Kuinkahan monta kappaletta olen jo tätä kirjaa rekisteröinyt ?! Tykkään Nothombin kirjoista kovasti, joten tätä pientä pokkaria ei voinut sivuuttaa kirpparilla, hankin ihan vaan bookcrossingiin rekisteröidäkseni.

Takakansi:

"Nuori, akateemisesti koulutettu belgialainen Amélie on saanuut työpaikat suuryrityksestä Japanissa, varhaislapsuutensa idyllissä. Hän hallitsee täydellisesti japanin kielen, mutta kulttuurien kuilu on ylittämätön. Väärinkäsitykset takaavat, että ura on vahvasti laskujohteinen..."

Kirja siirtyy illan BC-tapaamisessa ystävälliselle kuriirille, joka toimittaa kohti uusia maisemia. Näin siinä joskus käy, vaikka arpajaisissa ei onnetar olisikaan suosiollinen :D

Kiitoksia tästä ihanasta yllätyksestä! Wishlistia saa taas vähän karsittua. :)

Kirja oli nopealukuinen. Univelkaa tosin tuli, kun en illalla malttanut mennä nukkumaan ennen kuin olin saanut sen loppuun. Erikoinen tarina, erikoisesta työpaikasta. Onkohan moinen työpaikkakiusaaminen Japanissa yleistä? Tosin samankaltaista tapahtuu ihan kotimaassakin kai paikoitellen. Ärsytti, miten päähenkilö heittäytyi tahallaan tyhmäksi. Olisi niitä kulttuurieroja kai muutenkin voinut lähestyä. Vaikea tietysti sanoa, kun koko tilanne oli aika absurdi. Huono johtamiskulttuuri ainakin.

Tarjolla HEP-ketjussa.

Kirja lähtee hep-ketjun kautta Toukokuulle.
Lukuiloa ja hyvää alkukevättä!

Kirja on tosiaan pieni. Huomasin sen vasta aamulla postikasasta, kun en eilen jaksanut kiinnostua postin tuomista lehdistä. Lehtien alla piili kuitenkin kirjapaketti. Vaikuttaa hyvältä ja kiinnostavalta kirjalta. Kiitos Lukutuoli, itselleni Nothomb on uusi kirjailijatuttavuus, ja kiitos MiuM, kun tarjosit kirjan eteenpäin ja postitit mulle ja teepussejakin oli livahtanut pakettiin!

Mielenkiintoinen kirja. Osallistun tällä kirjalla Amynitan erilaiset kulttuurit -haasteeseen. Kirja antaa todella eksoottisen kuvan japanilaisesta kulttuurista, vie suorastaan kulttuurishokkiin, jos kirjaa alkaa vakavasti pohtia. Nenän niistäminen toisen kuullen on loukkaus. On moukkamaista, jos kasvoilta näkyy jokin tunne tai reaktio. Oma-aloitteisuus ei ole suotavaa, hierarkian kunnioittaminen on tärkeää. Työ on kaikki kaikessa, ihminen ei tee koskaan liikaa työtä. Itsemurha on sankariteko. Isosiskoavioliitto, jossa nainen on miestä kaksi vuotta vanhempi, mainittiin perinteen mukaisena. Pyöreys on naiselle häpeällistä. Etunimi voi olla vaikka verbi, esimerkkinä Tsutomeru "tehdä työtä".

"Outoa kyllä, mutta tämä on aivan johdonmukaista: autoritaariset yhteiskunnat synnyttävät mitä hurjinta poikkeavaa käyttäytymistä - ja sama järjestelmä kehittää suhteellisen suvaitsevan suhtautumisen ihmisen kummallisuuteen, olkoon se kuinka tyrmistyttävää tahansa. Mutta kukaan ei voi tietää, mitä poikkeava-sana tarkoittaa, ennen kuin on tavannut japanilaisen poikkeavan ihmisen. Olin siis nukkunut roskien alla? Onhan näitä nähty. Japani on maa missä tiedetään, mitä "prakaaminen" tarkoittaa."

Kirjan sävy on ihastuttavan ironinen. Jotenkin minusta päähenkilö selviytyi kokemuksestaan voittajana. Eihän missään mitään järkeä ollut, mutta silti. Vaikka ihmistä kuinka nöyryyttäisi, on mahdollista monin keinoin säilyttää se, mikä on englanniksi "dignity". Melkoista peliä, mutta päähenkilö jostain syystä valitsi jäädä pelaamaan sitä loppuun asti.

Kirja jäi Marskin aukiolle, rautatieasemaa vastapäätä, Marsalkan patsaan juurelle odottamaan poimijaansa.