Hyväkuntoinen Dame Agathan junaklassikko pelastettiin punavuorelaisdivarin "hautajaisista" eli roskalavalle joutumasta keväällä 2010. Tuunattu VR:n malliin...
Toivottavasti Poirot löytää paljon ystäviä matkallaan ympäri Suomea.

Otin loppiaismiitissä.

Kumma juttu, etten ole aiemmin lukenut yhtäkään Agatha Christietä, mutta nyt olen louhintahaasteen takia lukenut viikon sisällä kaksi ja pitänyt molemmista. Yleensä en siis pidä dekkareista, mutta olenkin kai lukenut vain muutaman nykydekkarin ja ne ovat mielestäni jotenkin ihan liian karmeita. Tämä ja edellinen Christie (Totuus Hallavan hevosen majatalosta) ovat molemmat olleet sopivan jännittäviä, vanhoja kunnon rikostarinoita. Näitä voisi silloin tällöin lukea lisääkin vaihtelun vuoksi.

Tämän tarinan osalta vähän häiritsi se, että olen kai katsonut tämän joskus televisiosta (vaikka mielestäni en ole kovin monta noita Poiroteja edes katsonut) ja loppuratkaisu ei siten ollut mikään yllätys. Pitää jossain vaiheessa kokeilla jotakin toista Poirotia, ehkä sitten pääsen mukaan jännittämään loppuratkaisuakin.

Löytyy bookcrossing-pöydästä. :)