Ilmestyi ensimmäisen kerran 1929. Delfiinikirjat. Otava, Helsinki 1974. Pokkari, 185 sivua.

Vaihtohyllystä nappasin, vaikka muistelinkin, että tosihyllyssäni on toinen samanmoinen. On se vaan niin hieno.

Takakansi:

Ilta päivää ihanampi! Ruumis hehkuu aurinkoa, se on terve. Jokainen luun ydin, jokainen punasolu veressä tuntee sisässään aineen, joka ei liene maan päältä kotoisin: auringon. Sielu, eihän se liene vain pelkkä ruumiin varjo? Tuntee kerrankin, ettei ole tarpeellista mitään miettiä: kaikki on onnessa selvää. Niin käy auringon helliessä, oikeassa ilmastossa, auringon armosta, tällaisena eteläisenä päivänä! Maailma on kuin jalo malja: juo, kallistele ahkeraan, nauti ja laula.

Myytyään Säämingissä olleen tilansa ja luovuttuaan näin Putkinotkon maisemista Joel Lehtonen hankki lomapaikakseen saaren Vanajavedestä. Tästä lähin kesät kuluivat vehmaassa hämäläisessä maisemassa, talvet Helsingin liepeillä Huopalahdessa. Kesät olivat Lehtoselle mielenrauhan tapailua ja saavuttamista, talvet ääntelee »mielenmasennuksen korppi». Sama kahtiajakoisuus on nähtävissä Lehtosen koko myöhäistuotannossa. Vuonna 1929 kirjoitettu Lintukoto on haikean onnellinen kirja, kertomus kesästä ja saaresta, yksinkertaisesta ja terveestä elämästä kaukana sivistyksestä, ihmisistä ja yhteiskunnan paineista. Joel Lehtonen osoittautuu paitsi kesän kauneuden palvojaksi, myös sen tuntijaksi. Puhuu hän linnuista, muurahaisista, kukko-Matista ja sen suuresta perheestä, valaistuksen ja säiden vaihtelusta, luonnon puhkeamisesta ja lakastumisesta, leimaa kuvausta herkän myötäelämisen lisäksi havaintojen täsmällisyys, miltei tutkijan tarkkuus. Oman säikeensä kirjaan antaa myös sen raikas, tarttuva huumori.

Joel Lehtonen Wikipediassa
Joel Lehtonen (1881—1934) at Pegasos — A literature related site in Finland

Lisähuomautus 10.4.11: tämä Lintukoto on varattu Kirjakolle.

Hyviä lukuhetkiä!

Perjantain piristys Mansesta. Kiilaa jonon ohi, koska olen itsekin viettänyt kesäni Vanajavedessä - eihän meitä saanut järvestä ylös, vaikka huulet jo sinersivät. Kiitoksia Tarnalle!

Kesänviettoa pienessä saaressa. Joutenoloa, luonnon havainnointia, satunnaisia vieraita. Rottasotaa, kanojen ja Matti-kukon arkea. Vaan miten en päässyt oikein tarinan makuun; raskassoutuisesti kerrottu, kankeita ilmaisuja ja vieraita vertauskuvia. Toistoa, toistoa, toistoa. Jäi minulta puolikesään.

Kukaan ei hepannut Lintukotoa, joten se saa siirtyä illalla Pilkkuun. Olemme ajatelleet karata töistä tänään jo klo 18, mutta jos on yhtä kiire kuin eilen, niin Mikin lyhyt käsi saattaa olla lähempänä kahdeksaa ennen kuin kirja pääsee Pilkkuun.
Edit: Töissä menikin kiirastorstaina klo 22.30:een, joten kävin tiputtamassa Pilkkuun vasta eilen.

Havaittu Pilkussa.

Ilmaantui tänään takaisin Pilkkuun pussissa neljän muun kirjan kanssa.

...ja löytyi tänään Kampin kirjahyllystä ohikulkiessa! Noukin sen mukaani, kun yleensä hyllyssä ei juuri BC-kirjoihin törmää. Seuraavana luvassa onkin sitten matka Turkuun...

Lintukoto jäi odottamaan parempaa lukijaa Yliopistonkadun alkupäässä sijaitsevalle (omasta mielestäni Turun rumimmalle) härkäpatsaalle! Teoksella on kyllä ihan oikeakin nimi, Europe: http://www.wam.fi/public/default.aspx?contentid=136496&nodeid=13067