Loistavaa hellepäivän puutarhalukemista!

http://www.bookcrossing.com/---/3912148

on luvun alla, vielä oisi toinen puolikas kirjasta rutistettavana, eli lukematta :)

Dekkaria pukkaa... pidän tästä sarjasta, kiinnostavaa tutustua kiinalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan poliisin silmin. Tämähän on viimeisin suomennettu sarjassa, enkuksi on pari kirjoitettu tämän jälkeen (tai viimeisin ilmestyy/on ilmestynyt tänä vuonna).

Sofi Oksanen: Stalinin lehmät ja enkuksi Jo Goodman A season to be sinful. Siinähän sitä tahkottavaa, mutta onneksi ei ole pakottavaa tarvetta lähettä kirjoja vielä eteenpäin, eli rauhassa saapi lukea :)

Anne Ricen 'Interview with a vampire'. http://www.bookcrossing.com/---/10026238/

Onneksi siitä on jo kauan kun olen nähnyt Veren vangit, en siis muista kunnolla huonoa comboa Cruise ja Pitt. Joo, parempi olla sen kummemmin miettimättäkään. Muistaakseni kirja on jopa 1001 kirjaa listalla. Haluaisin kuulla perustelut sille.. Toistaiseksi vielä aikas tylsä.

mä tykkäsin tästä sillon joskus yläasteella/lukiossa kun sen luin.. en muista, että olis ollu tylsä, mutta onhan se hurjan pitkä ja sinänsä kyllä raskassoutuinen.. en usko että saisin sitä englanniksi luettua.. mutta täytynee ottaa joskus uudestaan lukulistalle, kun edellisestä kerrasta on senkin verran aikaa.

Mä luin Veren vangit tässä muutaman vuoden sisällä ja musta se oli suorastaan tappavan tylsä! Sitten ihmettelen, että miksi olen jossain pokkarikimppa-alessa maksanut jotain Vampyyri Lestatista?!

Parempiakin vampyyritarinoita on... Tuorein mitä oon lukenut, niin on Guillermo del Toron ja Chuck Hoganin vampyyritrilogia (Vitsaus, Lankeemus ja Yö ikuinen). Ihan kiva näkökulma asiaan. Mut kai se tässä on myönnettävä, että tykkään kans Twilightista ja Sookie Stackhouse -romaaneista (True Blood). Tykkään ylipäätään, kun "vanhat" asiat esitetään uudella tavalla tai uudesta näkökulmasta. Nii, ja tää vampyyrikirjojen ahmiminen on vähä sellainen työprojekti, joka on alkanut jo jokunen vuosi sitten, mut nähtävästi on jäänyt päälle, vaikkei ne vampyyrikirjat enää ihan niin hittejä olekaan.

Itse lueskelen tällä hetkellä Katja Ketun Kätilöä, jossa on väkevä kielenkäyttö ja kerrontatapa (siis hyvä sellainen, mutta vaatii totuttelua) sekä Anna Gavaldan Kunpa joku odottaisi minua jossakin -novelleja. Edellinen sijoittuu toisen maailmansodan aikaiseen Lappiin ja vähän naapuriinkin. Jälkimmäisessä taas on lyhyitä kuvauksia erilaisista elämäntilanteista ja ihmisistä. Vähän sellaisia paloja elämästä ja aiheista.

Mä luin Veren vangit tässä muutaman vuoden sisällä ja musta se oli suorastaan tappavan tylsä! Sitten ihmettelen, että miksi olen jossain pokkarikimppa-alessa maksanut jotain Vampyyri Lestatista?!

Parempiakin vampyyritarinoita on... Tuorein mitä oon lukenut, niin on Guillermo del Toron ja Chuck Hoganin vampyyritrilogia (Vitsaus, Lankeemus ja Yö ikuinen). Ihan kiva näkökulma asiaan. Mut kai se tässä on myönnettävä, että tykkään kans Twilightista ja Sookie Stackhouse -romaaneista (True Blood). Tykkään ylipäätään, kun "vanhat" asiat esitetään uudella tavalla tai uudesta näkökulmasta. Nii, ja tää vampyyrikirjojen ahmiminen on vähä sellainen työprojekti, joka on alkanut jo jokunen vuosi sitten, mut nähtävästi on jäänyt päälle, vaikkei ne vampyyrikirjat enää ihan niin hittejä olekaan.

Mullakin on Lestat hyllyssä, mutta kiinnostus lopahti.. Mie koukutuin Sookie Stackhouseen (kun ensin koukutuin True Bloodiin). Twilightinkin ostin divarista :D En siis ole ainut :D

8:n vuotiaan tytön pieni tarina. Hirveä surullista ja raivostuttava. Onneksi on lyhyt

Summamutikassa ympäristötorin vaihtopöydältä löytämäni The Burry Man's Day (Dandy Gilver #2) http://www.bookcrossing.com/---/11954770 on osoittautunut kiintoisaksi. Onko kukaan muu lukenut Dandy Gilvereitä?

http://www.dandygilver.co.uk/

tuli lukuvuoroon Stalinin lehmien jälkeen. Pakkasen kirjat on kyllä olleet hyviä, mitä tähän saakka olen lukenut ja tuskinpa tämäkään opus tuottaa pettymystä.

Fabio Gedan Krokotiilimeri menossa. Kirja kertoo tositarinan pienen afgaanipojan Enaiatollahin elämästä.

http://www.bookcrossing.com/---/11943600/

Kirjoittelinkin tuonne journaaliin ajatuksiani näin lukemisen aloitettuani:
http://www.bookcrossing.com/---/11558343/

by Laura Childs.. eli siis cozy mystery-genreä tällä kertaa. Nopealukuista, helppoa. Aloitin tätä reissussa eilen, ehkä tänään luen loppuun.

Oli ihan pakko kuukkeloida onko tämä kirja kirjoitettu ennen vai jälkeen Fifty Shades of Greyn. Kuvittelin mielessäni jo jotain nokkelaa teehuone-käsiraudat-parodiaa, mutta ei... :)

Edit. Löytyihän sellainenkin näköjään!
http://www.amazon.com/---/0306821990

... kun joudun taas palauttamaan lainasto kirjan lukemattomana.
Peter Høeg: Norsunhoitajien lapset

Viimeksi kokenut vastaavaa surua, kun jouduin palauttamaan
Elif Shafak: Kirottu Istanbul

Meinasin jo miettiä, että luen sitä kokopäivän enkä tee mitään muuta että kerkeän, mutta ei siinä olisi ollut mitään mieltä. Kait minä sen vielä kerkeän lukea.

Joo, kolmea kirjaa olen lupaillut lukea ja lähettää eteenpäin ja se yksi oli tosiaan 943 sivuinen. Kattellaanpa sitten niitten jälkeen tai niitten lomassa mitä tulee luettua.

... kun joudun taas palauttamaan lainasto kirjan lukemattomana.

Kirjaston kirjathan voi toki uusia, eikä se ole mikään apuva-juttu. Siis on monia ihmisiä, joiden mielestä uusiminen on jotenkin myöhästelijän merkki tms., mut eihän se ole, "lisä"palvelu vain. Enpäs muista, oliko tästä jo puhetta sun kanssa, Lisko. :) Katoin teijän kirjaston sivua, niin lainat voi uusia 5 kertaa, esim. netissä omilla tunnuksilla tai vaikka soittamalla kirjastoon.

Toki jos on sellainen olo, ettei tätä nyt ehdi lukea, eikä ihan muutamankaan kuukauden sisällä, niin jotkut pitävät kohteliaana siinä vaiheessa palauttaa kirjan, että joku muu saa sen välillä. Senhän voi sitten lainata joskus myöhemmin uudestaan. Niin, ja kirjastothan kasvattavat lainaustilastoja silläkin, jos joku uusii kirjansa, tekee sen sitten netissä, puhelimessa tai paikan päällä.

*kirjastotäteilee*

Katoin teijän kirjaston sivua, niin lainat voi uusia 5 kertaa, esim. netissä omilla tunnuksilla tai vaikka soittamalla kirjastoon.

Ja jos ei kirjastokohtainen uusintamäärä riitä, kirjan voi palauttaa tiskille ja lainata heti uudestaan, ellei sitä ole varattu.

kirjastothan kasvattavat lainaustilastoja silläkin, jos joku uusii kirjansa, tekee sen sitten netissä, puhelimessa tai paikan päällä.

Tästä sanottiin kirjastossa X, että uusinta ei lisää tilastolukua, vain palautus + uudelleenlainaus lisää. Ehkä se on muuttunut siitä kun kysyin, tai ehkä se on kirjastokohtaista?

Katoin teijän kirjaston sivua, niin lainat voi uusia 5 kertaa, esim. netissä omilla tunnuksilla tai vaikka soittamalla kirjastoon.

Ja jos ei kirjastokohtainen uusintamäärä riitä, kirjan voi palauttaa tiskille ja lainata heti uudestaan, ellei sitä ole varattu.

Kyllä, tämän unohdin mainita.

kirjastothan kasvattavat lainaustilastoja silläkin, jos joku uusii kirjansa, tekee sen sitten netissä, puhelimessa tai paikan päällä.

Tästä sanottiin kirjastossa X, että uusinta ei lisää tilastolukua, vain palautus + uudelleenlainaus lisää. Ehkä se on muuttunut siitä kun kysyin, tai ehkä se on kirjastokohtaista?

Juup, voipi olla, ei ole sen tarkempaa tietoa.

Unkarilainen Csaplár on maansa tunnetuimpia nykykirjailijoita. Kirja on kertovinaan Hitlerin tyttärestä. Tällaista tytärtä ei ole oikeasti ollut, mutta muutoin kirjassa vilahtelee niin paljon oikeitakin henkilöitä ja tapahtumia, että on tullut vilkuiltua wikipediaa ja kertailtua sukulaiskansan historiaa. Ei ihan kevyttä kesälukemista, siksikään että tarinan rakenne on hiukan haastava.

juurikin siitä syystä etten nyt jouda niitä lukemaan. (tai siis sitä yhtä) Omia kirjoja voin ja pyrinkin tässä kohta alkaan lukeen, mutta lainastokirjoja luen vaan kotona. Ainakin nykyään.

Toisaaltahan se on ihan mukavaa, kun taas seuraavan kerran kun minulla on se kirjasto reissu saan monta uutta "kaveria"/kirjaa ottaa mukaan. Ennen lainasin jotai 11 kirjaa eli toisin sanoen niin paljon kuin oikeestaan laukkuun mahtui. Nyt pitäs kyllä rajottaa, kun ei oikeesti ole niin paljon enää vapaa aikaa.

Luettavana koht sillään siis:

Charles Dickens: Oliver Twist (LUETTU)
Anita Amirrezvani: Kukkien verellä kirjottu (LUETTU)
ja Joyce Carol Oates: Blondi (LUETTU)

Sateen sataessa oli kiva kipittää kirjastolla, kun netin kautta bongasin kaksi toivekirjaa hyllyssä, en voinut malttaa mieltäni. Nyt Pakkasen, Mustosen, Paavilaisen, Dillonin Ja Goodmanin(bc-kirjat) lisänä on kaksi suht nopeelukuista kirjaa Rhonda Byrneltä Salaisuus ja Voima. On tässä ihmettelyä, kun kaikkia yritän vuoron perään lukea hih hih :) No, Byrneltä luen kirjan kerrallaan, eli Salaisuus on aukeamassa :)

kuulostaa ihanalta. :)

- Ei minulta mitään puutu / Raittila
ja
- Conversations with the fat girl / Palmer

Archie Ahola: Miten olisi hidas pano aitaa vasten?

...yöpöydällä keskeneräisinä myös Kätilö ja Tuhat loistavaa aurinkoa.

Kaksi kesken myös minulla: Juha Itkosen "Huolimattomia unelmia" ja toinen, jota en nyt paljastakaan tässä, koska on lukemisen ja rekkauksen jälkeen lähdössä toivelistayllätykseksi :-)

Nuortenkirjaurakointi on menossa, jotta saan kirjalähetyksen palokuntanuorten leirille - nyt viidentenä menossa St. Ursula -koulun tytöt. Toisena luen rinkikirjaa Appelsiininkuorten katu.

Pari muutakin kirjaa on aloitettuna jossain, ovat vain jääneet muiden jalkoihin...

Edit: Lehtipinon alta löytyi yksi alassuin levällään ollut kirja, Hiljaiset sillat. Missäköhän ne muut keskeneräiset piileksivät..

by Dave Eggers, juuri aloitin.

Evankeliumi Jeesuksen mukaan kirjaa. Ihan mukavaa miettiä aamulla näitä uskon asioita siinä hiljaa rauhoittuessa ja vähän aamupalaa nauttiessa. Olen edennytkin kirjassa ihan mukavasti.

Mietin vaan tässä juna luettavaa itselleni. Tekis mieli lukea paljon ohkaisia kirjoja niin pääsis tekeen niistä patsasvapautukset. Sain ekan nappauksen ja siitä hirveesti taas intoa.

Joo, mut sitten pitää lukea myös toisille luvattuja kirjoja. Yhden sainkin jo pois alta.

lukemaan eilen Enni Mustosen Kultarikkoa, joka on lähdössä sitten matkalleen. Pienin askelin lukeminen edistyy, kun ei ihan koko päivää jaksa kirja kourassa istua tai makuullaan pötkötellä. Että näin ja Salaisuudesta on jo siirrytty Voima-kirjaan :)