Aiemmin keväällä lainasin tämän ystävältäni ja luin. Vakuutuin kirjan mahtavuudesta niin, että kun Maailma kylässä -festareilla näin tämän pokkariversion olevan kaupan vitosella, en voinut vastatustaa kiusausta. Tarkoitus on laittaa kirja eteenpäin, ehkä säteenä tai rinkinä.

"Millainen maailma olisi ilman ihmiskuntaa? Millaiseksi maa muuttuisi meidän jälkeemme? Maailma ilman meitä -ajatusmatkalta ei ole paluuta.

Hengästyttävä matka luonnon valtaamaan tulevaisuuteen esittelee yleistajuisesti ja kiehtovasti mahdollisen maailman meidän jälkeemme. Kirjassa matkustetaan Panaman kanavalta Koreoiden rajalle, New Yorkin metrotunneleista Puolan ikimetsään ja Tsernobylin aavekaupunkiin. Kirjan 19 aihepiiriä käsittelevät ihmiskäden tekoja sademetsissä, sotatantereilla, tautiepidemioissa ja rakennushankkeissa sekä sitä, millä vauhdilla tekojemme vaikutukset katoavat. Seuraava kysymys kuuluukin: mitä sitten tapahtuu?"

21.6.11 Lähtee ringiksi kokoonpanolla:
Polenka
Procyon
Louhi
Lunatum
Appelsiini ja sen työkaverit

Ringin säännöt ovat kevyet: Kirjaa pitää kohdella hyvin, lukuaikaa on 1 kk (Appelsiini saa enemmän jos kerran kierrättää kirjaa), kirjan pitää palautua minulle, sillä poikaystäväni haluaa lukea sen. Rinkiin saa ilmoittautua sen ollessa liikkeellä lähettämällä mulle PM:n.

Postissa Polenkalle. Rinki lähtee liikeelle!

Kirja perillä, kiitoksia!

Kirja jatkaa tänään matkaansa Procyonille!

En saanut kirjaa luettua, jotenkin nyt ei jaksanut keskittyä tämän tyyliseen kirjaan. Luin muutaman kappaleen ja silmäilin osaa, ja tämä vaikutti kyllä tosi mielenkiintoiselta. Ehkä joskus paremmalla ajalla :)

Kiitos polenka. Kirja on perillä. Vaikuttaa mielenkiintoiselta. Täytyy siirtää TBR-pinon päällimmäiseksi.

Pakko laittaa välikommentti, että kirja on todella mielenkiintoinen. Kiireet ovat häirinneet lukemista, mutta toivottavasti saan kirjan pian laitettua seuraavalle.

Todella mielenkiintoinen kirja. Kirjan lähtökohtahan on millainen maailma olisi, jos ihmiset vain yhtäkkiä katoaisivat. Asiaa pohdittiin monesta eri näkökulmasta ja hyvin elävästi. Kuviteltiin kuinka talot vähitellen romahtaisivat ja kasvit puskisivat asfaltista läpi, eikä vain kuviteltu, vaan vierailtiin muun muassa Kyproksella ei-kenenkään maalle jäänessä turistikaupungissa, jossa kasvoi jo parin vuoden päästä puita kadulla.

Monista asioista kuulin ensimmäistä kertaa kuten esimerkiksi Britaniassa olevasta tutkimusmaatilassa, jossa on jo yli 160 vuotta tutkittu erilaisten lannotteiden vaikutusta ja osa pelloista jätetty kokonaan ilman lannoitusta tai annettu palautua luonnontilaan. Näytteistä voi seurata luonnon tilaa yleensäkin halki vuosikymmenten. En myöskään koskaan ole kuullut suuresta ikimetsästä Puolan ja Valko-Venäjän rajalla tai Afrikassa kasvavista 20-metrisistä jättiläiskanervista.

Toisaalta kirja oli lohdullinen, sillä luonto alkaisi jälleen kukoistaa, jos ihminen häviäisi. Toisaalta taas kirja oli hyvin masentava, kun kerrottiin miten saastuneita alueita maailmassa on. Jo pelkät muovipussit tukkivat lukuisten merieläinten suoliston.

Olen ennenkin lukenut siitä miten ihminen on jo vuosisatoja sitten vaikuttanut ympäristöön ja metsästänyt eläimiä sukupuuttoon, mutta tämän kirjan kertomukset olivat suorastaan musertavia. Kirjassa kerrottiin mitä kummallisimmista eläimistä, jotka ovat ihmisten takia kadonneet.

Kirja lähti eilen Louhelle. Hyviä lukuhetkiä.

Kirja tuli tänään postissa. Kiitos!

Laitan kirjan eteenpäin alkuviikosta, koska en saa tätä luettua kokonaan. Aloitin kirjaa ja se oli mielestäni tosi kiinnostava. Lainaan tämän aivan varmasti joskus kirjastosta tai jostain. Nyt on liikaa tenttikirjoja ja kouluhommia ja messuja, että saisin keskityttyä tähän.

Kirja saapui tänään. Kun saan luettua nyt luettavana olevan kirjan tämä pääsee käsittelyyn.

Kirja oli aivan erilainen kuin olin odottanut. Olin odottanut vain ylimalkaista kuvausta; asfaltti rikkoutuu, talot hajoavat, puut kasvavat, eläimet valtaavat kaupungit... Onneksi kirja oli jotain aivan muuta!

Kirja herätti alkuun aika lailla ahdistuksentunteita. Siinä käsiteltiin asioita, joita olen itsekin paljon miettinyt, kuten muovia, ydinvoimaloita ym. Ahdistus kuitenkin loppui siinä vaiheessa, kun kerrottiin sukupuuttoaalloista ja siitä, että varmasti meidän jälkeemme jää ainakin joitakin mikrobeja, joista kehittyy uudet lajit.

Ehkäpä kirjan mieleenpainuvin ja ahdistusta helpottavin lause oli: "...maapallo toipuu kyllä ihmisestä, kun se kerran toipui permikaudestakin." (Vaikka mainittakoon, että ei ole aavistustakaan, mikä tuo permikausi oli, voin vain kuvitella, mitä siitä maapallolle seurasi.)

Täytyy sanoa, että jos jollakin lukijalla on 3 tuntia ylimääräistä aikaa, suosittelen katsottavaksi Ajan henki -dokumentin (www.ajanhenki.com), jossa nykyistä maailmanmenoa myöskin kuvataan ja kerrotaan, että nykyisellään asiat eivät voi pitkään jatkua.

Kiitokset vielä ringin järjestämisestä Piparjuurelle!

Laitan kirjan maanantaina Appelsiinille.

Kirja saapui tänään Valkeakoskelle, jossa se saattaa viettää aikaansa hieman enemmän, on tuote luettavaa kertynyt jonoksi asti. Mutta se on täällä! :)

Sain vihdoin kirjan luettua, kiitos kärsivällisyydestä!

Kirja oli todella mielenkiintoinen ja paljasti paljon sellaisia asioita, jotka soisi kaikkien ihmisten tietoisuuteen pääsevän. Olin kyllä tietoinen siitä, että jotkut muovit ovat äärimmäisen kestäviä ja "katoavat" vain murenemalla pienemmiksi ja pienemmiksi palasiksi, mutta se oli aivan uutta, että emme edes tiedä voivatko ne hajotakaan milloinkaan ja jos hajoavat, miten monta tuhatta vuotta se kestää. Samalla ajatus siitä kaikesta muovista eläinten vatsassa oli enemmän kuin häiritsevä näin ravintoketjun huipulla olevan nisäkkään näkökulmasta.

Kirjan alussa minua häiritsi aivan valtavasti se, että ihminen olisi tahallaan tappanut sukupuuttoon valtavan määrän esihistoriallisia eläimiä. Vasta sivulla 84 mainittiin, että nuo eläimet muuten ovat saattaneet kuolla esim. tauteihin. Muistettakoon nyt kuitenkin, että vasta ns. sivistynyt (länsimaalainen) ihminen on keksinyt tappaa eläimiä vain huvikseen, ilman sen kummempaa hyötyä lihasta, nahasta tai luista.

Kirja tarjosi paljon ajateltavaa ja oli mukavaa saada mahdollisuus lukea se. Kiitos Piparjuuri ringin järjestämisestä!

Kirja lähtee Piparjuurelle.

Hei, kyllähän tää on ollu hyllyssäni jo kuukauden verran, mutta enpä oo muistanu sitä tänne kertoa. Kiitos kaikille rinkiläisille toimivasta ringistä :)