Dokumentti Teatterikorkeakoulun hulluista vuosista. Silminnäkijän aikalaistodistus, nostalginen sukellus nuoruuteen 80-luvulla, tilinteko TeaKin kanssa, hulvaton, järkyttävä ja riipaisevakin kertomus nuoresta lahtelaispojasta, joka palaa halusta päästä näyttelijäksi. Se on myös kuvaus koulusta, jossa kyky sietää ja käyttää väkivaltaa testattiin jo pääsykokeissa, ja tarina tiestä unelmien ammattiin.

En ollut aiemmin pohtinut kovin tarkasti Jumalan teatteria tai Turkan kautta TeaKissa, siksipä olikin mielenkiintoista lukea yhden ihmisen näkemys noista tapahtumista. Nimenomaan yhden ihmisen näkemys, mutta jotainhan kertoo sekin kuinka moni samaan aikaan keskeytti koulun, tai valmistui vasta vuosia myöhemmin eri johtajan aikakaudella. Ymmärrys kyllä kasvoi kirjan myötä, eli kannatti lukea!

tapaamassa Jyväskylän seudun krossareita, kirja tarjolla miitissä.

Miitistämme napattu. Illalla teatteriin, joten kirja näyttelijäkoulutuksesta on enemmän kuin paikallaan illan kunniaksi :-). Toki muutenkin teatterimaailma kiinnostaa ja jonkin verran tuli seurattua näitä TeaKin koukeroita 80-luvulla.

Kyllä minua huvitti Lounaispuiston vappujuhlassa, jossa Timo Harakka oli tänä vuonna toisena juhlapuhujana, kuin muistelin hänen ja hänen tovereittensa touhuilua tässä Eppu Salmisen kirjassa.
s. 88 "Keskuksen hoitaja: "Harakka tuli sisään kouluun lukitun oven vieressä olevasta avatusta ikkunasta. Saavuttuaan aulaan hän potkaisi eteisen oven suurta lasia. Hullu! Mitä helvettiä se tekee. Lasi ei kuitenkaan hajonnut. Sitten Hyde alkoi hakata pienempiä ikkunoita. Minä soitin poliisit."

No se oli sitä Turkan kautta ja fyysisen teatterin melkoista kohellusta. Sinänsä mielenkiintoista lukea "sisäpiirin" kertomaa, vaikka tämä tietysti onkin vain yhden henkilön näkemys. Mutta kun muistaa Jumalan teatterin Oulun sekoilut ja oli itsekin innostuneena seuraamassa Lutakossa Yövieraat-teatterin originelleja tyyppejä 80-luvun lopussa, niin melkoisen uskottavaahan tämä silloisen Teatterikorkeakoulun meininki on.
Nuoruus teettää kaikenlaista, tyhmääkin jonka sitten myöhemmin tajuaa. Kyllä Timo Harakkakin puheistaan päätellen on melkoisesti kypsynyt noista ajoista :D.

Tarjoan kirjan teatterista ja 80-luvusta kiinnostuneille Tampereen miitissä.
Lukekaa ja ihmetelkää!

Kontrolloitu/villi vapautus Ståhlbergin kahvilaan.

Jollain autoreissulla radiosta tuli keskusteluohjelma, jossa Salminen kertoili tästä kirjasta. En kuulu Salmisen ihailijoihin vaan pikemminkin vaihdan hänen kohdallaan kanavaa. Tuota radiohaastattelua jäin silloin kuitenkin kuuntelemaan ja niinpä myös tämä kirja sitten kiinnosti.

Kiitokset kirjasta ja hauskasta miittivierailustasi, eijukka!

Nappasin tämän miittipöydästä, koska joku crossaaja suositteli hauskaksi luettavaksi. Näyttää mukavan nopealukuiselta :) Kiitokset kierrättäjille!

Mielenkiintoinen kurkistus teatterikoulutuksen kulisseihin ja "Turkan aikaan" -80-luvulla. Aika järkyttävää touhua kirjoittajan kuvaamana - jollain tavoin tuli tunne, että Salmisen on pitänyt kirjoittaa tämä kirja selvitäkseen itse kaikesta kokemastaan. Teatterialan koulutuksesta maalautuu tässä kirjassa niin hullu kuva, ettei voi kuin ihmetellä, millä innolla monet tämänkin kevään abit himoitsevat teatterialan opiskelupaikkaa!

EDIT:

Tässä kirjassa Salminen kuvaa -90-luvun alun vuosiaan Tampereella ja tamperelaisissa teattereissa. Siitäpä syystä kirja osallistuu Kirjan vuosi 2015 -haasteeseen (32).

Tyrkkään tämän huomenna Alelle, jos ei tykkää itse lukea, vapautukoon jossain pohjoisemmassa suunnassa :)
KTMC 2015 # 14

EDIT 140215

Hip hei! Huomasin, että tämähän sopii hyvin lii5an MIX-haasteen teemavapautukseksi: Tein pikaisen RETKEN rautatieasemalle, jossa näin talvilomaRETKELLÄ olevan Alen ja LAPSET :D

Pikaisesti nähtiin ja kirjat vaihtui. Luin tätä junassa ja totesin kirjan loistavaksi retkikirjaksi. Alku ainakin oli tosi mielenkiintoinen. Jatkan lukemista.

Oli kiva tavata vaikkakin pikaisesti.

Hämärästi muistan Turkan Seitsemän veljestä sekä kuinka Tero Jartti kuolisi ja kohelsi Hamletin roolissa Teatterikorkean näytelmässä. Salminen kirja oli tosi mielenkiintoinen yhteenveto Teatterikorkean hulluista vuosista. Mikähän siellä mahtaa olla meno tällä hetkellä? 80-luvulla se on ollut ihan sairasta.

Taas kävi niin, että ilman bc:tä tämäkin lukukokemusta olisi sujahtanut ohi. Kiitos siis lukutuoli tästä ylläristä.

Nappaan kirjan mukaan Kärkkäisen miittiin, josko uusi lukija löytyisi. Jos ei löydy, vapautuu Kärkkäisen käytävälle.

Otin kirjan hoiviini. Kiitos!

Onneksi olkoon, olet löytänyt BookCrossing-kirjan!

Toivottavasti pidät kirjasta ja ilmaisesta BookCrossing-sivustosta. Ole kiltti ja tee merkintä, jossa kerrot, mistä löysit kirjan. Jos luet sen, olisi myös kiva kuulla, mitä pidit kirjasta. Luettuasi kirjan voit joko pitää sen omassa hyllyssäsi tai antaa sen jatkaa matkaa.

Jos päätät liittyä BookCrossing-sivustolle, pääset myös itse seuraamaan kirjan matkaa ja lukemaan uusien lukijoiden ajatuksia tästä kirjasta.

Hyviä lukuhetkiä!

P.S. Tervetuloa suomenkieliselle keskustelufoorumille http://www.bookcrossing.com/forum/30

Takaisin omaan hyllyyn.

Oma maa mansikka kirja stinaP:ltä.

Kirjassa oli mieleenpainuvinta Turkan käyttäytyminen ja sanomiset. Työpaikkakiusaamista ja narsistista käytöstä oppikirjan mukaan. Eppu Salmisen on täytynyt kirjoittaa tämä kirja terapiamielessä, muuten traumoista ei pääse eroon.

Luin kirjan puskailveksen kolmenkympin haasteeseen kohta 2 (kirjan tapahtumat sijoittuvat Tampereelle). Sekä Paminan Helmet-lukuhaasteen 2017 kohtaan 11. (Jonkun muun alan ammattilaisena tunnetun ihmisen kirjoittama kirja). Sekä slipperbunnyn aakkosten lukuhaasteen 2016-2017 kolmannen kierroksen kirjana ja Alejandan Suomalaisen lukuhaasteen 2017 kirjana.

Tuunausmiittiin tarjolle

Kiitos kiertäneestä kirjasta!