Journal Entry 1 by Tintti from Jyväskylä, Keski-Suomi Finland on Sunday, July 04, 2010

"Erään äidin muotokuva.
Tyttären päiväkirja hänen viimeisistä ajoistaan.
Kirja hyvästä elämästä ja hyvästä kuolemasta."

Mazzarella kirjoittaa paitsi äidistään, myös kuolemasta yleensä ja ihmisten suhtautumisesta siihen. On todella omistuista, että lääkäritkään eivät osaa keskustella kuolevien potilaiden kanssa aiheesta, eikä heille sitä mitenkään opeteta (en tiedä onko tilanne muuttunut vajaassa parissakymmenessä vuodessa, kirja on julkaistu 1992).

Pidän todella paljon Mazzarellan pohdiskelevasta ja rehellisestä tyylistä sekä hiljaisesta huumorista. Ja äidin asenne kuolemaan on ihana: "Kuoleminen nyt tuntuu oikeastaan siltä kuin joutuisi lähtemään juhlista kotiin hiukan aikaisemmin kuin oli aikonut, mutta on tietysti lohdullista, että hauskaa oli niin kauan kuin sitä kesti - ja että kaikkien muidenkin on ennemmin tai myöhemmin lähdettävä kotiin."