"Äidin pikku pyövelin 19 novellia kertovat siekailematta niistä kiihkeistä tunteista, joita äidit ja tyttäret toisissaan herättävät. Sillä välinpitämättömiksi he eivät toisiaan jätä. Rakkaus ilmenee lukuisin eri tavoin, eikä se aina ole kaunista."

Kovakantinen kirja vuodelta 2007, 129 sivua, ranskankielinen alkuteos Insecte ilmestyi vuonna 2006.
- - -
Tartuin vihdoin tähän kirjaan, kun se sattui sopimaan hyvin 2011 sivua -haasteeseen. Olin jotenkin ajatellut, että kirjan novellit olisivat vakavamielisempiä, mutta nämähän olivat todella hauskoja, ainakin päällisin puolin. Ehkä jos syvällisemmin ajattelee niin eivät ne ehkä niin hauskoja sitten olekaan. Lukukokemuksena ehdottomasti positiivinen. Näitä olisi lukenut enemmänkin, tuntui että kirja loppuu aivan liian äkkiä.

Kirja jatkaa matkaansa miitissä Sokoksella. Hauskoja lukuhetkiä!

Toinen kappale kirjasta on omassa hyllyssäni ja pidän tästä todella paljon. Vien eteenpäin terveisinä miitistä.

Lämpimät kiitokset miittiterveisistä, kiinnostavalta vaikuttava kirja!
(postilaatikko pursusi eilen illalla, myös naapuri oli juuri nyt käynyt palauttamassa 2 bc-kirjaa...)

Olipas erikoisia kertomuksia. Kaikissa oli jotakin epätavallista - ja se niistä tekikin mielenkiintoisia.

Vein työkavereiden iloksi - ensimmäinen utelias otti kirjan heti tänään lainaan :)

edit 12.6. kirja takaisin minulla, vien huomenna Ouluun miittiin

Ja täällä toinen utelias, joka nappasi kirjan Oulusta :D Kiitos!

PS. Merkintä tehty kahteen otteeseen, kun unohdin vaihtaa Helsingin Ouluksi..

Siirretäänpä tämä Delennan kirjakassiin odottamaan noutoa :) Kiitokset kirjatilauksesta!!

Jälkijunassa journaloin saaduksi, jotta saan oman BC-hyllyni ajantasalle...

Tsiisus kraist mitä tekstiä... "mielenkiintoinen" ei ole sana, jolla kuvaisin tätä O.O Mielenvikainen on osuvampi. Yhdessä vaiheessa tuli jo fyysisesti huono olo ja pian jätin kesken. Sivulla 86, vaikka sivuja on vaan 129.

Onko tämä varmasti sama kirja, minkä te muut journaloijat olette lukeneet o.O

Valitsin kirjan pinosta sen takia, että Tehotyttöni ovat etäkoulussa ja teinidraamaa riittää. Luulin saavani lukea leppoisia, hauskoja, koskettavia vertaistarinoita. Vaan ei, tämä on enempi kauhuosastoa.

Kirjailija on ranskalainen ja vähäinen kokemukseni ranskalaisista kirjoista on, että ovat vähän erikoisia. Tämä menee kyllä yli ja lujaa.

Kirjaston pitäisi olla auki, joten alan vapauttaa muutamia opuksia sen vaihtohyllyyn. Tämä on yksi niistä. Onnea löytäjälle!