Mitä luet juuri nyt?

Forum » Finnish - Suomi » Parent Thread | Refresh | Search

Sort Options 

Tällainen tuli juuri poimittua BC-kirjapinoista. On aika tutustua Poen tarinoihin.
http://www.bookcrossing.com/---/3215522/

Noin muuten jatkuu edelleen myös Game of Thronesin lukeminen. Sitä on tullut luettua suunnilleen luku tai kaksi illassa/yössä iltasaduksi.

 

Complete Thread
Olen päässyt yli puolenvälin ja vaikuttaa erittäin hyvältä. Suomennos on tosi hyvä.

Kappas, sama menossa mulla englanniksi. Itse en ainakaan vielä ihan kybällä hurraa, mutta ymmärrän suuren suosion.
Suomentaja Kaijamari Sivill onkin tämän käännöksestä ehdolla Jarl Hellemann -palkinnolle.

Mä lopetin just. Ahdistava, mutta niin tarkkanäköinen, että huhhuh. En muista, että missään olisi niin upeasti kuvattu nuoren tytön maailmaa. Tosin sen maailman soisin olevan kovin erilainen kuin on. Olisi pitänyt ottaa lainauksia siitä ylös, mutta en sitten ehtinyt.

 

Luin tämän toissavuonna ja pidin myös. Huh huh. En ollut tiennyt aiemmin perehtynyt Charles Mansoniinkaan. Tulipahan sivistyttyä tästäkin tapauksesta.

 

Raid ja poika, Pyhimys New Yorkissa, We Have Always Lived in the Castle ja Hytti nro 6. Että siitä sitten aina vähän fiiliksen mukaan.

 

Nämä kaksi kirjaa on nyt luvussa tällä kertaa. Ensin aloitin Intuitiolla ja olenkin siinä jo yli puolivälin. Sitten aloin kaivata jotahin jouluisempaa ja hyllyssä on jo monesti ollut tulollaan tuo Joulutarinoita-kirjanen. Siinä olen lukenut vasta pari lyhyttä tarinaa. Ovatten olleet molemmat omalla tavallaan jännittäviä :)

 

Sirkusmaailmaan sijoittuva kirja. Tykkään.

 

On meneillään tällä hetkin. En tiedä oikein, mitä kyseisestä kirjasta ajatella. Kirjan päähenkilö on nainen, joka koittaa saada itsemurhaa hautoneen miehen mielen muuttumaan, koittaa saada kyseisen miehen rakastumaan elämään uudelleen. Tuli vähän samanlainen fiilis, kuin Jojo Moyesin Kerro minulle jotain hyvää-kirjaa lukiessa. Samat vivahteet, mutta tässä Ahernin kirjassa ei ole vaikeasti vammautunutta miestä. Ainakaan Vielä, mistäs minä vielä tiijä, kun vajaat parisataa sivua vasta lukenut.

 

Danielle Trussoni: Enkelikaupunki.

Ei kyllä minusta läheskään yhtä hyvä, kuin ensimmäinen kirja Enkelioppi, mutta lukihan tuonkin nyt, kun samaa tarinaa kuitenkin jatkoi. Eli jos on enkeleistä ja tuommoisesta kiinnostunut niin olihan tuo ihan viihdyttävää luettavaa.

Mitähän sitä sitten? Tai no varmaan Cecilia Samartin: Kaunis sydän.
On ollut jo niin kauan kirjastosta lainassa ja olis kiva saada tämän vuoden lainat luettua ennen ko lainaa taas uusia.

 

Onneksi ei lukuhaasteet lopu, täältä löytyi vinkki Seinäjoen kirjaston 100 kirjaa-haasteeseen. Tänään aloin lukea Tiia Aarnipuun (kirjaston) kirjaa Trans -sukupuolen muunnelmia. Siihenkin sain vinkin täältä foorumilta. Tuttua asiaa, mutta hyvä kerrata, ja saattaa olla jotain uuttakin tietoa. Heirs of the Body (Carola Dunn) on minulle uutta dekkarisarjaa, jollainen on aina mukava löytää. Se lähtee tässä kuussa eteenpäin.

 

Kaksi lukuhaastetta (Helmet ja popsugar) on suoritettu tälle vuodelle, vielä vähän kesken Tiekkö-kirjastojen (oman kunnan ja lähialueen) haaste. Tämä tulee kohtaan "Taiteilijaelämää: tietokirja luokasta 77: Näyttämö- ja elokuvataide".
Pamela Tola on valokuvannut ja haastatellut näyttelijöitä. Osa kertoo vain omin sanoin työstään. Yli puolessa välissä oon; aika samanlaisia tuntoja on monella näistä ammattilaisista. Odotan pääsyä Kati Outisen kertomaan.
Sanotaan vielä, että tämä ala ei kiinnosta minua mitenkään erityisesti, mutta osa haastatteluista on kyllä ollut mielenkiintoista (ja osin yllättävääkin).

 

Eilen iltasella aloitin otsikon pokkarin lukemisen. Tarina sijoittuu apteekki-elämään. Olen vasta yhden luvun eilen lukenut ja näin ollen tarina on ihan aluillaan. Mukavaa vaihtelua vähän synkkiin kirjoihin, kun lukee jotahin Lehtisen kirjoja :)

 

Oon ihan myyty tämän kirjailijan tuotantoon.
Kyseinen kirja sijoittuu Lappiin, sekä historiaa että nykyaikaa.

 

Oon ihan myyty tämän kirjailijan tuotantoon.
Kyseinen kirja sijoittuu Lappiin, sekä historiaa että nykyaikaa.


Nyt luen jatko-osaa Pajulinnun huuto.

 

Helmetin vihoviimeinen eli Marseljeesi onneksi loppui, sitä en kyllä suosittele. Antti Heikkilä kertoo uusimmassaan elämästään, miksi näitä ei oikolueta? Kapea polku ei tosin ole yhtä pahoin kirjoitusvirheiden ja huonon suomen vääristämä kuin kotimainen välipalakirja, jonka nimeä en mainitse, koska oli myös juoneltaan ja kerronnaltaan surkea.
Luettavana nyt Kapea polku, The Silkworm ja Tosiasioita Suomesta.
Robert Galbraith eli J.K. Rowling on hyvä dekkaristi ja Cormoran Strike mainio päähenkilö.
Antti Heikkilä on kiitelty ja kiistelty lääkäri, kirja käy kaikille Antista kiinnostuneille.
Erlend Loen Tosiasioita Suomesta menee tietenkin Norja-haasteeseen ja lähtee lukemisen jälkeen vapauteen, joko villisti tai kontrolloidusti, jos joku sen tahtoo. Lukemisena siis brittidekkari, elämänkerta ja huumoria.

 

Tänään puoli kahden jälkeen aloitin tämän, Mieheltä nimipäivälahjaksi saamani kirjan lukemisen. Ihanaa luettavaa, josta aion nauttia täydellä sydämellä. Pääsin kirjassa jo sivulle 34 ja aion tänään, uudenvuoden aaton kunniaksi jatkaakin lukemista :)

 

Alasalmi putki jatkuu. Nyt opiston keittäjän maailmassa. Vasta alkumetreillä oon menossa.

 

Ulkoilusäät ovat tänäkin loppiaisena varsin vilpoiset, joten nyt on hyvä hetki saada Helmet-haastetta eteenpäin. Menossa on mm. Pertti Jarlan Rivo-Riitta, joka keskittyy Fingerporin naishahmoihin. Kevyttä ja viihdyttävää luettavaa. Toinen kirja on ruotsinkielinen Skuggor i natten (käännös englannista).

 

En tiedä miksi on tarttunut paljon adoptiota käsitteleviä kirjoja nyt lukuun.

Tätä aloitin oikeastaan, koska itsellä on näitä kaksi ja saan siis kaksi luettavana olevaa kirjaa hyllystäni pois, kun saan tän luettua.

Olen kyllä tykännyt, kun tässä on erilaisista kulttuureista ja muista paljon asiaa ja sit tuo adoptio kanssa ihan mielenkiintoinen, vaikka hokasin sen vasta kun aloin lukemaan.

Tulee aika huonosti luettua takakannen tekstit ja pääasiassa kirjailijan nimen tai sit kannen kuvan mukaan valihten kirjan.

 

John Verdon: Sokkoleikki

Hyvä tämä Dave Gurney-sarja.

Tämä siis toinen osa sarjaa ja itsellä vielä se kolmaskin odottaa lukua kunhan saan tämän luettua. Aikas paksuja vaan nämä kirjat nin käy jo käteen sattumaan ko pitää kannatella kirjaa.

 

Se on sitten vuoden kolomas kirja luvussa. Ihan kivaa ajanvietettä on kirja ollut, jonka lukemisen eilen aloitin. Sijoittuu 1800-luvulle, kirjassa vilisee markiisi ja muitakin linnan juttuja. Saa nähä, mitä tulen kirjasta pitämään, tähän saakka on ainakin vaikuttanut ihan kivalle, vaikka kirja onkin kirjoitettu jo 1976. Sain tänään neljännen luvun luettua.

 

Uusi tuttavuus, jota on hehkutettu. Valitsin kirjastosta "Merkintöjä Jerusalemista" - mielenkiintoista. Taidan hakea ne kaksi muutakin, mitä hyllyssä näkyi.
(Guy on perheensä kanssa vuoden Jerusalemissa vaimon työn takia. Pieniä huomioita.)

 

kajsa88 2 yrs ago
luen
Tilasin sskk.fi luettavaksi: Makeannälkä, Syötäväksi kasvatetut, Baby Jane, Siilo.
Näistä aloittanut kaksi ensin mainittua..

 

Alkuvuosi on mennyt lainakirjoja lukiessa.
Ensin luin Stephen Kingin Tervetuloa Joylandiin. Pidin kovasti, vaikka se oli täysin erilainen kuin muut lukemani Kingit. Kauhua siinä ei ollut, mutta poikkeuksellisen lämminhenkinen tunnelma.

Seuraavana vuorossa oli Pekka Hiltusen Varo minua.
Sysipimeä oli mielestäni aivan loistava, mutta tämä ei yltänyt samalle tasolle.

Seuraavaksi tartun johonkin bc-kirjaan, vielä en ole valintaani tehnyt.

 

Joyland oli kyllä todella hyvä munkin mielestä, tuli luettua viime vuonna englanniksi kun kirjastosta sai neljä kirjaa eurolla.

Mulla on nyt kesken divarista ostettu Peter Wattsin Maelstrom ja kirjaston The View from the Cheap Seats Neil Gaimanilta. Teki mieli lukea jotain varmasti hyvää ja Gaiman ei ikinä petä.

 

dotdot 2 yrs ago
Kurjet
Aloitin eilen Maila Talvion Kurjet. Aion napata sillä pisteitä useassa foorumin haasteessa ;) Jälleen kerran olen positiivisesti yllättynyt. En ollut tajunnut Talvion olleen näin hyvä kertoja. Tunnen hänet vain nimeltä, en ole tainnut koskaan lukea mitään hänen kirjoittamaansa, ehkä lehtikirjoituksia vanhoista lehdistä sentään.

 

aava 2 yrs ago
RE: Kurjet
Täytyypä tutustua Talvioon. Mulla on omana Suomi100-projektina suomalaisiin naiskirjailijoihin tutustuminen.

 

Tänään pääsin tätä kirjaa aloittamaan ja pääsin jo hyvin lukemisen makuun, sillä neljäs luku on alkamassa. Aakkoshaasteeseen menee tämän kirjan lukeminen. Koetan kovasti tahkota ensimmäistä kierrosta siinä.
Kirja on vaikuttanut mielenkiintoiselta ja jännittävältäkin, ainakin alkumetreillä :)

 

Kirjoittaja on Anonym. Onpa kekseliäs dekkari: Laivalla pidetään kirjallisuusfestari, jossa tämän kirjan kirjoittaja Anonym murhataan. Tosin uhria ei ole vielä löydetty, olen sivulla 57, mutta hytissä on verta ja sirpaleita. Paikalla on monia nimeltä mainittuja tosielämän kirjailijoita esim Anne Holt ja Jan Guillou. Rikoskirjailijat esiintyvät asiantuntijoina ja haluaisivat ryhtyä tutkimaan tapausta. Eikä kukaan oikein tiedä, kuka Anonym on eikä ole edes nähnyt häntä. Anonym on ilmoittanut nimen, mutta Norjassa on kymmenittäin samannimisiä. (En tiedä mistä Sipanuma on saanut tuon nimen Per Kristiansen. Minua vastaan ei nimeä tullut, kun tutkin netistä. Tämä on Anonymin neljäs kirja. Se sanottiin kirjassa, mutta luulin vitsiksi kuten Anonym-nimeäkin.)

http://www.bookcrossing.com/---/11860684/

Ja kun en päässyt italian tunnille, aloin katsoa Raiunosta sarjaa L'allieva oikeuslääkäriksi opiskelevasta Alicesta. Luulin helpoksi, koska luin kesällä kirjan. Sarjassa on nopeaa puhetta ja lisättyjä tapauksia, joten tuskin toisellakaan katsomisella kaikkea ymmärrän.
Näistä kahdesta johtuen näin yöllä unta ensin italiaksi ja vessakäynnin jälkeen norjaksi, rikostapauksia molemmat. En muista kokeneeni kielivaikeuksia. Ehkä minulla ei ollut puheosaa kummassakaan.

 

(En tiedä mistä Sipanuma on saanut tuon nimen Per Kristiansen. Minua vastaan ei nimeä tullut, kun tutkin netistä. Tämä on Anonymin neljäs kirja. Se sanottiin kirjassa, mutta luulin vitsiksi kuten Anonym-nimeäkin.)

Googlasin kirjan nimellä, ja tämä tuli vastaan https://no.m.wikipedia.org/---/Per_Kristiansen

Lisä: sama linkki on muuten Sipanuman alkumerkinnässäkin.
Kirjan juoni vaikuttaa todella kiinnostavalta. Raportoi myöhemminkin, jos vain viitsit.

 

mutta mulla taisi olla Anonym mukana nimen lisäksi, jolloin tuli tietysti osumia kirjan ilmestymisen ajoilta. Kirjassa Anonym on ilmoittanut nimekseen Jan Johansen. Ei ole uhria löydetty vieläkään, s. 72.

 

Kirja on puolessa noin s. 120, eikä ruumista ole löydetty, lisää verijälkiä yms. kylläkin. Festivaalin ohjelmaa yritetään jatkaa suunnitelman mukaan, mutta esiintyjiä ei aina kuunnella ollenkaan kun pohditaan Anonymin kohtaloa. Jotkut esiintyjät laulavat, toiset runoilevat ja muutamat väittelevät, siis keskustelevat. Eläkkeellä oleva poliisimies tutkii asiaa ja pitää ketä kulloinkin mahdollisena syyllisenä murhaan, vaikka ei ole edes ruumista - ainakaan vielä. Kirja on bokmålia, mutta moni henkilöistä puhuu murretta, joka muistuttaa enemmän nynorskia. Näitä murteita en kyllä ymmärtäisi puhuttuina ollenkaan, mutta niitä on kiva lukea. Minähän rakastan murteita. (Kerran Oslon lähellä leirintäalueella tavattiin nuori mies pohjoisesta ja hänen puheestaan en ymmärtänyt mitään.) Olisi varmaan vielä hauskempaa, jos tuntisi kaikki kirjassa nimeltä mainitut norjalaiset kirjailijat ja poliitikot.
Ainakin Pyry-Jere aikoo lukea kirjan, joten juonen paljastukset on parasta lopettaa tähän.

 

Kirja on puolessa noin s. 120, eikä ruumista ole löydetty, lisää verijälkiä yms. kylläkin. Festivaalin ohjelmaa yritetään jatkaa suunnitelman mukaan, mutta esiintyjiä ei aina kuunnella ollenkaan kun pohditaan Anonymin kohtaloa. Jotkut esiintyjät laulavat, toiset runoilevat ja muutamat väittelevät, siis keskustelevat. Eläkkeellä oleva poliisimies tutkii asiaa ja pitää ketä kulloinkin mahdollisena syyllisenä murhaan, vaikka ei ole edes ruumista - ainakaan vielä. Kirja on bokmålia, mutta moni henkilöistä puhuu murretta, joka muistuttaa enemmän nynorskia. Näitä murteita en kyllä ymmärtäisi puhuttuina ollenkaan, mutta niitä on kiva lukea. Minähän rakastan murteita. (Kerran Oslon lähellä leirintäalueella tavattiin nuori mies pohjoisesta ja hänen puheestaan en ymmärtänyt mitään.) Olisi varmaan vielä hauskempaa, jos tuntisi kaikki kirjassa nimeltä mainitut norjalaiset kirjailijat ja poliitikot.
Ainakin Pyry-Jere aikoo lukea kirjan, joten juonen paljastukset on parasta lopettaa tähän.


Paljastele vain, eihän minun ole pakko niitä paljastuksia lukea.

 

Kirja on puolessa noin s. 120, eikä ruumista ole löydetty, lisää verijälkiä yms. kylläkin. Festivaalin ohjelmaa yritetään jatkaa suunnitelman mukaan, mutta esiintyjiä ei aina kuunnella ollenkaan kun pohditaan Anonymin kohtaloa. Jotkut esiintyjät laulavat, toiset runoilevat ja muutamat väittelevät, siis keskustelevat. Eläkkeellä oleva poliisimies tutkii asiaa ja pitää ketä kulloinkin mahdollisena syyllisenä murhaan, vaikka ei ole edes ruumista - ainakaan vielä. Kirja on bokmålia, mutta moni henkilöistä puhuu murretta, joka muistuttaa enemmän nynorskia. Näitä murteita en kyllä ymmärtäisi puhuttuina ollenkaan, mutta niitä on kiva lukea. Minähän rakastan murteita. (Kerran Oslon lähellä leirintäalueella tavattiin nuori mies pohjoisesta ja hänen puheestaan en ymmärtänyt mitään.) Olisi varmaan vielä hauskempaa, jos tuntisi kaikki kirjassa nimeltä mainitut norjalaiset kirjailijat ja poliitikot.
Ainakin Pyry-Jere aikoo lukea kirjan, joten juonen paljastukset on parasta lopettaa tähän.

Loppu lähestyy, mutta ruumista vaan ei löydy. Ja epäiltykin on nyt hukassa. Sivulla 168, yllättävän helppolukuista norja ihan kouluruotsin pohjalta.

 

Kirjoittaja on Anonym. Onpa kekseliäs dekkari: Laivalla pidetään kirjallisuusfestari, jossa tämän kirjan kirjoittaja Anonym murhataan. Tosin uhria ei ole vielä löydetty, olen sivulla 57, mutta hytissä on verta ja sirpaleita. Paikalla on monia nimeltä mainittuja tosielämän kirjailijoita esim Anne Holt ja Jan Guillou. Rikoskirjailijat esiintyvät asiantuntijoina ja haluaisivat ryhtyä tutkimaan tapausta. Eikä kukaan oikein tiedä, kuka Anonym on eikä ole edes nähnyt häntä. Anonym on ilmoittanut nimen, mutta Norjassa on kymmenittäin samannimisiä. (En tiedä mistä Sipanuma on saanut tuon nimen Per Kristiansen. Minua vastaan ei nimeä tullut, kun tutkin netistä. Tämä on Anonymin neljäs kirja. Se sanottiin kirjassa, mutta luulin vitsiksi kuten Anonym-nimeäkin.)

http://www.bookcrossing.com/---/]
Tuo näytti löytyvän kotikirjastosta. Sekin siis meni lainalistalle.

 

No jopas :D Nauratti nuo erikieliset unikanavat.

 

Kaverilta sain lainaan James S. A. Coreyn Leviathan Wakesin. Tämä on eka osa kirjasarjaa, jonka pohjalta on tehty The Expanse -scifisarja. Katsoin sarjan tuossa joskus viime vuoden loppupuolella ja tykästyin siihen tosi paljon. Suosittelen scifin ystäviä katsomaan, jos ette vielä ole nähneet. Löytyy Netflixistä. Kovin pitkällä en kirjassa vielä ole, joten en osaa sanoa, miten hyvin kirjan ja sarjan maailmat vastaavat toisiaan.

 

Koivula5 2 yrs ago
Keri Hulme
The Bone People. Alle sata sivua luettuna 600:sta vasta, mutta kehuttu kirjailija, joten mielenkiinnolla odotan lukukokemusta. Oseanialaisen kirjailijan kirjoittama kirja -kohtaan Helmet-haasteeseen tämän valitsin BC-hyllystäni.

 

Tänään aloitin yhden rikosdekkarin jälkeen hiukan kevyempää kirjaa lukea, niin heti kirjan ensimetreillä tapahtui onnettomuus eräässä kylässä Kreikassa. Joo, kaksi ekaa lukua vasta luettuna. Saa nähä, mitä pidän kirjasesta sitten :)

 

slipperbunny 2 yrs ago
Inferno
Meidän uusi apulaispäälikkö on huomannut että tykkään kirjoista (kaunis ilmaus pakkomielteelle) ja tyrkkäsi mulle sitten lempikirjansa eli Danten Infernon, mitä olen lukenut nyt viimeiset kolme päivää.

 

Ruotsiksi käännetty noin 50-sivuinen sarjakuva-albumi, onkin ehkä vielä rekisteröimättä. Helmet-haaste on alkanut hyvin, siihen on tarkoitus tämäkin lukea.

 

Kirja on jo toisessa osassa menossa, eli hyvin olen päässyt kirjaan sisälle, vaikka tarina on vähän kummallista ollutkin. Tämä on siis aakkoshaasteeseen viimoinen kirjan Z ja koitan saada luettua kirjan maaliskuuhun mennessä :) Keskiviikkona lukemisen aloitin ja tänään jatkan kahlaamista kirjan sivuilla. Kunhan tuosta kyläreissusta tässä läppärillä tokenen :)

 

slipperbunny 2 yrs ago
Argh
Luen nyt Infernon sivussa yhtä harlekiinia ja sille on ihan hyvä syy miksi en nykyään enää näitä lue. Tulen vain vihaiseksi kun kaikki on niin ennalta-arvattavaa ja voi luoja miten typeriä hahmoja tässä kirjassa on. Jättäisin kesken mutta ihan periaatteesta jätän kesken vain kirjat mitkä ovat todella tylsiä. Ärsyttävät yritän kahlata läpi. Huomenna voisi jatkaa Infernoa, pakko lukea jotain fiksumpaa kirjallisuutta välillä että kestän.

 

Tänään pääsin tähän kirjaan käsiksi. Oli sopivasti hyllyssä odottamassa lukemista, kun aamusella lopetin edellisen kirjan, eli Himoshoppaaja Tähtien tiellä-kirjan, lukemisen. Tarina jatkuu siis edellisestä opuksesta ihan het sitten ja siksipä luenkin nyt nämä Kinsellan opukset putkeen. Hyvin jaksaa samaa tarinaa :) Mukavaa luettavaa :)

 

Koukuttava, kiinnostava, jänniä lauseita, pitää oikein keskittyä lukemaan, kun ei selitetä liikaa. Laitoin heti muut Kekkoset toivelistalle.

 

Kirja on puolivälissä ja murhaaja vielä löytämättä :) Pidän tällaisista brittidekkareista, joissa ei ole väkivaltaa kuin nimeksi (pakkohan nyt jonkun on päästä hengestään, mutta asialla ei mässäillä), ja näissä Dextereissä vielä Oxford tapahtumapaikkana tuo mukavia keväisiä BC-muistoja parin vuoden takaa ;)

 

Tittamari Marttisen Nainen joka söi Napoleonin Arjen ilojen ylistys. Kiva hyvänmielen kirja.

 

Tämmöisen sain juuri valmiiksi
http://www.bookcrossing.com/---/14376357/

 

Sarjan kolmas osa. Ihan tuttua ja jännittävää luettavaa. Lainastokirja jota oon uusinut varmaan jo kolme kertaa.

Pikkaisen vaan painava kirja niin alkaa rasittamaan se lukeminen ja oon ottanut tavaksi vasta illalla lukea, kun mielestäni ei satu päivällä luettavaksi tämä.

 

Eilen aloitin paperikansittoman yllärikirjan lukemisen. Olen jo ihan kivaan alkuun päässyt ja taas on tarinaa jostahin herttuasta, joka tällä kertaa havittelee Egyptiin lähtöä ja tarinassa sitä alettiinkin jo valmistella. Saa nähä, mitä tuleman pitää.
Mukavaa Naistenpäivää kaikille ihanille Naisille :)

 

Että voikin olla kamala.

 

Asta Raami: Älykäs intuitio

 

Nyt on meneillään Kaari Utriota ja kirjan tapahtumat sijoittuvat 1200-luvun loppuun ja 1300-luvun alkuun. Kirjassa vilahtelee ritareita ja rääsyläisiä. Taidan olla kirjassa jo puolessa välin ja eipä lukeudu mitenkään lempikirjoihini, mutta luen silti. Tapahtumat ovat aika raakalaismaisia. Hrrrrr....

 

Kaksi kirjaa menossa Aakkosten lukuhaasteeseen, nuortenkirja Zeina, Nalle ja rakkaus sekä Åke Lindmanista kertova Åke ja minä. Tuo Zeina-kirja on sarjansa kakkonen ja mielestäni ykköstä huonompi, Åkessa olen vasta ihan alussa. Periaatteessa kyllä kaikki elämäkerrat ja muistelmat ovat mielenkiintoisia ;)

 

eli Teini-Tanelin päiväkirja. Taitaa olla teinipojille tarkoitettu kirja 40-luvulta. On vähän erikoinen.

 

Eilen luin Elina Hirvosen: Kun aika loppuu

Ja taas sai kyllä itkeä, kun oli omalla tavallaan niin surullinen. Nämä veljeni vartija aiheet jostain syystä kovasti kiinnostavat itseä ja äitiydestä oli myös kirjoitettu mielestäni paikoin tosi koskettavasti.

ja lisäks pettynyt olen ko kirjasto aukee taas vast 13... :(

 

Nämä kaikenlaiset haasteet ovat kyllä hyviä. Tulee katsottua hyllyyään ,jossa on lukemattomia kirjoja,sillä silmällä.
Tämäkin klassikko on jo kauan ollut hyllyssäni.Ja nyt tartuin siihen ,kun sopii ainakin pariin lukuhaasteeseen.
Todella mielenkiintoinen kuvaus Pispalasta 1900 luvun alkupuolelta.
Ajattelin haastaa itseni aakkoshaasteessa lukemalla kirjoja aakkosjärjestyksessä.Seuraavan on katsottu jo C kirjain,mutta ehkä nappaan tämän M
-kirjaimen kohdalle tai sitten en.Tuleehan noita ÄMMIÄ.
Niin ja ostin juuri alesta houkuttelevan Å-kirjan ,joten saatta olla ,etten malta sitäkään jättää tuonne loppuun.Joten ehkäpä luen hyppien kuitenkin!

 

Tämä on todella upea kirja. Kallio on aiemmin ollut ihan kiva, mutta tämä on kyllä suvereenisti paras. Kaunis ja karu kuin saari jolle se sijoittuu.

 

Yön kantaja on luettavana täälläkin. Oli vaikeaa päästä alkuun, kun aihe tuntui ahdistavalta. Kerronnasta pidin heti ja nyt on jo kirja vienyt mukanaan. Katja Kallio on tulossa paikalliseen kirjakauppaan tiistaina ja ajattelin mennä kuuntelemaan, oikeastaan odotan jo kovasti;)

 

Luen alunperin englantilaista kirjaa norjankielisenä käännöksenä. Yleensä pyrin lukemaan kirjat joko suomennoksina tai alkukielellä (lähinnä ruotsia ja viroa) mutta erittäin poikkeuksellisesti niin, että alkuperäisen lisäksi käännöskielikin on muu kuin suomi. Tämän sain käteeni ja takakansi herätti kiinnostuksen. Olisi tämän kirjastosta saanut suomeksikin, mutta näin tässä nyt kävi.

Kyseessä on Jonathan Kellermanin En morders signatur, alkukielellä Survival of the fittest ja suomennoksen nimi Vahvimman oikeus.

 

wingruzenawing 1 yr ago
X Files

 

Pyykkien pesu vessanpöntössä... voi ei. Oikein sopivaa vappuluettavaa sinulla.

 

Ensimmäinen osa kirjasta luettu. Vaikka onkin paljon raakuuksia niin erittäin mielenkiintoista kuitenkin lukea mustalaisten elämästä.

Kaikkea sitä tuleekin luettua haasteiden valossa. :D

 

Vaikka onkin paljon raakuuksia niin erittäin mielenkiintoista kuitenkin lukea mustalaisten elämästä.


Kiva kuulla, mullakin nämä odottamassa.

 

Luin aiemmin keväällä uudelleen Veriruusut ja nyt tämä. Aivan upea. Järkyttävä, surullinen, inhimillinen. Ja hetkittäin jopa hauska. Pohjalaismurteella kirjoitetut pätkät ovat mahtavia. Suosittelen lämpimästi.

 

Yritän saada luettua mahdollisimman paljon Hugo-ehdokkaita määräaikaan mennessä, jotta voi antaa äänensä Worldconin Hugo-palkintoäänestyksessä. Vähän kiirettä pitää kyllä, kun ei tuota lukuaikaa ole mitenkään ihan hirveästi ollut. Kesken on kaksi palkintoehdokasta: Ada Palmerin Too Like the Lightning ja Charlie Jane Andersin All the Birds in the Sky.

 

on menossa. Se etenee hyvin hitaasti, koska vuorokaudessa saan luetuksi noin 0,5 sivua. Nukahdan aina. Se ei johdu kirjasta, vaan palkkatyön uuvuttavuudesta. Kun olin kotona päivät pitkät, ehdin ja jaksoin myös lukea.

 

Luin ton joskus vuosia sitten ja tokan osan kai viime vuonna. Jotenkin aika söpöjä kirjoja ja mukavaa vaihtelua "kunnon" dekkareihin.

Mulla on nyt luvussa Marko Hautalan Kuokkamummo ja se on oikeastaan yllättävän hyvä.

 

Nyt on menossa nipullinen kirjaston kirjoja. Yhden sain jo muutama päivä sitten luettua, se oli Johanna Marttilan Lemmenkukkia ja nyt luen sitten pari Orkoman kirjaa. Tämä Sydämen satamat kertoo Annika Kivelä-nimisestä parturikampaajasta ja hänen elämästään. Tämä opus on sarjan kolmas kirja, olen lukenut niistä sen ykkösen, kakkosta ei ollut kirjastossa, vaan piti lainata kolkki ja nelkku. Ihan mukavia kesäluettavia, kun kaikki lainaamani viisi opusta on ihan suomenkielisiä :)

 

Liane Moriartyn Hyvä aviomies tuli ahmaistua parissa päivässä. Tykkäsin tosi paljon! Suosittelen (tumman) huumorin ystäville. Ihmisille, jotka miettivät joskus, entä jos.

 

Alun perin vuonna 1959 ilmestynyt nuortenkirja on nostalgista ja aika hupaisaakin luettavaa :) Päähenkilö on 18-vuotias Fenella, joka lähtee Lontoosta ensimmäiselle ulkomaanmatkalleen vanhempiensa luo, jotka ovat muutaman vuoden hoitaneet kumipuufarmia Aasiassa. Ajan kulumisesta kertoo sekin, että lentoemäntä tarjoilee koneessa savukkeita ja Fenellan Stephanie-täti oli yrittänyt opettaa tyttöä tupakoimaan..

 

En tiedä onko nykyään paras hetki lukea aamulla ennen ko lapsi herää. Siinä aloittelin tätä kirjaa. Ihan mielenkiintoiselta vaikuttaa näin alkuun.

Lisäksi olisi kaksi luvattua kirjaa, mitkä vielä aloittamatta ja sit oon myös elokuva kirjoja kasaillut ittelleni ja sitä yhtä aloitellutkin haasteen muodossa. Tuskin taaskaan kerkeen lukeen kirjoja ennen elokuvan kattomista. Saas nähdä.

 

Muistaakseni noin sen kirjan nimi men, lojuu olkkarin pöydällä odottamassa lukijaa. Eilen kirjastosta lainattu. Olen taas koukuttunut kirjaston kirjoihin :) eilen kävin palauttaan pari ja muutama läksi taas matkaan.
Kirja on jo vuodelta 1987 ja siinä kerrotaan Dallasista ja Dynastiasta ja verrataan amerikan sukulaisia jiiärräksi :) Ihan metkaa mennen ajan kuvausta. Tykkään ja olen kirjassa puolessa välin matkaa. Ja vielä yksi hymiö :D

 

Minä se vain lueskelen kesän iloksi kirjaston kirjoja. Nyt on menossa tämän lainausnipun viimoinen kirja, onneksi.
Tämä kirjailija oli minulle ihan uusi löytö viime kirjastoreissulla ja tämä kyseinen opus on toinen sarjan kirja, tai oikeammin taitaapi olla jo neljäs, mutta minä en ole lukenut vasta, kuin yhden tätä ennen. edellisen nimi ol Rakkauden intiaanikesä. Metkaa oli lukea edellinen opus, kun heti tarinan alkumetreillä mainittiin yksi vanha kotipaikkakuntani :)

 

esim. Tommi Kinnunen: Neljäntienristeys

mutta, mutta... jostain syystä en saa aloitettua. Liekö sitten kirjaa niin ylimainostettu, että sitten en voi vaan tähän kiireen ja häslingin keskelle ottaa sitä luentaan. Kaipais semmosen oikeen rauhan ja mielentilan lukea.

Ja myös monta trilogia kirjaa odottaa hamaa tulevaa.

 

Mulla oli tämän kirjan kanssa sama juttu. En saanut aloitettua silloin aikanaan, kun sen lainasin. Mutta tänä kesänä otin kirjan käteeni, luin ja ihastuin ikihyviksi. Vaatii ehkä sen oman rauhan ja mielentilan, niin kuin sanoit.

 

Kirja vaikuttaa tosi hauskalta!

 

1. (lainakirja) Tea Obreht: Tiikerin vaimo
Vaikuttaa ihan hyvältä ja semmoiselta kirjalta mitä luen mielelläni.

2. Anna-Leena Härkönen: Avoimien ovien päivä
On sitten sarjassamme kirjahyllystäni löytynyt A-kirjain aakkoshaasteeseen.

Nyt näemmä luen vaan kirjahyllyä eli omia BC kirjoja enkä saatuja BC kirjoja.

 

Viimeiset sivut menossa. Mielenkiintoista fantasiaa.

 

Minä, missä milloin? - Tulkintoja identiteeteistä, joka on julkaistu ennen vuotta 2010. Mukana esimerkiksi isovanhempien sodanaikaista kirjeenvaihtoa, tatuoitujen minäkuvia, faniutta ynnä muuta.

 

Jo vihdoinkin hyllyn pölyyntymiskerrosten alta läksi lukuvuoroon jo 2008 hankittu tiiliskivikirja. Tässä opuksessa on siis Rissasen kolme kirjaa yhdistettynä ja olen lukemassa vasta sen ensimmäistä osaa Onnentyttäret, joka on kirjan tietojen mukaan ilmestynyt vuonna 1995.
Tarinassa seurataan leskiäidin, hänen tyttäriensä ja heidän lastensa elämää. Leskiäiti asustaa lapsuudenkotiaan Kevätniemeä ja tässä ekassa tarinassa hän on löytänyt rinnalleen seitsemisen vuotta itseään nuoremman miehen, jonka kanssa käy ihan Thaimaan matkallakin ja hänen lapsensa saavat tietää miehen olemassa olosta vasta reissun jälkeen. Kirjassa käydään aika tavalla läpi Annan, leskiäidin lapsenlapsien elämää, varsinkin Marikkan asioita puidaan tässä ekassa tarinassa, häne nimittäin koetti tehdä itsarin erilaisilla mömmöillä, joissa oli ulostuslääkkeitä ja jotain päänsärkypillereitä. Melkoinen soppa!

 

Kyllikki Villan Tyttö sodassa Kenttälotan kirjeitä 1941-1944. Olen tehnyt aikamatkan menneisyyteen,josta ei loppujen lopuksi ole niin kovin kauan. Miten erilainen aika oli silloin, mutta miten toisaalta ihmiset niin samanlaisia. Suomalainen sitkeys ja periksiantamattomuus tulee hyvin esiin. On sanottu suomalaisten olevan kovin pessimistisiä, kirjassa kuitenkin osataan iloita pienistä asioista ja valaa uskoa tulevaan noina hyvin vaikeina aikoina.

 

Minä aloitin lukemaan samaa! Olen lukenut Villan lokikirjoja rahtilaivareissuilta. Tämäkin vaikuttaa hyvältä.

 

Minä aloitin lukemaan samaa! Olen lukenut Villan lokikirjoja rahtilaivareissuilta. Tämäkin vaikuttaa hyvältä.

Joo, niin minäkin ja huomaa, että hänelle kehittyi jo nuorena se omanlainen kerrontatyylinsä. Pidän kovasti siitä.

 

Jo vihdoinkin pääsin eilen iltasella aloittamaan lempisarjan viimeisimmän kirjan, jonka ostin jo 16.6. kirjakaupasta. Olin tarkoituksella säästänyt lukemisen aloittamista ja nyt sitten osui kohdalleen ilmakin ulkona, eilispäivästä saakka on vettä satanut solkenaan, joten ulos ei ole pahemmin asiaa.
Oli ihastuttavan ihanaa päästä taas tutun tarinan lumoihin. Lukeminen jatkuu tänään nettikierroksen jälkeen :)

 

Ihanaa mallibisnesjuttuja ja hömpön hömppöä syksyn uutuuskirjojen välissä. Tykkään Tuija Lehtisen kirjoista ja tänään vihdoin kolahti lootaan Sumulaakson kartano-kirja, joka matkasi Porvoosta tasan viikon!

 

Jos tämä ei ole hyvän mielen kirja, niin mikä sitten? Ainakin eläinten ystäville. Myös se inhimillinen lämpö,mikä eläinlääkäriltä huokuu kaikkea elollista kohtaan, lämmittää.
On ihanaa mennä Yorkshiren maalaismaisemiin kun todellisuudessa oma arki vyöryy päälle ja mieli on alakuloinen.

 

Aloitin viime viikonloppuna, mutta kirja ei arkena oikein edistynyt, kun oli iltaisin muita menoja tai liian sippi lukeakseen. Mutta huomenna nappaan kirjan mukaani junamatkalle.

 

Samuel Beckett toisen maailmansodan aikana Ranskassa. Pidän Bakerin tekstistä todella paljon, jotain hyvin beckettmäistä siinä on. Vaikka kirjassa ei kirjailijaa taideta kertaakaan esitellä. Sodan absurdius ja groteskius tulevat esille. toisaalta ihan fyysinen kärsimys,nälkä ja uupumus. Sanat karsiutuvat. Hieno kirja.

 

Sellainen, kuin Adamin laki-pokkari on luvussa. Pakko ottaa hömppäkuuri nuiden sekaisin syksystä-kirjojen jälkeen. Oli niin valtavan rankkaa luettavaa.
Tässä pokkarissa mallineitokainen on läpikäynyt onnettomuuden, jossa on menettänyt kauneutensa ja matkustaa äitinsä tädin luokse parantaakseen itseään ja joutuukin siellä tekemisiin isotätinsä poikapuolen kanssa. Jännällä seuraan, mitä tulee tapahtumaan näiden kahden kiistakimpaleen välillä.

 

Äiti ja aikuinen lapsi lukevat kirjoja ja kommentoivat niitä. Tositarinaan perustuva teos. Muutaman kirjan olen lukenut heidän listaltaan.

 

Minä pidin tästä. Nyt on luettavana kaikenlaista mm Kaikki se mitä en muista (Jonas Hassen Khemiri) ja Pyryn perhe (Selma Anttila). Uutta ja vanhaa siis. Vuoden pääteos Täällä Pohjantähden alla on vihdoin, vuosien jahkailun jälkeen lukusessa, marraskuun aion käyttää siihen.

 

Tästä kirjasta jäljellä n 20 sivua. En millään vihtis lukea loppuun, koska silloin en enää ole Karenin seurassa. Kirjasta tulee mieleen Forest Gump.

 

Kesken on ainakin Toinen tuntematon novellikokoelma. Rankkoja ja hyviä tarinoita, mutta olen vähän pettynyt siihen, että näissä tarinoissa käsitellään niin kovasti kuitenkin niitä miehiä eikä niitä toisia, naisia. Naishahmot jäävät tosi ohuiksi ja naisten suulla kerrotaan niistä kuolleista miehistä. Ei näin.

Lisäksi aloitin tänään lapsen päiväunien aikaan lukemaan Laura Gustafssonin Pohjaa. Ihan älyttömän hyvä! Jokainen sana vie tarinaa eteenpäin, ei mitään taivaanrannan värien kuvailua. Siksi kirja on yhtä aikaa nopea lukea, mutta vaatii keskittymistä, ettei mitään tärkeää mene ohi. Pohja ei kyllä välttämättä ole ihan kaikkien kirja, mutta jos olet äiti ja menneisyydessäsi tai nykyisyydessäsi on jotain seksuaalisia toilailuja, joista et ole niin ylpeä, voisit pitää tästä kirjasta. Tällöin ainakin kirjassa on jotain kosketuspintaa. Ilman kosketuspintaa voi olla, ettei kirja kolahda.

 

Olen nyt muutaman hetken kahlannut kyseistä kirjaa. Häiritsee suunnattomasti, kun kirjan naisilla on miesten nimiin viittaavat nimet ja ainakin kirjan alun kerronnassa pompitaan ajanjaksosta toiseen. Todella raivostuttava kirja, mutta siltikin aion lukea loppuun.

 

Kirjastosta nappasin tämän . Pari lukua lukenut, vaikuttaa lupaavalta. :)

 

En tiedä miten tämä voikin olla niin koukuttava kirja. Jo ajattelen meneväni kirjastoon lainaamaan kolmannen osan. :D

Ei uskoisi, että Potterin kirjoittaja siis tälläisiakin kirjoittaa. En olis varmaan ikinä toista osaakaan miitistä mukaan ottanut jos kannessa olis ollut isolla J.K.Rowling, kun niin vahvasti tulee sit Harry Potter mieleen tuosta nimestä.

 

K.K. Alongi Ansassa, joka on toinen osa trilogiasta. Ensimmäisen osan Kevätuhrit luin jo alkusyksystä. Kolmas osa tulee ensi vuonna kirjastoihin. Jos en jaksa odottaa sinne asti, ostan jostain. Olen ihan näpiikissä, miten näiden käy.

Tämän jälkeen aloin lukea Muistojenlukijaa, joka on Elina Rouhiaisen uuden fantasiatrilogian Väki ensimmäinen osa. Luin aikoinaan Rouhiaisen ihmissusisarjan kokonaan, kun se sijoittuu Kainuuseen. Pidin sarjasta, mutta tämä seuraava sijoittuu Helsinkiin ja on aiheeltaan ihan erilainen. Siinä 16-vuotias tyttö pystyy lukemaan ja nappaamaan toisten muistoja ja joutuu vaikeuksiin, kun löytää yliluonnollisia kykyjä omaavia maahanmuuttajia.

 

Ajattelin ensi kertaa lukea Westön kirjaa alkukielellä. Alku on ollut vähän tahmeaa, mutta toivottavasti tarina tästä paranee.

 

Hurmeen Niemi on varauksessa, saan seuraavalla kirjastoautokäynnillä. Sitä odotellessa Veikko Huovista, Pietari suuri hatun polki, Joe-setä ja Veitikka yhteisniteenä. BC-kirjoista Saatana saapuu Moskovaan tänään loppuun, oli ennakko-odotuksia parempi. Minulla on noiden venäläiskirjojen kanssa aina hankaluuksia, en koskaan tiedä kenestä milloinkin on kyse, kun jokaisella on niin monta nimeä.

 

Dystopia. Scifi. "Ympäri Ruotsia älypuhelimet alkavat yhtäkkiä temppuilla. Sitten autojen mikrosiruissa ilmenee valmistusvirhe, joka muuttaa tiet autonromujen hautausmaaksi. Juniin tulee teknisiä häiriöitä, kauppojen hyllyt ammottavat tyhjyyttään, ja sähkökatkokset alkavat olla jokapäiväisiä. Erään sähkökatkon jälkeen kaikki muuttuu lopullisesti. Elektroniikalla ei ole immuunijärjestelmää, eivätkä ihmiset ole valmistautuneet. Synkkä syksy muuttuu tähtikirkkaaksi talveksi, jossa kaaos voittaa ja harva selviytyy.
Tähtikirkas aloittaa scifitrilogian, jonka seuraavat osat ilmestyvät suomeksi vuonna 2018."

Koukuttava, jännittävä, kamala. Ilman vettä, ruokaa, sähköä olisin itse niin avuton, etten täällä kovin kauaa selviäisi. Tässä lukiessa olen miettinyt omia varastojani, joita ei ole. Pitäisi syödä kissa, koira ja kevään tullessa popsisin pihasta lehtokotiloita ja vuohenputken versoja.

 

Kertoo Seiliin joutuneesta naisesta. Olen lukenut ennenkin Seili-kirjoja ja haluan lukea lisää, koska muinaisessa koko Suomen miitissä siellä käytiin veneellä. Jäi se saari mieleen. Toinenkin Seili-kirja on kirjastosta varauksessa.

 

Are you sure you want to delete this item? It cannot be undone.