Takakannesta:

"Haamukirjailija tuo eteemme Nathan Zuckermanin 1950-luvulla: Suurten Kirjojen lumoama aloitteleva kirjailija kohtaa kirjallisuuden luomien odotusten ja todellisen elämän ristiriidan, kun hän saa tilaisuuden yöpyä esikuvansa E. I. Lonoffin luona rauhaisalla maatilalla Uudessa Englannissa. Lonoffin luona Zuckerman tapaa kiehtovan ja nuoren Amy Belletten, jonka sukujuuret johtavat ulkomaille, ja käy ilmi, että Amy on ollut Lonoffin oppilas ja mahdollisesti myös rakastajatar. Zuckermanin vilkas mielikuvitus saa tämän pohtimaan sopisiko Amy natsivainojen uhrin malliksi. Jos niin olisi, voisi Amy muuttaa hänen elämänsä...

Haamukirjailija kertoo jännitteistä kirjallisuuden ja elämän, taiteellisen totuuden ja sovinnaisen käytöksen välillä - sekä niistä, jotka eivät suostu tasapainoilemaaan ja kantavat valintansa seuraukset."

Tämä oli toinen lukemani Philip Rothin romaani ja yhtä nautittava kuin se ensimmäinen (Indignation). Taitava kirjailija, hienoa kerrontaa, kiinnostava sukellus kirjailijuuteen. Taidanpa haluta lukea Nathan Zuckermanista enemmänkin.

***
Kirja jää odottamaan Tarnan voittajapussia.

Ei mahtunut palkintokaappiin tämä, joten otan mukaan huomiseen Niora-miittiin.

Nappasin tämän pari päivää sitten Helsingissä ravintola Kaisaniemen terassilla pidetyssä BC-miitissä, jossa oli oikein rattoisaa. Koetan lukea jossakin järkiajassa.

Muistan lainanneeni joskus nuorempana jotain Rothilta (jäi lukematta), mutta kirjailija vaikuttaa kiinnostavalta. Tämä vaikuttaisi sopivalta kirjalta häneen tutustumiseen.