Alkuteos: Berlinerpoplene
Suomentaja: Tarja Teva

Takakansi:

Hurmaavan hauska ja koskettava perhedraama

Uutinen koomaan vajoneesta äidistä saattaa pitkästä aikaa yhteen Neshovin veljeskaartin Torin, Margidon ja Erlenden. Tor asuu edelleen kotitilalla ja viihtyy parhaiten sikalan asukkien lämpimässä seurassa. Hautausurakoitsijana toimiva Margido elää kurinalaista poikamiehen arkea Trondheimissa, kun taas Erlend nauttii Kööpenhaminassa kuplivasta elämästään täysin siemauksin. Ränsistyneelle sikatilalle rientää veljesten lisäksi myös Torin aikuinen tytär Torunn, joka ei ole nähnyt isoäitiään koskaan ja isänsäkin vain kerran aiemmin.

Norjalaisen Anne B. Ragden herkullisen osuva huumori ja humaani ote ovat ihastuttaneet lukijoita jo kahdessakymmenessä maassa. Pelkästään Norjassa Berliininpoppeleita on myyty 250 000 kappaletta.

Pokkari
Tammi 2009, alkuteos 2004

Tämä kirja oli loistava valinta sairaspäivän lukemiseksi, kun flunssan kourissa tyrskin kirjan mustaa huumoria. Tämä kirjailija täytyy laittaa korvan taakse. Pidin hänen lämpimästä kirjoitustyylistään, tarinan hämärästä huumorista ja ihan vain todella hyvästä kertomuksesta. Kovin paljoa ei tapahtunut eikä paljoa olisi sopinutkaan tapahtuvaksi. Tai tapahtuihan tarinassa yhtä sun toista, mutta hirmuista räiskettä ja räminää ei tarvitse odottaa. Erilaiset veljekset, yksi yllättävä veljentytär ja kaikkien tyystin erilainen ajatusmaailma kohtasivat melkoisella rytinällä mamman sairasvuoteen äärellä. Minun ehdoton suosikkini kirjan hahmoista oli Erlend, ihana turhamainen suloinen Erlend. :)
Juonesta ei sen enempää, paitsi on ihan pakko sanoa, että kyllä se jättiyllätyskin lopussa tulee (vaikka sai sitä aavistella jo matkalla).

Ilmeisesti norjalaisilla on hieman himmeä huumorintaju. Tämä kirjailija nousi heti top kymppiin lempikirjailijalistallani, kuten on myös listallani hänen maanveljensä Loe. Tässä kirjassa ei ihan niin hillittömään ja omalaatuiseen huumoriin livahdettu kuin Loen kirjoissa, mutta jotain kovin kiehtovaa tässäkin oli. Hyvä kirja, hyvä tarina, loistavat hahmot. Ei sitä paljon muuta voi kirjalta vaatia. Laitankin nyt toivelistalle heti kirjailijan muutkin teokset.

Tämä pikku possu meni markkinoille,
tämä jäi kotimieheksi.
Tämä pikku possu popsi porkkanoita,
tällä ei ollut niitä, ei noita.
Tämä pikku possu itki oi, oi, oi,
kun kotia kohti se patikoi.

Lukuiloa! :)

Kiitos possusesta, joka odotti uuteen karsinaan pääsyä lomamme ajan!

Epäilen, että tämä löytyy omasta hyllystäni, jos tämä on se pokkari, mitä joku kauppa jakoi taannoin ilmaiseksi... En ole sitä silmäillyt, mutta musta huumori kuulostaa hyvältä. Tosin nyt on ensin kesken aakkoshaaste, johon R-kirjain on jo luettu.

Kertaalleen aikoinaan luettu kirja, nyt uutta kierrosta kehiin (mm. trilogiahaasteen takia, heh) :)

Luin tämän trilogian joululoman aikana. Eka kirja lähti liikkeelle vähän raskassoutuisesti - no, mitä muuta voi toisaalta odottaa, kun heti aluksi on kuolemantapaus :) - mutta kun tarina etenee, on ihan pakko lukea lisää, lisää, lisää..

Näin toisella lukukerralla kiinnitin huomiota ihan erilaisiin asioihin kuin eka kerralla. Nyt oli aikaa huomata taustalla vaikuttavia asioita, nyansseja. Sieluni silmin voin kuvitella huonosti hoidetun kotitilan ja Erlendin hienostoasunnon välisen kuilun. Muitakin vastakohtia löytyy.

Lähdin lukemaan tätä trilogiahaasteen takia, mutta suosittelen muutenkin! :)

Oulun miitistä mukaani.

Lukuiloa löytäjälle.